*

Tiera Laitinen

Puolueiden vastaukset hallitustunnustelijalle: yhteenveto ja vertailua

Tässä kirjoituksessa vertailen puolueiden vastauksia hallitustunnustelija Juha Sipilän esittämiin viiteentoista kysymykseen keskittyen eroihin konkreettisissa tavoitteissa. Analyysin keventämiseksi otan mukaan vain neljän suurimman puolueen vastaukset (kyllä, myös Keskusta on vastannut Sipilälle samaan tapaan kuin muutkin puolueet).

Sipilän kysymykset voidaan jakaa muotoilunsa perusteella kolmeen tyyppiin:

A) Suostuttelukysymykset. "Hyväksyttekö esittämäni linjauksen ja oletteko valmiit sitoutumaan siihen hallitusohjelmassa?" Näillä Sipilä jo hahmottelee hallitusohjelman keskeisimpiä kirjauksia.

B) Tavoitekysymykset. "Mitä tavoitteita haluatte sisällyttää hallitusohjelmaan tällä politiikan saralla?" Näiden tarkoitus lienee ennen muuta kartoittaa hallituskumppanien mahdollisia riidanaiheita.

C) Keinokysymykset. "Millä keinoin edistäisitte tätä ehdottamaani tavoitetta?" Keinokysymysten tavoitteet ovat enimmäkseen aika ympäripyöreitä ja sellaisia, että niitä kukaan tuskin suoranaisesti vastustaa. Nämä kysymykset vaikuttaisivat olevan ensi sijassa avointa ideointia ratkaisujen löytämiseksi. Keinokysymyksiksi en lue muutamiin tavoitekysymyksiin sisältyvää jatkokysymystä siitä, millä keinoin puolue ehdottamiinsa tavoitteisiin pyrkisi.  

Käsittelen puolueiden vastaukset kysymystyypeittäin. Muutamat Sipilän kysymyksistä sisältävät sekä suostuttelu- että keino- tai tavoiteosan. Tällöin olen jakanut vastausten käsittelyn useampaan osaan. Numerointini noudattaa Sipilän alkuperäistä numerointia täydennettynä joissain tapauksissa pitkän kysymyksen pilkkomista osoittavalla roomalaisella numeroinnilla. Jotta teksti pysyisi inhimillisen mittaisena, olen lyhentänyt kysymyksiä ja noukkinut vastauksista vain olennaisimmat kohdat. Joitakin monikohtaisten kysymysten osia olen kokonaan sivuuttanut. Alkuperäiset muotoilut voi katsoa lopussa olevista lähdelinkeistä.

 

Suostuttelukysymykset

2. Yhdyttekö valtiovarainministeriön 19.3.2015 esittämään tilannekuvaan Suomen taloudellisesta tilasta ja sopeutustarpeesta?  

Kaikki yhtyvät mainittuun tilannekuvaan, Kokoomus kaikkein varauksettomimmin.

3. Hyväksyttekö linjauksen, että kokonaisveroaste ei saa nousta?

Keskusta, PS ja Kokoomus hyväksyvät linjauksen. SDP ei anna suoraa vastausta.

Kaikki puolueet esittävät lisäksi muutoksia verotuksen rakenteeseen. Keskustan ja Kokoomuksen ehdotuksen painottuvat yritys- ja pääomatuloveroihin. Perussuomalaiset ja SDP keventäisivät pieni- ja keskituloisten verotusta mutta kiristäisivät suurituloisten.

5.i Oletteko sitoutuneet viemään eläkeuudistuksen päätökseen työmarkkinajärjestöjen esittämällä tavalla?

Kaikki sitoutuvat tähän. Kokoomus tosin haluaa ensin varmistaa, "että uudistukselle asetettu kestävyysvajetavoite on saavutettavissa."

5.ii Oletteko sitoutuneet viemään sote-uudistuksen läpi joko kuntayhtymä- tai maakuntapohjaisena?

Kaikki sitoutuvat sote-uudistukseen. Kokoomus ja SDP tosin tuntuvat haikailevan kuntaliitosten perään eivätkä toista vastauksessaan kysymyksen muotoilua kuntayhtymä- tai maakuntapohjaisuudesta, vaikka eivät uskalla sitä suoraan vastustaakaan. Keskusta ilmoittaa kannattavansa maakuntapohjaista ratkaisua.

