*

Tiera Laitinen

Puolueiden vastaukset hallitustunnustelijalle, osa 2: pienet puolueet

Edellisessä kirjoituksessani vertailin neljän suurehkon puolueen vastauksia hallitustunnustelija Juha Sipilän esittämiin viiteentoista kysymykseen. Tässä jatkokirjoituksessa teen samanlaisen yhteenvedon pienempien puolueiden vastauksista.


Suostuttelukysymykset

2. Yhdyttekö valtiovarainministeriön 19.3.2015 esittämään tilannekuvaan Suomen taloudellisesta tilasta ja sopeutustarpeesta?  

Vihreät, RKP ja Kristillisdemokraatit yhtyvät tilannekuvaan kuten kaikki isotkin puolueet. Vasemmistoliitto sen sijaan vastaa suoraan, että he eivät yhdy valtiovarainministeriön näkemykseen.

3. Hyväksyttekö linjauksen, että kokonaisveroaste ei saa nousta?

RKP ja KD hyväksyvät linjauksen. Vihreiden mukaan "kokonaisveroasteen nousun hillintä on hyvä lähtökohta", mutta puolue on valmis verojen korotuksiinkin. Vasemmistoliitto ei halua kiristää pieni- ja keskituloisten verotusta, mutta jättää kertomatta kantansa suurituloisiin tai kokonaisveroasteeseen. Vasemmisto päättää vastauksensa arvoitukselliseen lauseeseen "veroasteen lasku on toteutettava työllisyyttä ja kasvua lisäämällä".

Vihreät tavoittelee lisäksi verotuksen painopisteen siirtoa työn verotuksesta ympäristöhaittojen verotukseen sekä lisäisi pääomatulojen verotuksen progressiivisuutta. RKP keventäisi työn verotusta, KD pieni- ja keskituloisten sekä lapsiperheiden verotusta. Sekä RKP että KD mainitsevat yrittäjien sukupolvenvaihdosten helpottamisen tavoitteenaan.

5.i Oletteko sitoutuneet viemään eläkeuudistuksen päätökseen työmarkkinajärjestöjen esittämällä tavalla?

Vihreät, RKP ja KD sitoutuvat tähän, Vasemmistoliitto ei anna selvää vastausta. Vihreitä lukuunottamatta kaikki nostavat esiin erityishuomion kiinnittämisen työssä jaksamiseen.

5.ii Oletteko sitoutuneet viemään sote-uudistuksen läpi joko kuntayhtymä- tai maakuntapohjaisena?

Kaikki sitoutuvat sote-uudistuksen läpiviemiseen vaalikauden aikana. Vihreät ja Vasemmisto kannattavat maakuntapohjaista mallia, johon sisältyvät vaaleilla valittavat maakuntavaltuustot sekä verotusoikeus.

5.iii  Oletteko sitoutuneet vähentämään kuntien velvoitteita sekä väljentämään kuntia sitovia normeja paikallista päätöksentekoa vahvistamalla?

Vihreät ja RKP sitoutuvat tähän mutinoitta. KD sitoutuu myös, mutta muistuttaa, että osa normeista takaa "heikoimmassa asemassa olevien" elintärkeitä oikeuksia ja palveluja. Vasemmistoliitto myöntää, että joitain normeja voitaisiin väljentää, mutta haluaa myös uusia sitovia normeja kunnille.

7. Hyväksyttekö liitteessä yksi olevan eurokriisin hoitoa koskevan kirjauksen?

[Liitteen mukaan "Hallitus suhtautuu kielteisesti Suomen vastuiden kasvattamiseen eurokriisin hoidossa. -- Euroopan vakausmekanismia voidaan vielä käyttää sen nykyisen kapasiteetin puitteissa. --  Pyrkimyksestä talouspolitiikan koordinaation edelleen syventämiseen tulee luopua. -- Pitkän tähtäimen tavoite on velkojen yhteisvastuuta synnyttävien rakenteiden purkaminen."]

Ainoastaan KD hyväksyy Sipilän ehdottaman eurokriisilinjauksen. KD myös ilmoittaa suhtautuvansa kriittisesti liittovaltioelementtien lisäämiseen ja pankkiunionin laajentamiseen.

