*

Tiera Laitinen

Turvapaikanhakijoiden rikostilastoista

Poliisi julkaisi tänään tilastotietoja turvapaikanhakijoiden viime vuonna aiheuttamasta turvattomuudesta. Poliisin mukaan sen osuus ei ole merkittävä. No, merkittävyys on subjektiivinen määre, jonka kukin tulkitsija itse tosiasialle antaa tai on antamatta. Katsotaanpa niitä lukuja vähän lähemmin.

Tilastokeskuksen mukaan [1] Suomen noin 5,49 miljoonaa asukasta tekivät viime vuonna 33 803 pahoinpitelyä (tavallisia, törkeitä ja lieviä). 32 478 turvapaikanhakijaa tekivät niitä 377, summattuna poliisin taulukosta [2]. Useimmat suomalaiset kuitenkin asuivat maassa koko vuoden, kun taas turvapaikanhakijoista valtaosa tuli syksyn aikana. Karkeasti arvioiden keskimääräinen turvapaikanhakija ehti oleskella Suomessa viime vuonna noin 3 kuukautta eli neljäsosan vuodesta. Siten pahoinpitelytiheydeksi tuhatta henkeä ja vuotta kohti tulee

Suomen asukkailla: 33 803 / 5 490 = 6,2
turvapaikanhakijoilla: 377 * 4 / 32,5 = 46

Vastaavat luvut raiskauksille (törkeät ja tavalliset yhteensä) ovat

Suomen asukkailla: 1 063 / 5 490 = 0,19
turvapaikanhakijoilla: 25 * 4 / 32,5 = 3,1

Turvapaikanhakijoiden yliedustus koko väestöön nähden on siis pahoinpitelyissä 7,5-kertainen ja raiskauksissa 16-kertainen. Herää kysymys, kuka tässä enemmän tarvitsisi turvaa ja keiltä?

Osa yliedustuksesta voidaan tietenkin selittää sillä, että valtaosa turvapaikanhakijoista on nuorehkoja miehiä, jotka ovat tyypillisimpiä tekijöitä näissä rikostyypeissä. Mutta sekin on oman maahanottojärjestelmämme syytä, että juuri nuorehkoja miehiä tänne pääasiassa päätyy.

Suhdeluvut olisivat vielä rajummat, jos verrattaisiin koko väestön sijasta vain kantasuomalaisiin. Kaikki rikostyypit ja alkuperämaat yhteenlaskettuina ulkomaalaistaustaiset tekevät rikoksia noin kaksi kertaa niin paljon kuin kantasuomalaiset [3]. Sopii myös huomata, että uudenvuodenyön tapahtumat eivät ole mukana yllä olevissa luvuissa. Ne tilastoidaan vasta tammikuulle.

Viime syksyn tulijatulvan prosentuaalinen vaikutus rikosten kokonaismäärässä ei tietenkään ole suuri, koska tulijoita oli sittenkin sentään alle prosentti Suomen kokonaisväestömäärästä. Mutta kyllä se rikosten kokonaismääräkin saadaan tuntuvaan nousuun, kun vain otetaan prosentuaalisesti tuntuva määrä nykyisen kaltaisia tulijoita. Esimerkiksi raiskausten kokonaismäärän kaksinkertaistamiseen tarvittaisiin noin 340 000 turvapaikanhakijaa (6 % nykyisestä väestöstä). Sen määrän saamme parissa vuodessa, jos vain kutsumme. Muistammehan, että Ruotsiin heitä tuli viime vuonna noin 180 000.

Vaikutus katujen turvallisuuteen voi joiltain osin olla suurempikin kuin numerot kertovat. Esimerkiksi suomalaisista raiskauksista iso osa tapahtunee neljän seinän sisällä enemmän tai vähemmän tuttujen kesken, kun taas turvapaikanhakijoiden tekemistä useimmat lienevät niin kutsuttuja puskaraiskauksia, eli yleisellä paikalla tehtyjä rikoksia, joissa tekijä yllättää satunnaisen itselleen ennestään tuntemattoman uhrin. Uhriksi joutumisen riskiryhmät siis eroavat toisistaan, ja ennen vähiten riskialttiiseen ryhmään kuuluneille muutos on suuri.

Monet muut Euroopan maat, viime syksyn kauttakulkumaat Ruotsi ja Tanska mukaan lukien, ovat Suomenkin onneksi jo ryhtyneet valvomaan rajojaan ja patoamaan virtaa. Mutta nyt huhutaan, että itänaapurissa olisi satojatuhansia, ehkä miljoonia, odottamassa lähtölupaa sikäläisiltä viranomaisilta. On korkea aika päättää, kumpi on Suomelle tärkeämpi: tavallisten kansalaisten turvallisuus – vai ministerien maine todellisuudesta vieraantuneimpien EU-johtajien silmissä.