5.iii  Oletteko sitoutuneet vähentämään kuntien velvoitteita sekä väljentämään kuntia sitovia normeja paikallista päätöksentekoa vahvistamalla?

Kaikki kolme porvaripuoluetta sitoutuvat tähän. SDP vaikuttaa vastahakoiselta, mutta on valmis "arvioimaan" asiaa.

7. Hyväksyttekö liitteessä yksi olevan eurokriisin hoitoa koskevan kirjauksen?

[Liitteen mukaan "Hallitus suhtautuu kielteisesti Suomen vastuiden kasvattamiseen eurokriisin hoidossa. -- Euroopan vakausmekanismia voidaan vielä käyttää sen nykyisen kapasiteetin puitteissa. --  Pyrkimyksestä talouspolitiikan koordinaation edelleen syventämiseen tulee luopua. -- Pitkän tähtäimen tavoite on velkojen yhteisvastuuta synnyttävien rakenteiden purkaminen."]

Perussuomalaiset hyväksyy kirjauksen "pääpiirteissään", Kokoomus ja SDP vain osittain. Keskusta ei vastaa kysymykseen.

Yllättäen näyttää siltä, että kysymys eurokriisin hoidosta onkin helpoin Perussuomalaisille! Linjaushan on kuin Perussuomalaisten jo vuosia esittämä linja miedonnettuna ja Kreikan euroerosta riisuttuna.

Erityisesti Kokoomukselle tämä näyttääkin olevan hankala paikka. Kokoomus nielee Sipilän muotoilun alkuosan, mutta vastustaa velkojen yhteisvastuuta synnyttävien rakenteiden purkamista. Sipilän ehdotuksesta poiketen Kokoomus kannattaa talouspolitiikan koordinaation syventämistä, samoin SDP, joka erityisesti vaatii pankkiunionin saattamista loppuun.

10. Oletteko sitoutuneita normien ja byrokratian purkamiseen sekä yhteiskuntaa uudistaviin kokeiluihin?

Keskusta kannattaa tavoitetta ja kehuu jo esittäneensä 101 konkreettista ehdotusta. Myös Perussuomalaiset sitoutuu Sipilän esitykseen ja ehdottaa mm. haja-asutusalueiden jätevesiasetuksen kumoamista, mikä lienee pikku kuittailua Keskustan suuntaan. Kokoomuskin on innoissaan esityksestä ja vaatii vauhdikasta liikkeelle lähtöä. SDP:n sekavasta vastauksesta tulee mielikuva, että ehdotus ei oikein miellytä, mutta ei siitä kieltäytyäkään kehtaa.

12. Hyväksyttekö liitteessä kaksi olevan ilmastopolitiikkaa koskevan kirjauksen?

[Liitteen mukaan "Hallitus toimii kattavan ja kunnianhimoisen kansainvälisen ilmastosopimuksen aikaansaamiseksi, jotta ilmaston lämpeneminen saadaan rajoitettua kahteen asteeseen. -- "]

Kaikki hyväksyvät kirjauksen. Perussuomalaiset tosin muistuttaa pitävänsä vientiteollisuuden kilpailukyvyn turvaamista ensisijaisena ja vaatii myös EU:n 2030-ilmastotavoitteisiin reilua taakanjakoa.

Vanhana pilkunviilaajana takerrun vielä siihen, että SDP:n mukaan "-- energiavaltaisen teollisuuden hiilivuotoriskiä on tavoiteltava --". Demareiden vastaukset ovat muutenkin sekavimmat, ja tässä näyttää jo kirjoittajakin sotkeutuneen sanoissaan. Eiköhän sitä hiilivuotoriskiä kuitenkin olisi mieluummin vältettävä? Hyvä kuitenkin, että hiilivuoto, josta olen ollut huolissani jo vuosia, on nyt edes otettu huomioon - myös Sipilän kirjauksessa.

14. Oletteko sitoutuneita strategiseen hallitusohjelmaan ja sen edellyttämään hallitustyöskentelyn uudistamiseen?

Kaikki sitoutuvat tähän, SDP hieman varauksellisesti.

 

Tavoitekysymykset

1.i Mitkä ovat ”Suomi vuonna 2025” -vision avainsanat?

Kesk: "Suomi on korjattu yhdessä kuntoon".
PS: "Työ, talous ja turvallisuus".
Kok: "Maailman paras maa".
SDP: "täystyöllisyys, kestävä kasvu, hyvinvointi, osaaminen, luottamus, yhdenvertaisuus, suvaitsevaisuus ja tasa-arvo".

