*

Tiera Laitinen

Riitasointuinen Oodi

Helsingin keskustakirjastolle valittu nimi Oodi on suututtanut valtuutettu Björn Månssonin (r), koska se on suomenkielinen. Hän vaatii, että kirjastolle olisi valittava "neutraali" nimi tai vähintäänkin suomenkielisen nimen rinnalle ruotsinkielinen käännös. Månssonin kommentit kannattaa lukea tarkemmin Helsingin sanomien uutisesta [1].

Olen osittain samaa mieltä Månssonin kanssa ja osittain hyvin eri mieltä. Vaatimus nimen ruotsintamisesta ruotsinkieliseen käyttöön on aivan luonnollinen. Vaatisin itse samaa, jos tilanne olisi toisin päin, enkä ymmärrä, miksi keskustakirjaston johtaja Anna-Maria Soininvaara ei sitä hyväksy.

Kotimaisten kielten keskuksen nimistöasiantuntija Sirpa Paikkala kommentoi asiaa toisessa uutisessa: "Monet suomenkieliset varmaan ajattelevat, että Oodi on helppo nimi. Mutta kun asettuu toisen kielen puhujaan asemaan, tilanne muuttuu ihan toiseksi. Miltä suomenkielisestä olisi tuntunut, jos nimi olisi annettu pelkästään ruotsiksi tai pelkästään englanniksi?" [2]

Aiheellinen kysymys, jota jokaisen kannattaa pysähtyä miettimään. Omasta puolestani vastaan, että se olisi tuntunut varmaankin samalta, kuin jos esimerkiksi Helsingin taidemuseo esiintyisi pelkästään englanninkielisellä lyhennenimellä HAM (Helsinki Art Museum). Tai jos Liikenteen turvallisuusvirasto, ruotsiksi Trafiksäkerhetsverket, esiintyisi pelkästään ruotsista lyhentyvällä nimellä Trafi. Kyllähän minä sellaisissa tapauksissa tuntisin itseni loukatuksi ja syrjityksi. Ymmärrän siis hyvin Månssonin ja muiden valintaa arvostelleiden ruotsinkielisten näkökulman.

Månssonin ensisijainen ehdotus kuitenkin on, että nimen pitäisi olla "neutraali", siis ei suomea eikä ruotsia. Hän ehdottaa latinan kirjaa tarkoittavasta liber-sanasta johdettuja nimiä Libra tai Libris.

Ensinnäkin Libra ja Libris eivät olisi neutraaleja nimiä. Ne sisältävät suomen kielelle vieraan b-äänteen, joten ne ovat suomenkieliselle leimallisesti vieraita. Ainakin minulle ne aiheuttavat voimakkaan ulkopuolisuuden tunteen. Sen sijaan ruotsin äännejärjestelmään Libra ja Libris sopivat. Vaikka ne eivät ole ruotsia, ne ovat nimenomaan ruotsinkieliseen makuun räätälöityjä nimiehdotuksia.

Isompi ongelma on kuitenkin koko "neutraaliuden" vaatimus. Se kertoo, että eihän Månssonia kiinnosta ollenkaan oman kielensä, ruotsin, edistäminen. Hänelle tärkeintä on suomen kielen käyttöalan kaventaminen. Suomenkielisillä ei saa olla mitään, mitä ruotsinkielisillä ei ole – ei edes yhtä sanaa kirjaston nimenä. Tällainen ajattelutapa on kateuden alhaisin ilmenemismuoto.

Minä haluan edistää suomen käyttöä. Siksi haluan, että suomalaisilla laitoksilla on suomenkielinen nimi. Sen lisäksi niillä voi olla käännetty nimi ruotsiksi ja tarvittaessa muillakin kielillä. Se ei ole minulta eikä suomelta pois. Sen sijaan vihamieliseen vastakkainasetteluun pohjautuva "neutraaliuden" vaatimus on pois minulta ja suomelta.

Latinan- tai englanninkielinen nimi ei ole minulle yhtään sen läheisempi kuin ruotsinkielinen. Ja jos minulta evätään oman kieleni käyttö omassa maassani, ei minua lohduta vähääkään se, että jollekin toiselle kieliryhmälle tehdään sama vääryys. Kaksi pahaa eivät kumoa toisiaan hyväksi. 

 

Miksei Lastu kelvannut?

Helsingin sanomien lukijaäänestyksen kirjaston nimeksi voitti Lastu. Miksi se ei kelvannut nimityöryhmälle?