RKP:kin tosin ensin ilmoittaa hyväksyvänsä Sipilän kirjauksen, mutta jatkaa sitten kysymyksiä herättävästi: "Kirjaus ei arviomme mukaan muuta Suomen aikaisempaa toimintalinjaa. Kirjauksen tulee antaa Suomen hallitukselle ja sen pääministerille tarpeeksi pelivaraa tulevissa neuvotteluissa ja sen sävyä olisi tästä syystä vielä hyvä harkita, jotta kirjauksen muoto ei aiheuta väärintulkintoja Suomen linjasta."

Mitä tämä tarkoittaa? Suomen vastuiden kasvattamisesta ei kukaan ole ennenkään ollut kovin innostunut, mutta muuten Sipilän kirjaus on iso muutos Kataisen-Stubbin hallituksen linjaan. Ja hallitusohjelman tarkoitus on määritellä Suomen linja - miten se silloin aiheuttaisi väärintulkintoja? RKP:n näkemys kuulostaa siltä, kuin olisi jossain ylempänä päätetty Suomen linja, jonka kanssa yhteensopivaksi hallitusohjelma olisi muotoiltava.

Vasemmistoliitto kehuu kirjausta kriittisyydestä jo tehtyjä päätöksiä kohtaan (joita Vasemmistoliitto oli itse mukana hyväksymässä), mutta ei hyväksy sen muita linjauksia. Omana ratkaisunaan puolue ehdottaa ylivelkaantuneiden maiden "velkajärjestelyjä" eli velkojen osittaista anteeksiantoa.

Vihreät puolestaan ei hyväksy Euroopan vakausmekanismin rajoittamista nykyisen kapasiteettinsa puitteisiin. Vihreät myös kannattaa talouspolitiikan koordinaation syventämistä vastoin Sipilän ehdotusta.

10. Oletteko sitoutuneita normien ja byrokratian purkamiseen sekä yhteiskuntaa uudistaviin kokeiluihin?

Kaikki hyväksyvät linjauksen. Vihreät ja Vasemmistoliitto muistuttavat kuitenkin, että kaikki normit ja säännöt eivät ole turhia. Esimerkkeinä mainitaan ympäristönsuojelu sekä työntekijöiden oikeuksia turvaavat säädökset. KD haluaisi vähentää maatalousyrittäjien paperityön määrää sekä helpottaa rahankeräysten järjestämistä.

12. Hyväksyttekö liitteessä kaksi olevan ilmastopolitiikkaa koskevan kirjauksen?

[Liitteen mukaan "Hallitus toimii kattavan ja kunnianhimoisen kansainvälisen ilmastosopimuksen aikaansaamiseksi, jotta ilmaston lämpeneminen saadaan rajoitettua kahteen asteeseen. -- "]

RKP ja KD hyväksyvät linjauksen. Vihreät ja vasemmistoliitto pitävät sitä riittämättömänä ja vaativat kunnianhimoisempia päästövähennyksiä sekä panostuksia uusiutuviin energiamuotoihin. Erityisesti ilahduin siitä, että Vasemmistoliitto mainitsee itse jo pitkään kannattamani hiilitullit keinona ehkäistä teollisuuden siirtymistä väljempien ympäristönormien maihin siinä tapauksessa, että päästörajoitusjärjestelmistä ei saada maailmanlaajuisesti kattavia.

14. Oletteko sitoutuneita strategiseen hallitusohjelmaan ja sen edellyttämään hallitustyöskentelyn uudistamiseen?

RKP ja KD suhtautuvat esitykseen selkeän myönteisesti. Vasemmisto ja Vihreät toivovat "riittävän" konkreettista ja yksityiskohtaista hallitusohjelmaa ainakin vaikeiksi tiedettyjen kysymysten osalta. Vihreät ei myöskään haluaisi vähentää ministerien määrää.

 

Tavoitekysymykset

1.i Mitkä ovat ”Suomi vuonna 2025” -vision avainsanat?

Vihr: uudistumiskykyisyys, osaaminen, tasa-arvo, köyhyyden ja eriarvoisuuden torjunta, luonnon ja ympäristön kunnioittaminen, kannustavuus, luovuus, hyvinvointi ja kestävä kehitys.

Vas: Työttömyyden puolittaminen tähtäimenä täystyöllisyys. Oikeudenmukainen verotus. Riittävä perusturva. Kestävä energia ja ilmasto. Inhimillinen työ. Monimuotoinen luonto. Laadukas koulutus.