Perussuomalaiset ja SDP tyytyvät visioinnissaan yllä lainattuihin avainsanoihin. Keskusta ja Kokoomus sen sijaan avaavat visioitaan pitkähköillä suorasanaisilla teksteillä.

Keskustan visio on mielestäni kaunis, maltillinen ja tasapainoinen. Siinä puhutaan yhdessä tekemisestä ja välittämisestä, kestävästä vaurastumisesta ja vihreän talouden edelläkävijyydestä, koulutuksesta ja osaamisesta. Mukana ovat niin paikallisuus, isänmaallisuus kuin kansainvälisyyskin.

Kokoomuksen visio sen sijaan maistuu amerikkalaisen konsultin mainospuheelta. Se on kiiltävä tyhjä kuori: täynnä muodikkaita sanoja menestyksestä, mahdollisuuksista ja uudistumisesta. Kokoomuksen "maailman paras maa" ei valitettavasti taida viitata kenraali Adolf Ehrnroothin näkemykseen, jonka mukaan Suomi on maailman paras maa meille suomalaisille siksi, että se on meille sopivin. Kokoomus vaikuttaa ajattelevan, että parhautta voisi mitata jollain absoluuttisella mittarilla kuin firman liikevoittoa. Visio korostaa avoimuutta ja kansainvälisyyttä, mutta ei huomioi sanallakaan suomalaisuutta.

1.ii Mitkä ovat strategisen hallitusohjelman 5 - 7 tavoitetta?

Kokoomus ja SDP luettelevat ylimalkaisia tavoitteita, joihin molemmilla sisältyy hyvinvoinnin ja työllisyyden parantamista, kestävää kasvua sekä turvallisuuden ja Suomen kansainvälisen aseman vahvistamista. Lisäksi Kokoomus mainitsee osaamisen, SDP puolestaan
terveyserojen kaventamisen. Näistä ei juuri kommentoitavaa irtoa.

Keskusta on vain hieman konkreettisempi. Se asettaa tavoitteikseen Suomen kehittämisen "biotalouden, kiertotalouden ja kestävän kehityksen edelläkävijämaaksi" sekä "julkisen sektorin johtamisen, byrokratian purkamisen, digitalisaation ja kokeilujen mallimaaksi". Loppu on samaa "työllisyys, hyvinvointi ja osaaminen" -toivehöttöä kuin Kokoomuksella ja demareillakin.

Perussuomalaisilla on tässä kohdassa selvästi konkreettisimmat ja perusteellisimmat vastaukset. Tavoitteet ovat samansuuntaisia kuin muillakin, mutta PS mainitsee myös asioita, joita hallitus voisi tehdä ylevien tavoitteidensa edistämiseksi. Näitä ovat talouden osalta "yritysten hallinnollisen taakan laskeminen ja kustannuskilpailukykymme parantaminen", osaamisen saralla tutkimus- ja kehitysmenojen kasvattaminen, turvallisuuden edistämiseksi "maanpuolustuskyvyn turvaaminen sekä poliisin reagointiaikojen lyhentäminen". Lisäksi perussuomalaisilla on tavoitteita, joita muut eivät ole maininneet: mm. ruoantuotannon ja energian omavaraisuusasteen nosto sekä  hyvät kahdenväliset suhteet suurvaltoihin ja Euroopan unionin kehittäminen itsenäisten valtioiden yhteistyöjärjestönä.

2. Mikä on julkisen talouden sopeutustarve? Millä aikataululla valtion velkaantuminen tulee katkaista?

Keskusta ja Perussuomalaiset arvioivat valtiontalouden sopeutustarpeeksi 2-3 mrd euroa, SDP 3 mrd, Kokoomus 4 mrd. Lisäksi Keskusta arvioi kuntatalouden tarvitsevan 1 mrd:n ja Kokoomus 2 mrd:n sopeutuksen. SDP ja PS eivät mainitse lukuja kuntatalouden osalta.

Keskusta käyttäisi velkaantumisen lopettamiseen 6-7 vuotta, SDP kaksi vaalikautta eli noin 8 vuotta. Perussuomalaisten mukaan "sopeutuksen toteuttaminen vaatii 6-7 vuotta", mutta "valtion velkaantuminen on taitettava seuraavan vaalikauden aikana". Minulle jäi epäselväksi, millä tavoin nämä ovat eri asioita. Kokoomus ei kerro tarkkaa aikataulua mutta mainitsee tavoitteenaan, että julkinen talous on "lähellä tasapainoa" vaalikauden lopussa. Tätä voitaneen pitää suunnilleen yhtä nopeana tavoitteena kuin Keskustan ja Perussuomalaisten aikataulu.