Onhan oodi eli ylistyslaulu eräänlaista kirjallisuutta, ja kätevä lyhyt sana, mutta siinä ei ole sen syvempää oivallusta. Eikä siinä ole mitään suomalaista tai muuten omaperäistä. Sanakin on kreikkalaisperäinen laina, joka esiintyy kirjoitusasultaan vaihtelevina versioina monissa kielissä. Se voisi olla minkä hyvänsä kulttuurilaitoksen tai rakennuksen nimi missä hyvänsä. Se on myös jo käytössä yliopistojen opintotietojärjestelmän nimenä. Se on siis sangen tylsä valinta.

Lastu sen sijaan oli nerokas oivallus. Juhani Aho kutsui lyhyitä kertomuksiaan lastuiksi - nimi viittaa siis suomalaiseen kirjallisuuteen. Se viittaa myös runsaasti puupintaa sisältävän rakennuksen kaartuviin muotoihin. Parasta Lastu-nimessä on kuitenkin se, että se hengeltään hyvin suomalainen ja kirjastomainen.

Kirjasto on täynnä kirjoja, lehtiä, äänitteitä ja muita pieniä asioita, jotka yksinään ovat sangen vähäisiä. Kulttuurin lastuja. Vasta yhdessä niistä muodostuu kulttuurin suuri aarreaitta. Kirjastoon tullaan tekemään pieniä asioita, ja paikan suuri merkitys muodostuu sen lukuisten kävijöiden monien pienten tekojen summana. Jokainen kirja ja jokainen kirjastokäynti on lastu kulttuurin valtavalla rakennustyömaalla - yksinään vähäinen, mutta osana kokonaisuutta tärkeä.

Suomalaiselle kulttuurille on vierasta ulkonainen mahtipontisuus, jota Oodi uhkuu. Lastu on pieni ja vaatimaton. Ehkä se ei siksi kelvannut nimityöryhmälle? Nykyäänhän eliitin piirissä on muodissa hillitön pinnallinen uhoaminen. Kaiken pitää olla huippua, maailman parasta, johtavaa ja ties mitä. Olisiko Lastu ollut liian rehellistä ja kansanomaista?

Lastua tulee ikävä, sillä niin kauniit ja osuvat nimet ovat äärimmäisen harvinaisia. Mutta kyllä Oodinkin kanssa elää voidaan. Ja annetaan sen olla ruotsinkielisille Odet, jos he niin haluavat. Ei ole suomenkielisten asia päsmäröidä, miten muut omalla kielellään asioita nimittävät.

 


1 http://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000005030789.html
2 http://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000005032321.html

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

5Suosittele

5 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (25 kommenttia)

Käyttäjän jormanordlin kuva
Jorma Nordlin

Nyt pitää jo maan hallituksen keskeyttää istuntotauko ja kokoontua pohtimaan tilannetta.

Erittäin huolestuttavaa tällainen kehitys, kirjastojen nimet pitää ehdottomasti olla asianmukaisia.

Käyttäjän KariHaapakangas kuva
Kari Haapakangas

Hallitus ei ole istuntotauolla. Vai ehdotatko, että hallitus kutsuu eduskunnan istuntotauolta pohtimaan tilannetta?

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu

Minusta olisi tyydyttävä kilpailun voittaneeseen nimeen, ja pulinat pois. Oodi on loistava nimi kirjastolle. Jos valinta olisi osunut johonkin ruotsinkieliseen nimeen, niin sekin olisi ollut ainakin minun mielestäni ihan ok. Miksi kaikesta pitää vääntää ja kääntää aina kielipoliittisin perustein, kun kaikki kieliryhmät sen kuitenkin hyvin ymmärtävät. Joka muuta sanoo, niin pitää meitä suomalaisia tosi tyhminä juntteina.

Käyttäjän impivaara kuva
Tiera Laitinen

Vapaaseen yhteiskuntaan ja demokratiaan kuuluu, että jokainen saa keskustella niistä asioista jotka kokee tärkeiksi. Etukäteen ja jälkikäteen. Ei tässä kukaan ole aseellista kapinaa nimen vuoksi ehdottanut, ei tietääkseni edes valtuutettu Månsson. Jälkikäteisen keskustelun suurin merkitys on usein siinä, että se tuo julkisuuteen näkökulmia, jotka voi ainakin toivoa otettavan huomioon, kun seuraavan kerran päätetään samankaltaisesta asiasta.