RKP: välittävä, yhdenvertainen, kansainvälinen, kilpailukykyinen ja menestyvä. Solidaarisuus, suvaitsevaisuus, vastuunkanto ja korkea osaaminen.

KD: sosiaalisesti oikeudenmukainen, turvallinen, perheystävällinen, yritteliäs, innovatiivinen, kilpailukykyinen ja taloudellisesti menestyvä, yhteisöllinen, kestäville kristillisille arvoille rakentuva lähimmäisyhteiskunta.

1.ii Mitkä ovat strategisen hallitusohjelman 5 - 7 tavoitetta?

Vihreiden päätavoitteet ovat uusiutuvan energian vallankumous, perustulo, ympäristönsuojelu ja globaali vastuunkanto.

Vasemmistoliiton ykköstavoitteita ovat työllisyyden ja työsuhdeturvan parantaminen. Lisäksi puolue ajaa Vihreiden tapaan uusiutuvaa energiaa, perustuloa ja ympäristönsuojelua.

RKP:n ja KD:n kärkitavoitteita ovat julkisen talouden tasapainottaminen, yritysten toimintaympäristön parantaminen sekä talouskasvun ja työllisyyden edistäminen. KD korostaa myös perhepolitiikkaa.

Lisäksi kaikki pienpuolueet mainitsevat tavalla tai toisella koulutuksen parantamisen sekä hyvinvointipalvelut ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden.

2. Mikä on julkisen talouden sopeutustarve? Millä aikataululla valtion velkaantuminen tulee katkaista?

Vihreät sopeuttaisi valtiontaloutta tällä vaalikaudella 1,7 miljardilla ja asettaa velkaantumisen katkaisemisen aikatavoitteeksi kaksi vaalikautta.

RKP ja KD viittaavat sopeutustarpeen suuruuden osalta valtiovarainministeriön arvioon (valtio 4 mrd + kunnat 2 mrd) ja esittävät molemmat julkisen talouden tasapainottamisen aikatauluksi noin 6 vuotta.

Vasemmistoliitto ei mainitse lukuja ja pitää Suomen velka-astetta sen verran pienenä, ettei velasta tarvitse tällä vaalikaudella huolehtia.

6. Mitkä ovat mielestänne Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan keskeiset linjaukset?

Tässä aihepiirissä niin isot kuin pienetkin puolueet ovat monilta osin yksimielisiä. Kaikki kahdeksan kannattavat hyviä naapuruussuhteita sekä aktiivista ja rakentavaa osallistumista kansainvälisissä järjestöissä. Kaikki kannattavat puolustusyhteistyön syventämistä Ruotsin kanssa. Myös yleinen asevelvollisuus ja kansainväliseen kriisinhallintaan osallistuminen näyttävät olevan kaikkien hyväksymiä.

Puolustusvoimien rahoituksen lisäämistä kannattavat RKP ja KD samoin kuin kaikki isotkin puolueet. Vihreät ja erityisesti Vasemmisto ovat nihkeämpiä, mutta ovat silti valmiita turvaamaan maanpuolustukselle "välttämättömät" määrärahat.

Vihreät ja Vasemmisto haluavat, että Suomi pysyy sotilaallisesti liittoutumattomana. KD ei ota kantaa asiaan. RKP:n mukaan "Suomen ei tule sulkea pois turvallisuuspoliittisia vaihtoehtoja keinovalikoimastaan."

Vihreiden mielestä Suomen tulisi osallistua kansainväliseen rauhanturvaoperaatioon Ukrainassa, jos sellainen järjestetään.

KD muistuttaa, että myös rajavartiolaitos ja poliisi ovat tärkeitä niin sisäisen kuin ulkoisenkin turvallisuuden takaajia, joten niidenkin riittävä rahoitus on turvattava.

7. Mitkä ovat keskeiset Suomen EU- politiikan painopisteet?

KD:ja lukuunottamatta kaikki mainitsevat EU:n tärkeimmäksi tehtäväksi rauhan ja vakauden edistämisen.

Vihreiden EU-politiikan tavoitteena on ihmis- ja kansalaisoikeuksien sekä tasa-arvon edistäminen sekä köyhyyden sekä eriarvoisuuden vähentäminen. Lisäksi painoa saavat ilmastopolitiikka ja veronkierron torjuminen.

Vasemmistoliiton painopisteitä ovat veroparatiisien sulkeminen ja harmaan talouden torjuminen sekä kestävämpi ympäristö- ja ilmastopolitiikka.