Kokoomus ja Keskusta toteuttaisivat sopeutuksen menoleikkauksin ilman veronkorotuksia. Perussuomalaiset korostaa rakenteellisia uudistuksia ja toivoo helpotusta työllisyyden parantumisesta, mutta toteaa, että "sopeutus vaatii myös leikkauksia". SDP toteuttaisi sopeutukset "menoja vähentämällä sekä tuloja lisäämällä", eli haluaa ainoana isona puolueena myös korottaa veroja. Keskusta on ainoana listannut vastauksessaan joukon konkreettisia säästökohteita.

6. Mitkä ovat mielestänne Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan keskeiset linjaukset?

Tässä aihepiirissä puolueet ovat varsin yksimielisiä. Kaikki kannattavat hyviä naapuruussuhteita sekä aktiivista ja rakentavaa osallistumista kansainvälisissä järjestöissä. Kaikki kannattavat Puolustusvoimien rahoituksen lisäämistä parlamentaarisen selvitysryhmän mietinnön mukaisesti. Kaikki kannattavat puolustusyhteistyön syventämistä Ruotsin kanssa. Myös yleinen asevelvollisuus ja kansainväliseen kriisinhallintaan osallistuminen näyttävät olevan kaikkien hyväksymiä.

Natoon liittymistä ei esitä yksikään puolue. Kokoomus ja Keskusta kuitenkin haluavat ylläpitää mahdollisuutta hakea jäsenyyttä, Kokoomus ja Perussuomalaiset puolestaan esittävät selvityksen teettämistä jäsenyyden hyödyistä ja haitoista.

Perussuomalaiset haluaa myös selvittää mahdollisuutta irtautua jalkaväkimiinat kieltävästä Ottawan sopimuksesta.

7. Mitkä ovat keskeiset Suomen EU- politiikan painopisteet?

Kokoomus, Keskusta ja SDP mainitsevat EU-politiikan painopisteiksi lähes kaiken, mitä ne yleensäkin pitävät tärkeänä: talouskasvun ja työllisyyden, energia- ja ilmastoasiat, digitaaliset sisämarkkinat jne. Erityisesti Kokoomus haluaa tiivistää unionia entisestään ja siirtää lisää asioita sen päätäntävaltaan. Kokoomus ja Keskusta kannattavat vapaakauppasopimusten solmimista mm. Yhdysvaltojen kanssa. Keskusta mainitsee myös arktisen yhteistyön, Itämeren sekä Suomen syrjäisen sijainnin ja harvan asutuksen huomioon ottamisen.

Perussuomalaiset haluaa yhdessä muiden jäsenmaiden kanssa kehittää EU:ta kevyemmäksi ja löyhemmäksi. Se haluaa pienentää EU:n budjettia, vähentää byrokratiaa ja hakea Suomellekin jäsenmaksupalautusta.

13. Onko eduskuntaryhmällänne nykyiseen maahanmuuttopolitiikkaan tai sitä koskevaan lainsäädäntöön konkreettisia muutosvaatimuksia?

Kokoomus ja Keskusta haluavat poistaa työperäisen maahanmuuton tarveharkinnan. Perussuomalaiset ja SDP haluavat säilyttää sen.

Perussuomalaiset ja Kokoomus haluavat lukukausimaksut EU- ja ETA-alueen ulkopuolelta tuleville opiskelijoille. Kokoomus tosin liittäisi niihin stipendijärjestelmän sekä verovähennysoikeuden.

Perussuomalaiset esittää, että ulkomaalaisviranomaisten on saatava tieto ulkomaalaisille myönnetyistä toimeentulotuista. Näin asia voidaan ottaa huomioon tapauksissa, joissa  toimeentulotukeen turvautuminen on lain mukaan peruste oleskeluluvan lakkauttamiselle. Kokoomuksella on samansuuntainen epämääräisemmin muotoiltu ehdotus. Molemmat esittävät myös perheenkokoamisen edellytysten tiukentamista.

Kokoomus haluaa helpottaa törkeisiin rikoksiin syyllistyneiden ulkomaalaisten karkottamista. Perussuomalaiset puolestaan esittää, että kotimaassa lomailu tai kriisialueelle sotimaan lähteminen olisivat perusteita turvapaikan epäämiselle.