 

Viitteet:

[1] http://tilastokeskus.fi/til/rpk/2015/04/rpk_2015_04_2016-01-19_tau_001_f...
[2] https://twitter.com/sipilamtv3/status/692984560137715712/photo/1
[3] http://tilastokeskus.fi/til/rpk/2014/13/rpk_2014_13_2015-03-31_tau_008_f...

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

8Suosittele

8 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (6 kommenttia)

Käyttäjän AnneMikkola kuva
Anne Mikkola

Juuri näin. Helsingin poliisin viime vuonna esittämien tietojen mukaan joka ikinen tuntemattomaan kohdistunut eli puskaraiskaus oli ulkomaalaisen tekemä. Niin vuonna 2015 kuin 2014.

Kun nyt nämä luvut nimenomaan kasvavat tai ovat kasvaneet, vaikutus on JO se että suomalainen nainen on menettänyt liikkumavapautensa illalla tai yöllä ja päivälläkin saa koko ajan olla varuillaan. Tälle ei kukaan näytä antavan mitään arvoa. Tämä oli suomalaisen yhteiskunnan hienoimpia asioita. Naisten vapaus liikkua. Nyt se on menetetty.

Luvut summataan vaan yhteen ikään kuin tällaiset raiskaukset olisivat sama asia kuin kotioloissa tapahtuneet. Katuturvallisuuden menettäminen koskee jokaista. Huono parisuhde tai ikävät ystävät vain joitakin. Yhteiskunnallisesti asiat ovat aivan eri mittaluokkaa.

Käyttäjän ResCordis kuva
Veikko Savolainen

Kotioloväkivallassa ei siinäkään ole aina kysymys vain parisuhteen ongelmista, vaan yhä useammin näkyy kulttuuriseen taustaan viittaavia vinoutumia samaan suuntaan kuin puskaraiskauksissakin. Laajalti suositussa disinformaatiossa kuitenkin jatkuvasti toistetaan todistamattomaan mututuntumaan perustuvaa "tietoa", että läheisväkivalta ja perheenkeskeiset seksuaalirikokset ja hyväksikäytöt olisivat jotenkin erityisesti 'kantasuomalaisten juttu' siinä missä ehkä puskaraiskaukset maahanmuuttajien. Monika-naisten Nasima Razmyar ja Väestöliitossa turvapaikanhakijoille valistustyötä tehnyt Mina Zandkarimi kommentoivat tunnettuja raiskaustilastoja marraskuisessa A-studiossa. Toimittaja Kirsi Heikelin erikseen kysyttyä he myönsivät vakavat ongelmat myös maahanmuuttajakulttuurien perheensisäisten pakkohyväksikäyttöjen riskistä, mikä on kulttuuriperäisesti valitettavan paljon suurempi kantaväestöön verraten: http://jiihooantikainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/2...

Tosin näiden Monika-naistenkin tunnistamien vinokulttuuripiirteiden olemassaoloa ei oikeuslaitoksemme oikein mielellään tunnista, ks. esim. http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-145403656619...

Käyttäjän JariMartikainen kuva
Jari Martikainen

"Vastaavat luvut raiskauksille (törkeät ja tavalliset yhteensä) ovat

Suomen asukkailla: 1 063 / 5 490 = 0,19
turvapaikanhakijoilla: 25 * 4 / 32,5 = 3,1"

Yllä olevasta laskelmastasi sen verran, etää ehkä oikeamman kuvan antaisi jos vertaisit turvisepäiltyjen määrää kaikkien epäiltyjen määrään. Nyt vertailet turvisepäiltyjen määrää ilmoitettujen rikosten määrään.

Kaikkia epäiltyjä oli 808, jossa mukana turvisepäillyt (25kpl).
Suomen kansalaisia epäiltynä oli 591 kpl - kaikkiaan epäiltyjä oli 808 henkeä (sisältää 25 turvisepäiltyä).

Eli jos verrataan suomen kansalaisten ja turvisten raiskaustiheyttä (per tuhat henkeä):

Suomen kansalaisilla: 591 / 5 250 = 0,11
turvapaikanhakijoilla: 25 * 4 / 32,5 = 3,1

Eli 30-kertainen yliedustus:
30 000 turvista tekee yhtä paljon raiskauksia, kuin mitä 900 000 suomalaista.

Käyttäjän AnneMikkola kuva
Anne Mikkola

Huh huh. Kiitos laskelmista. Ja sitten kun vielä ottaa huomioon, että oikeastaan kyse ei ole samasta rikoksesta. Turvapaikanhakijoiden 25 raiskausta terrorisoivat julkisen tilan koko Suomessa. Ja lisää tulee. Tuohan oli vasta alkua. Varsinaisia turvapaikanhakijoita.

Käyttäjän impivaara kuva
Tiera Laitinen
Käyttäjän SakariRajamaki kuva
Sakari Rajamäki

Ottakaa vielä huomioon, että turviksia alkoi saapumaan Suomeen enemissä määrin vasta vuoden puolivälistä saakka.

Toimituksen poiminnat