RKP:n mukaan EU-politiikassa on panostettava suurin piirtein kaikkeen. Pikanttina erikoisuutena on vaatimus, että "Ahvenanmaan erityisasemaa ja vaikutusmahdollisuuksia Suomen EU-politiikassa on kehitettävä ja varmistettava."

KD:n EU-politiikan painopisteet ovat sisämarkkinoiden avaaminen ja kehittäminen sekä toisaalta sen estäminen, että velkojen yhteisvastuun ja liittovaltion elementtejä kasvatettaisiin.

13. Onko eduskuntaryhmällänne nykyiseen maahanmuuttopolitiikkaan tai sitä koskevaan lainsäädäntöön konkreettisia muutosvaatimuksia?

Vihreät vaatii työvoiman saatavuusharkinnan poistamista, pakolaiskiintiön nostoa 2000:een, humanitäärisen viisumin käyttöönottoa ja kiireettömienkin terveyspalvelujen ulottamista myös maassa luvatta oleskeleville. Lisäksi säilöönotosta pitäisi luopua varsinkin alaikäisten kohdalla ja kotouttamiseen suunnata lisää rahaa. Välimeren hukkumiskuolemia pitäisi vähentää helpottamalla Eurooppaan pääsyä.

Vasemmistoliiton vaatimukset ovat lähes täsmälleen samat kuin Vihreiden, paitsi että työvoiman saatavuusharkinnan poisto ihan kokonaan näyttää Vasemmistoa vielä arveluttavan. Lisäksi Vasemmistoliitto vaatii EU:n jäsenmaiden välisen taakanjaon edistämistä.

RKP vaatii työvoiman saatavuusharkinnan poistamista, muilta osin vastaus koostuu ympäripyöreistä korulauseista.

KD:n mukaan maahanmuuttopolitiikan tulee olla "inhimillistä mutta hallittua". Käytännössä puolue pysyisi suunnilleen nykylinjalla (josta Päivi Räsänen on viimeiset neljä vuotta vastannut sisäministerinä). Parannuksina KD mainitsee saatavuusharkinnan väljentämisen sekä rikollisten karkotusten tehostamisen.


Keinokysymykset

4. Mitkä ovat konkreettiset keinot uusien työpaikkojen luomiseksi, yrittäjyyden edistämiseksi ja talouden kasvu-uralle saattamiseksi?

8. Miten parantaisitte perheiden hyvinvointia ja miten kaventaisitte hyvinvointieroja?  

9. Miten parantaisitte koulutusta ja osaamista?

10. Millä keinoin edistäisitte digitalisaatiota?  

11. Miten edistäisitte biotaloutta, kiertotaloutta ja kestävää kehitystä?

Keinokysymykset jätän tällä erää käsittelemättä kuten isojenkin puolueiden kohdalla. Myös pienpuolueilla oli paljon ehdotuksia.


Viimeisenä olennaisin

15. Oletteko valmiita osallistumaan Juha Sipilän kokoamaan enemmistöhallitukseen ja sitoutumaan toimimaan siinä koko vaalikauden? Onko teillä ehdottomia kynnyskysymyksiä hallituksen ohjelman tai hallituskokoonpanon osalta?

Kaikki pienet puolueet ilmoittavat olevansa valmiita hallitukseen. Kukaan ei esitä ehtoja eikä edes toiveita muista hallituspuolueista - ellei sellaiseksi tulkita Vihreiden lausetta "elleivät poliittiset tavoite-erot muodostu esteeksi".

Vihreiden kynnyskysymyksenä on, että ydinvoimalle ei myönnetä uusia tai päivitettyjä periaatelupia. Muotoilu lienee sorvattu mahdollistamaan se, että Olkiluoto 3:lle voidaan myöntää käynnistyslupa, sikäli kuin se nyt sattuisi vaalikauden aikana valmistumaan. Lisäksi Vihreät edellyttää uusiutuvaan energiaan panostamista ja luonnonsuojelun edistämistä. Loput ehdot ovat tulkinnanvaraisia korulauseita.

Vasemmistoliitto latelee sellaisen ehtolitanian, että se ei selvästi yritäkään päästä hallitusneuvotteluihin muuten kuin Sipilän viimeisenä oljenkortena kaikkien muiden vaihtoehtojen kaaduttua. Konkreettisimpia vaatimuksia ovat: ydinvoimaa ei saa rakentaa lisää, sosiaaliturvasta tai sen indekseistä ei saa leikata, ei myöskään peruspalveluista, koulutuksesta eikä työttömyysturvasta, ja TTIP-sopimuksen investointisuojaa ei hyväksytä.