Perussuomalaiset vastustaa päätöksenteon siirtämistä EU:lle turvapaikka-asioissa ja unioninlaajuista taakanjakoa. Muut puolueet vaikenevat visusti tästä EU:n toimielimissä valmisteltavasta hankkeesta.

Lisäksi Keskusta esittää pitkähkön ja SDP lyhyen listan epämääräisiä parannustoiveita kotouttamistoimiin. Perussuomalaiset haluaa kannustaa kielen oppimiseen muuttamalla valtion kustantamat tulkkauspalvelut määräaikaisiksi.


Keinokysymykset

4. Mitkä ovat konkreettiset keinot uusien työpaikkojen luomiseksi, yrittäjyyden edistämiseksi ja talouden kasvu-uralle saattamiseksi?

8. Miten parantaisitte perheiden hyvinvointia ja miten kaventaisitte hyvinvointieroja?  

9. Miten parantaisitte koulutusta ja osaamista?

10. Millä keinoin edistäisitte digitalisaatiota?  

11. Miten edistäisitte biotaloutta, kiertotaloutta ja kestävää kehitystä?

Näihin kysymyksiin kaikilla neljällä puolueella oli niin paljon hyviä ehdotuksia, että en edes yritä tehdä niistä yhteenvetoa tähän jo pitkäksi venähtäneeseen kirjoitukseen. Ehkä myöhemmin. Nämä tuskin ovat kriittisimpiä kysymyksiä hallituspohjan valinnan kannalta.


Viimeisenä olennaisin

15. Oletteko valmiita osallistumaan Juha Sipilän kokoamaan enemmistöhallitukseen ja sitoutumaan toimimaan siinä koko vaalikauden? Onko teillä ehdottomia kynnyskysymyksiä hallituksen ohjelman tai hallituskokoonpanon osalta?

Kaikki neljä suurta puoluetta ilmoittavat olevansa valmiita sitoutumaan hallitustyöskentelyyn koko vaalikaudeksi Sipilän johdolla.

Ainoastaan Perussuomalaiset ottaa kantaa hallituskokoonpanoon toivoen kolmen suuren hallitusta (Keskusta, Perussuomalaiset ja joko Kokoomus tai Sosialidemokraatit), mutta ei aseta tätä kynnyskysymykseksi. Sisältökysymyksiä PS ei tässä mainitse, vaan toteaa, että hallitusohjelma on kokonaisuus, jossa kaikkien osallistujien on saatava kädenjälkensä näkyviin.

Kokoomuksen kynnyskysymys on, että hallituksen toiminnan on perustuttava "yhteiseen ja
realistiseen tilannearvioon talouskehityksestä". Velkaantuminen on pysäytettävä eikä veroastetta saa nostaa.

SDP ei suostu käyttämään sanaa kynnyskysymys, mutta "pitää välttämättömänä", että hallitus sitoutuu eriarvoisuuden vähentämiseen, työelämän kehittämiseen ja tasa-arvon vahvistamiseen. Lisäksi SDP edellyttää hallituksen sitoutumista kolmikantaiseen yhteistyöhön.

Keskustan muotoilut ovat tässä kohdassa ympäripyöreimpiä. Kokoomuksen tavoin Keskusta "katsoo", että velaksi eläminen on lopetettava. Lisäksi Keskusta mainitsee tässä palvelujen turvaamisen koko maassa.

Tämän viimeisen kysymyksen perusteella puolueiden keskeisimmät toiveet voi siis tiivistää hyvinkin stereotypioita vastaavasti: Keskusta pitää maakuntien ja syrjäseutujen puolta, Perussuomalaiset haluaa jättää takiaispuolueet oppositioon, Kokoomus kääntäisi talouspolitiikkaa oikealle ja demarit ovat edelleen naimisissa ammattiyhdistysliikkeen kanssa.

 

Mikä siis hallitukseksi?

Talous- ja sosiaalipolitiikassa puolueet asettuvat odotetusti oikeisto-vasemmisto-akselille järjestyksessä Kokoomus, Keskusta, PS, SDP. Tällä perusteella Kokoomuksen ja SDP:n sijoittaminen samaan hallituksen olisi vaikeinta, kuten monissa arvioissa jo onkin mainittu. Peruspunamullassa PS ja SDP löytäisivät helposti toisensa esimerkiksi verotuskysymyksissä, mutta perusporvarihallituksessa pääministeripuolue Keskusta saisi olla keskellä.