Nimissä ei ole kyse vain ymmärtämisestä. Ylipäätään nimiä ei mitenkään välttämättä edes tarvitse ymmärtää. Ensisijaisesti ne ovat asioihin viittaavia koodeja. Mutta ovat nimet paljon muutakin. Ne osoittavat omistajuutta: suomeksi nimetty kirjasto on minunkin kirjastoni, muulla kielellä nimetty ei ole, vaikka ehkä voinkin siellä vieraana käydä. Nimet paaluttavat yhteisön arvoja ja herättävät siksikin tunteita. Ja jos tällä ei ole sinulle väliä, niin se ei ole peruste vähätellä heitä, joille sillä on väliä. Jos jokin asia ei minua kiinnosta, niin en minä moiti keskustelemisesta niitä, joita se kiinnostaa, jätän vain asian heidän keskenään pulistavakseen ja päätettäväkseen.

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu

Tiera " Ja jos tällä ei ole sinulle väliä, niin se ei ole peruste vähätellä heitä, joille sillä on väliä. Jos jokin asia ei minua kiinnosta, niin en minä moiti keskustelemisesta niitä, joita se kiinnostaa, jätän vain asian heidän keskenään pulistavakseen ja päätettäväkseen."

Eipä tietenkään, toki sana on onneksi aina vapaa! Tästä samasta aiheesta oli jo pitkät keskustelut muutama päivä sitten toisessa blogissa ja ehkä se mielessäni tuli sanottua turhankin voimakkaasti, pulinat pois.

Lopetankin tähän ja jätän nämä pohdinnat muille, joille pelkkä oikea sana, oikealla kielellä, on oikeasti tärkeää.

Käyttäjän Pekka Toivonen kuva
Pekka Toivonen

Lastua ei synny ilman puukkoa tai höylää.

Höylä on mainio suomalaisen kirjastorakennuksen nimi, koska sekä ulkomaalaisen että ruotsinkielisen suomalaisen on se vaikea lausua ja kirjoittaa.

Höylä on suomalaisuutta parhaimmillaan.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Oodikin menee, mutta lastun olet esitellyt hyvin ja siksi olisin sitä erityisesti kannattanut. Pitäähän kirjaston nimeen sisältyä tarina ja sinulla sellainen oli blogissa. Eikö nimeä enää voisi vaihtaa? Onko nimi jo niin kiinni niitattu?

Käyttäjän impivaara kuva
Tiera Laitinen

Voihan asian nostaa esiin kaupunginhallituksessa tai valtuustossa, ja rkp sitä uutisten mukaan jo suunnitteleekin. Mutta he eivät kyllä ole tuomassa Lastua mukaan kisaan.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Mikä se olisi, jos ei ole oodi tai lastu?

Käyttäjän impivaara kuva
Tiera Laitinen Vastaus kommenttiin #11

En tiedä, mitä aikovat ehdottaa. Ehkä vain ruotsinkielistä rinnakkaisnimeä Odet. Tuskin tässä koko valintaprosessia enää uudestaan alusta aloitetaan.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto

Vähemmistön on syytä tyytyä enemmistön kielen mukaiseen päätökseen.

Lastu viittaa pikemminkin puusepän verstaaseen kuin kirjastoon...

Käyttäjän Pekka Toivonen kuva
Pekka Toivonen

Yleisradion toimitalo Länsi-Pasilassa on nimeltään Iso Paja.

Pelottava esimerkki suomenkielisestä rakennuksen nimestä.

Käyttäjän NikoSillanp kuva
Niko Sillanpää

Onko se perussuomeksi muuten "Oori" vai "Ooti"?

Käyttäjän MikkoAhola kuva
Mikko Ahola

Monikulttuurisessa maassa esiintyy erikielisiä sanoja nimissä. Monikulttuurisuuden hyväksyvää ihmistä tämä ei haittaa. Yhtenäiskulttuuria havitteleva monikulttuurisuuden vastustaja vaatii, että pitäisi olla nimenä yksikulttuurinen, kaikkien omaksi kokema nimi.

Käyttäjän sarilait kuva
Sari Laitinen

Voi Pyhät Hyttyset sentään!

Onneksi täällä Tampereella on Metso.

Käyttäjän timovaittinen kuva
Timo Vaittinen

Koppelo. Siinä toteutuisi tasa-arvokin hienolla tavalla samalla, onhan Tampere sitä paitsi asukasluvultaan Suomen toiseksi suurin kaupunki! Muodostaisivat tavallaan myös kauniin parin keskenään nämä kaksi suurta, kirjastoa.

Käyttäjän ilkkah kuva
Ilkka Huotari

Suomalaisvastaisuutta havaittavissa näissä vaatimuksissa.

Käyttäjän TimoKRisnen kuva
Timo Rsnn

Pelkkä suomenkielinen nimi riittää hyvin.Ruotsinkieliset tyytyköön marisemaan omalla joutavalla vähemmistökielellään.