RKP:llä on kolme kynnyskysymystä. Ensimmäinen on sama kuin Kokoomuksella: koko hallituksen on sitouduttava julkisen talouden tasapainottamiseen. Toinen on sama kuin RKP:llä aina ennenkin, eli "maamme kaksikielisyyden perusteet turvataan". Kolmantena on epämääräisiä korulauseita yhteiskunnallisesta eheydestä, suvaitsevaisuudesta ja tasa-arvosta.

KD ei aseta minkäänlaisia ehtoja tai kynnyskysymyksiä.


Mahtuuko hallitukseen "takiaisia"?

Ensiksi muistutettakoon, että millä tahansa Keskustan johtamalla kolmen suuren kokoonpanolla olisi vähintään 120 kansanedustajaa, eli riittävän tukeva enemmistö. Sipilä on myös sanonut toivovansa pientä ja tehokasta hallitusta. Pienempien puolueiden mahdollisuudet päästä mukaan eivät siis näytä hyviltä.

Vasemmistoliitto on vastauksillaan käytännössä heittänyt itse itsensä ulos hallitusneuvotteluista. Sen kannat ovat liian kaukana niin Kokoomuksesta, Keskustasta kuin Perussuomalaisistakin ja aika kaukana jopa SDP:stä.

Vihreät on talouslinjauksiltaan lähempänä muita kuin Vasemmistoliitto, joten sen olisi sikäli helpompi sovittautua mukaan. Molemminpuolinen vastenmielisyys Perussuomalaisten kanssa ja räikeät erimielisyydet maahanmuutosta kuitenkin vaikeuttavat asiaa. Lisäksi lähtö edellisestä hallituksesta kesken kauden heittää varjon niin Vihreiden kuin Vasemmistonkin luotettavuuden ylle. Jos Sipilä päätyisikin kolmen vanhan hallitukseen (kesk + kok + sdp), demarit saattaisivat haluta vihreät mukaan tasapainottamaan porvarienemmistöä.

Kristillisdemokraatit olisivat kaikkein helpoin hallituskumppani, ja sopisivat vastaustensa puolesta hyvin esimerkiksi perusporvarihallitukseen. Mutta kiinnostaako ketään ottaa neljänneksi pyöräksi viiden kansanedustajan minipuoluetta, kun ilmankin pärjätään?

RKP:n mahdollisuuksia pidän pienistä puolueista parhaina, ihan vain siksi, että moni Suomessa ei osaa kuvitellakaan hallitusta ilman sitä. Minäkään en ole sellaista elinaikanani nähnyt. Sitä paitsi Kokoomus ottaisi varmasti mielellään RKP:n apupuolueekseen (tai toisin päin), sillä niiden kannat ovat lähes kaikessa lähes samat. Jopa PS on valmis sietämään RKP:tä, mutta sen jättäminen pois kyllä parantaisi perussuomalaisia sisältävän hallituksen ilmapiiriä. On siis mahdollista, että ruotsalainen eduskuntaryhmä nyt joutuu kokemaan aivan uuden elämyksen oppositiopoliitikkoina.

Muiden pienten puolueiden parhaana, silti aika pienenä toivona näen sen, että Sipilällä menevät sukset ristiin perussuomalaisten kanssa eivätkä Kokoomus ja SDP myöskään mahdu samaan hallitukseen. Tällöin vaihtoehdoiksi jäävät joko viherporvarihallitus (kesk + kok + vihr + rkp + kd = 116) tai vihreä kansanrintama (kesk + sdp + vihr + vas + rkp = 120 (+ kd = 125)). Näistä tulisi kuitenkin helposti samanlaisia sirkuksia kuin Kataisen sekametelisopasta.

Keskustatonta vaihtoehtoa on turha edes laskeskella. Muut isot puolueet eivät sovi keskenään yhteen yhtään sen helpommin kuin Keskustan kanssa.

 

Lähteet

Vihreiden vastaukset

Vasemmistoliiton vastaukset

Ruotsalaisen kansanpuolueen vastaukset

Kristillisdemokraattien vastaukset

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

Toimituksen poiminnat