Eurokriisin suhteen Sipilä näyttää olevan yllättävän lähellä Perussuomalaisten linjauksia. Tukipakettipolitiikka ei siis tällä kertaa muodostune esteeksi PS:n hallitukseen osallistumiselle. Keskustan eurolinja tosin jäi minulle arvoitukseksi, mutta en ole siinä suhteessa ainoa, sillä Sipiläkään ei oman ilmoituksensa mukaan tiedä, mitä eroa on Olli Rehnin ja Paavo Väyrysen EU-linjoilla.

EU-politiikassa ongelmia voisi vastausten perusteella tällä kertaa odottaa ennemminkin Kokoomukselle, joka ainoana ajaa edelleen avoimesti liittovaltion rakentamista, taloudellisen yhteisvastuun lisäämistä ja vallan siirtoa Suomesta Brysseliin. Mutta monen ministerinsalkun arvoinen kysymys kuuluukin: onko Kokoomus todella ainoa puolue, joka näitä ajaa, vai onko se vain ainoa, joka tekee sen avoimesti?

Maahanmuuttopolitiikassa Perussuomalaiset on odotetusti tiukin, mutta saa useammassa asiassa tukea Kokoomuksesta ja työperäisen maahanmuuton kohdalla SDP:stä. Ilmastopolitiikassa kaikki hyväksyvät päästövähennysten jatkamisen. PS on innottomin, mutta mukautuu silti tosiasioihin.

Jos olisin Sipilän kengissä, tähtäisin ensisijaisesti perusporvarihallituksen muodostamiseen. Keskusta ja Kokoomus ovat lähellä toisiaan talouspolitiikassa, ja kunta- ja soteasioissa Keskusta puolestaan saa tavoitteilleen helpoimmin tukea Perussuomalaisista. EU-politiikassa Keskusta pääsee sitten vaa'ankieleksi Kokoomuksen ja Perussuomalaisten aika erilaisten linjausten väliin.

Pienempien puolueiden linjauksia käsittelen jatko-osassa.


Lähteet

Keskustan vastaukset
Perussuomalaisten vastaukset
Kokoomuksen vastaukset
Sosialidemokraattien vastaukset

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

10Suosittele

10 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (18 kommenttia)

Käyttäjän JariMartikainen kuva
Jari Martikainen

"Jos olisin Sipilän kengissä, tähtäisin ensisijaisesti perusporvarihallituksen muodostamiseen."

Itsekin pidin tuota vaihtoehtoa jo lähes varmana luettuani puolueiden vastaukset Sipilän kysymyksiin. Vastausten perusteella ko.puolueiden kannat olisivat hyvinkin helposti soviteltavissa toimivaksi hallitusohjelmaksi.
Olinkin todella yllättynyt Keskustan "pettymyksestä" persujen vastauksiin. Näyttää vähän siltä, että Sipilä meni sopimaan Soinin kanssa sellaisesta EU-politiikasta, joka ei käykään Keskustan Rehniläisille. Nyt sitten tehdään persuista syntipukkia, jonka niskaan Sipilän sopimuksesta lipsuminen kaadetaan. Sipilähän käänsi jo takkinsa EU-politiikassa suostuessaan Kokoomuksen vaatimukseen EU:n yhteisen talouspolitiikan koordinoimisen syventämiseksi.

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari

Lieneekö Sipilän kommentti johtunut siitä, ettei hän vielä siinä vaiheessa ollut lukenut muiden puolueiden vastauksia, koska "PS:n vastauspaperi oli pinon päällimmäisenä"?

Käyttäjän ReinoToivanen kuva
Reino Toivanen

Nämä Sipilän kommentit "haisevat" suhteessa Perusuomalaisiin ja etenkin EU-kysymyksissä. Aivan kuten Jari tuossa yllä sanoi.

Sipilän "mielenmuutoksen" taustalla haisee rehniläisyys ja kokoomukselaisuus. Persuja ei voikkaan ottaa hallitukseen? :(

Onko Sipilä enemmän keskustalainen kuin keskustalaiset itse. Alku ei näytä hyvältä!