Käyttäjän timovaittinen kuva
Timo Vaittinen

"Månssonin ensisijainen ehdotus kuitenkin on, että nimen pitäisi olla "neutraali", siis ei suomea eikä ruotsia. "

Siispä ehdotankin Hjördis. Sen nimen alkuperä on norjalainen, ja nimi on ulkoasultaan sopivasti skandinaavinen. Kelpaisiko Månssonille se? Pannaan kirkko keskelle kylää, kuten sanonta kuuluu.

Käyttäjän MarjaWolski kuva
Marja Wolski

Anna-Maria Soininvaaralle: Ja muille: Minun mielestäni ehdottomasti PARAS nimi olisi KIRJASTOTALO, koska se nostaisi talon rinnalle ja samaan asemaan alueella oleviin MUSIIKITALO, EDUSKUNTATALO, SANOMATALO, POSTITALO. En ole tätöä minkään neutraaliuden tai kielen takia [sitäpaitsi eihän sana oodi ole mitenkään suomalainen, päinvastoin se oli jo antiikin Kreikassakin.

Muita mulla oli: Agricola-talo, Aleksis Kivi talo, KESKUSTANKIRJASTO etc. KIRJASTOTALO on PARAS!

Tämä on vähän brändimäinen tämä Oodi, siitä tulee laulu ja musiikki, toki ylistysruno enemmän mieleen kuin kirjallisuus ja kirjat. Suomen kirjastolaitoksella kuten teatterillakin on hyvin kansanläheinen lähtökohta, Oodi kuuluu toiseen sfääriin. Ennenkaikkea talon arvon kirjastoperinteineen Helsingin keskustassa pitäisi olla samanveroinen muiden alueen rakennusten kanssa!!!

Käyttäjän TimoUotila1 kuva
Timo Uotila

"Isompi ongelma on kuitenkin koko "neutraaliuden" vaatimus. Se kertoo, että eihän Månssonia kiinnosta ollenkaan oman kielensä, ruotsin, edistäminen. Hänelle tärkeintä on suomen kielen käyttöalan kaventaminen. Suomenkielisillä ei saa olla mitään, mitä ruotsinkielisillä ei ole – ei edes yhtä sanaa kirjaston nimenä. Tällainen ajattelutapa on kateuden alhaisin ilmenemismuoto."

Tuo on blogistilta käsittämättömän tökerö ja väärämielinen arvio. Månsson yksinkertaisesti haluaisi kirjastolle nimityksen, joka olisi ruotsinkielisillekin ymmärrettävä. Sopivia sekä suomeksi että ruotsiksi ymmärrettäviä sanoja olisi koko joukko. Helsingin keskustassa asuu runsaasti ruotsinkielisiä.

Jos tuota Oodi-nimeä ei jostain käsittämättömästä syystä voida vaihtaa, pitäisi ainakin antaa kirjastolle virallinen ruotsinkielinen nimi. Sitä ehdotusta blogisti (vaiko plokisti?) kannattaakin.

Tuo Lastu ei käy Helsingin kirjaston nimeksi, koska se on jo käytössä Lahdessa.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

"Månsson yksinkertaisesti haluaisi kirjastolle nimityksen, joka olisi ruotsinkielisillekin ymmärrettävä."

Ymmärtämättömille ruotsinkielisille voisi lähettää tiedotteen Oodi= kirjastotalo ja lisätä suomenkielen opetusta.

Käyttäjän impivaara kuva
Tiera Laitinen

Suurin osa Helsingin ruotsinkielisistä ymmärtää suomea paremmin kuin latinaa. "Neutraalia" pseudolatinankielistä nimeä ei siten voi perustella ymmärrettävyydellä. Ihan muista arvoista tässä on koko ajan ollut kyse.

Käyttäjän MarjaRinne kuva
Marja Rinne

Lastu olisi ollut hyvä! Paljon parempi kuin vieraalta kuullostava Oodi. Satakunnasta kotoisin olevan suuhun ei Oodi istu. Meille "dee" on "ree" eli kirjasto olisi Oori. Eikä Ooris käyminen kuullosta houkuttelevalta.

Käyttäjän Pekka Toivonen kuva
Pekka Toivonen

Bibliotek Helsinki

Huonosti ruotsia ymmärtävät assosioivat alkuosan Bibliaan, joka on kirja sekin.

Osa kansalaisista tosin saattaa Helsinkiin rakennettavan Koraanikeskuksen ( Suurmoskeijan) vuoksi ajatella kyseessä olevan Raamattukeskus, mutta tämä ei varmastikaan ole mikään suuri ongelma.
Uuteen kirjastorakennukseen Bibliotek Helsinkiin on siksi varattava muutama erikielinen Raamattu luettavaksi ja lainattavaksi.

Toimituksen poiminnat