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

Eli peruskysymys:

Haluattako jatkaa ja suostutteko jatkamaan viranomaisten 30 vuotta sitten hahmottelemalla ja puolueiden johdonmukaisesti ja nöyrästi toteuttamalla talous- ja yhteiskuntapoliittisella linjalla edelleen, vastineena 15 000 kuukaudessa ministerinpalkkaa, vaatimatta mitään merkitseviä muutoksia aiempiin linjauksiin?

Yllättäen vain Vassarit, joilla ei muutenkaan ollut enää mahdollisuuksia hallitukseen, vastustaa.

Käyttäjän mikkokokko kuva
Mikko Kokko

Linkkisi vaatii paitsi rekisteröitymisen, niin myös ruotsinkielen taidon. Suurimmalla osalla suomalaisista ei ole kumpaakaan ko. lehteen.

Mutta älä huoli, kyllä ne perussuomalaiset hallituksesta löytyvät.

Käyttäjän jounisnellman kuva
Jouni Snellman

Kas, nyt on Hbl:ssä tosiaan luukut kiinni. Kertaalleen sain jutun kuitenkin luettua.

Käyttäjän kyy kuva
Mark Andersson

Ihan käsittämätöntä on se, että kaikki eduskuntapuolueet Vasemmistoa lukuun ottamatta kuuntelevat pelkästään VVM:n virkamiehiä, joilla on oma lehmä (=euro ja EU) ojassa. Nimenomaan ojassa.

Sen sijaan näitä taloustieteilijöitä ei kuunnella, vaikka heitä on maailmalla vaikka kuinka paljon, eikä heidän lehmillään ole muita tarkoitusperiä kuin kokemus ja viisaus. Esim:

http://www.uusisuomi.fi/raha/65531-talouden-nobeli...

Mika Samuel Kiekkijev

Ei niin piäntä ojaa, nottei sinne oma lehemä mahtuusi.

Cenita Sajaniemi

Miksi Sipilä kuvittelee esim. kokoomuksen, demareiden ja rkp:n ajavan jotakin muuta politiikkaa kuin mitä ovat nämä viime vuodet ajaneet. Rkp on ollut Suomen hallituksessa melkein koko Suomen itsenäisyyden ajan. Mitä se on ajanut?
Mitä ajoivat keskusta ja kokoomus ja rkp yhdessä edellisellä hallituskaudella.

Tämä Sipilä näyttääkin olevan ihan pikku-Suomen uusi sirkustirehtööri.

Rkp:n vastaus Sipilälle http://www.sfp.fi/fi/content/news/ruotsalaisen-edu...

Varoitus. Ruotsinkielisten "jutut" saattavat tyhmentää mieltä... tai tyhmemmän mielestä tuossa heidän vastauksessaan ei ole mitään mieltä.

Käyttäjän HannuTaskinen kuva
Hannu Taskinen

Sipilä on jo nähty ja koettu:
Tänään jotain mieltä ja huomanna muuta.

Soini on järkevä mies tässäkin asiassa.
Ilmoitti jo ennen vappua että hän ei käy hallitusneuvotteluja julkisuudessa.
Puheet on pidetty ja nyt luetaan tarkasti kaikkien vastaukset.
Kiirettä ei ole ja maanantaina alkaa arki.

Kepuun en ole aikoihin luottanut pätkän vertaa. He ovat aina olleet kaikenlaisen venkoilun mestareita ja tuskin se Sipilänkään aikana muuksi muuttuu.
Hyväksi esimerkiksi käy jo nyt tuo Sipilän ulostulo perussuomalaisten vastauksesta.
Se siitä luottamuksesta?
Ja sitten Rehnin ja Laanisen vappu puheet?

Käyttäjän pekkakoivumaki kuva
Pekka Koivumäki

Vappuun se lupaus kesti. Nyt alkaa tuoksua ihan Kepulta. Kuten johonkin lehteen aiemmin kirjoittelin, Juha Sipilä ei välttämättä ole ihan kunnossa suuren menetyksensä johdosta vielä aikoihin ja siksi tulee delegoimaan tärkeät tehtävät selkänsä takaa kurkkivalle vanhalle vaikuttajistolle. Näinhän siinä ainakin äkkiseltään näyttää käyvän, mieli on ailahteleva ja epävakaa. Toivottavasti voimat kokoamiseensa suomalaisten toivoksi löytyvät. Nyt ovat edessä maan kohtalon hetket.

Laanisen jutut saivat vanhan tunkkaisuuden tuosta keskustan ammattimaisesta mielensäpahoittajasta palautumaan mieleen. Auta armias meitä seuraavat 4 vuotta puhuvapää-P:lta, nurmijärven unennäkijältä, likakaivo-L:ltä, brysselin B:lta ym. jos ennusteeni toteutui. Eihän noita ymmärtäjiä pidä mikään jos ei ole kunnossa...

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari

Voisi luulla, ettei Kepulla ole poliittisesti varaa olla ottamatta PS:a hallitukseen. Niin pahasti puolue vaurioitti Suomea 2007-2011 ja Olli Rehn koko Eurooppaa talouskomissaarina.

Näiden kahden linjan jatkaminen (EU-rahanjako ja growsterity) velkakriisin ja EMU:n pelastamiseksi tuhoavat Suomen 'nousun' mahdollisuuksia.

Toinen ansa Kepulle on suhtautuminen siirtolaisuuden eri ilmiöihin, joiden osalta jo Ruotsinkin demarit kiroavat vanhoja ratkaisujaan. Mona Sahlinista on tulossa Halla-ahon lämmin ymmärtäjä. :D
http://www.expressen.se/ledare/podcast/politiknord...

Käyttäjän ManuKorkman kuva
Manu Korkman

Jos PS tosissaan haluaa hallitukseen, on sen neuvottelijoilta löydyttävä enemmän joustavuutta ja nöyryyttä kuin sen kannattajilta näyttää löytyvän.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

Ei Soinin kannata mennä euroa ja pankkiireita tukemaan. Euro on keskustalle ja Suomelle kohtalonkysymys, näännytäänkö muiden velkohin ja vyönkiristelyyn vai laitetaanko Suomen talous kuntoon.

Käyttäjän timouotila kuva
Timo Uotila

Keskusta on nyt todellakin temppelin harjalla. Juha Sipilä voi valita, ottaako Suomi askeleen sivistyneiden länsimaisten demokratioiden blokkivaalien suuntaan.

Sipilä voi muodostaa keskusta-oikeistolaisen hallitusblokin ottamalla kabinettiinsa Kokoomuksen. Hän voi myös muodostaa keskusta-vasemmistolaisen hallitusblokin ottamalla ministeristöönsä Sdp:n.

Jos Kokoomus ja demarit taas kerran änkeävät samaan hallitukseen, Suomi etääntyy edelleen pohjoismaisesta ja länsieurooppalaisesta hallitusblokkikäytännöstä ja jatkaa suomalaista pölkkypäistä "sekametelisoppahallituskulttuuriaan", josta meillä on tuoreita ja surullisia kokemuksia vuosilta 2011-2015.

Perussuomalaisilla on näissä hallitusneuvotteluissa ratkaiseva näytön paikka. He joutuvat kertomaan, onko PS työn (Sdp) vai pääoman (Kokoomus) puolella.

Elämme tärkeiden valintojen aikaa.

Käyttäjän pekkakoivumaki kuva
Pekka Koivumäki

Timo Uotila, PS on ymmärtääkseni suostuvainen molempiin vaihtoehtoihin eikä taida valinta olla nyt perussuomalaisilla.
Mutta tuo "SDP = työn puolella" on sinulta kyllä tämän kauden pohjalta aika pahasti sanottu - vaalilupauksia lukuun ottamatta. Ja entäpä sitten vuosien 2007 - 2011 blokkikausi herkkuineen.

Käyttäjän timouotila kuva
Timo Uotila

Pekka Koivumäki, #20.
PS on todellakin valinnan edessä. Sille ovat joidenkin kertomusten perusteella tarjolla sekä keskustaoikeistolainen että keskustavasemmistolainen hallitus - tai ei kumpikaan.

En todellakaan tarkoita, että Sdp olisi viime vuosina ollut "työn puolue". Tarkoitan vain, että sen pitäisi olla työn puolue, siis kansainvälisten Labour-puolueiden hengenheimolainen. Sitä se ei ole ollut moneen, moneen vuoteen.

Vuosien 2011-2015 "sekametelisoppahallitus" oli kaikkien aikojen kömmähdys varsinkin Sdp:n osalta.

Toivonkin, että Sdp palaisi näiltä harharetkiltään työn puolueiden joukkoon ja ryhtyisi kokoamaan ympärilleen Labour-puolueiden blokkia. Toivon myös, että PS hakeutuisi tuohon joukkoon. Sillä sinnehän se kuuluu, tuo sorrettujen ja solvaistujen puolue.

Toimituksen poiminnat