*

Tiera Laitinen

Åbo Akademi ja yliopistolain kaksikielinen parodiahorisontti

Uuden yliopistolakimme mukaan Suomen yliopistot ovat:

  1. Helsingin yliopisto;
  2. Itä-Suomen yliopisto;
  3. Jyväskylän yliopisto;
  4. Lapin yliopisto;
  5. Oulun yliopisto;
  6. Tampereen yliopisto;
  7. Turun yliopisto;
  8. Vaasan yliopisto;
  9. Åbo Akademi;
  10. Lappeenrannan teknillinen yliopisto;
  11. Svenska handelshögskolan;
  12. Kuvataideakatemia;
  13. Sibelius-Akatemia;
  14. Teatterikorkeakoulu;
  15. Aalto-yliopistona toimiva Aalto-korkeakoulusäätiö;
  16. Tampereen teknillisenä yliopistona toimiva TTY-säätiö.

Lain ruotsinkielisessä versiossa luettelo kuuluu näin:

  1. Helsingfors universitet,
  2. Östra Finlands universitet,
  3. Jyväskylä universitet,
  4. Lapplands universitet,
  5. Uleåborgs universitet,
  6. Tammerfors universitet,
  7. Åbo universitet,
  8. Vasa universitet,
  9. Åbo Akademi,
  10. Villmanstrands tekniska universitet,
  11. Svenska handelshögskolan,
  12. Bildkonstakademin,
  13. Sibelius-Akademin,
  14. Teaterhögskolan,
  15. Stiftelsen för Aalto-högskolan som verkar under namnet Aalto-universitetet,
  16. TTY-stiftelsen som verkar under namnet Tammerfors tekniska universitet.

Yliopistoista Åbo Akademi ja Svenska handelshögskolan ovat ruotsinkielisiä; Helsingin yliopisto, Kuvataideakatemia, Sibelius-Akatemia, Teatterikorkeakoulu sekä Aalto-yliopisto kaksikielisiä; ja muut yliopistot (muodollisesti) suomenkielisiä.

Huomasitko luetteloissa mitään omituista? Vihje: vertaa esimerkiksi eri kieliversioiden kohtia 7 ja 9, tai 10 ja 11.

Useimmilla yliopistoillamme on selkeä ja sujuva nimi sekä suomeksi että ruotsiksi, aivan kuten kaksikielisessä maassa pitääkin olla. Poikkeuksia on kaksi: Åbo Akademi ja Svenska handelshögskolan. Jostain syystä nuo kaksi poikkeusta luontevan kaksikielisen nimeämisen säännöstä ovat samat kuin maamme kaksi puhtaasti ruotsinkielistä yliopistoa.

Miksi ruotsinkielisillä yliopistoilla ei ole suomenkielistä nimeä? Syy ei voi olla siinä, että virallinen nimi määriteltäisiin vain yliopiston virallisilla opetuskielillä. Esimerkiksi Turun yliopisto ja Lappeenrannan teknillinen yliopisto ovat virallisesti puhtaasti suomenkielisiä, mutta niiden nimistä on silti sekä yliopistolaissa että arkikäytössä myös ruotsinkieliset versiot. Yliopistojen nimet kääntyvät tarpeen vaatiessa muillekin kielille: ainakin englanninkieliset versiot ovat taajassa käytössä.

Syyksi ei kelpaa sekään, ettei sopivia käännöksiä olisi keksittävissä. Svenska handelshögskolan olisi itsestäänselvästi Ruotsalainen (tai Ruotsinkielinen) kauppakorkeakoulu. Toinen vaihtoehto olisi ottaa mallia yliopiston englanninkielisestä nimestä (kyllä, englanniksi se on suostuttu kääntämään vaikka suomeksi ei ole käynyt päinsä): Hanken School of Economics eli suomeksi Hanken-kauppakorkeakoulu tai vaikka Hanken-yliopisto. Tässä jälkimmäisessä, mielestäni kömpelömmässä vaihtoehdossa koulun ruotsinkielisestä nimestä lyhentynyt kutsumanimi katsottaisiin siis kääntymättömäksi erisnimeksi samaan tapaan kuin Alvar Aallon sukunimi Aalto-yliopiston nimessä.

Åbo Akademin kohdalla ongelma voidaan haluttaessa kehittää siitä, että luontevin suomennos Turun akatemia sekoittuisi helposti Kuninkaalliseen Turun akatemiaan (Kungliga Akademien i Åbo), joka toimi Turussa vuosina 1640-1828 ja jonka toimintaa nykyisin jatkaa Helsingin yliopisto. Vaan muistuttavathan nimet toisiaan ruotsiksikin, ja silläkin kielellä asian kanssa on tultu toimeen. Tokko noin kunniakas mielleyhtymä yliopistolle kovin paha rasite olisi? Selvyyden vuoksi nykyisen yliopiston nimeen voitaisiin myös ottaa jokin tarkenne, esimerkiksi Uusi Turun akatemia.

Todellisuudessa edeltävät pohdinnat ovat tietenkin turhia, koska ruotsinkielisten yliopistojen suomenkielisten nimien puuttuminen on poliittinen mielenilmaus. Lellitty vähemmistö siinä kiukuttelee enemmistölle, koska ei itse saa olla enemmistö. "Hä-hää, jouduttepas taas nielemään ainakin pari sanaa meidän kieltämme!" Ehkä tarkoituksena on myös vaalia rakasta muistoa parin sadan vuoden takaisista ajoista, jolloin suomen kielellä ei ollut sijaa sivistyselämässä, ja siten ylläpitää suomenruotsalaisen eliitin itsetuntoa hivelevää illuusiota siitä, että heidän kielensä olisi edelleen jotenkin ylivertainen sivistyskieli maan rahvaan puheenparteen verrattuna. Järkiperusteita tai loogista ajattelua ei tähän kysymykseen voi soveltaa, kuten ei suomalaiseen kaksikielisyyspolitiikkaan yleensäkään.

Jos edellä selostettu onkin vain hieman kummallista ja epäjohdonmukaista, niin yliopistolaista löytyy myös todellinen Pahkasika-huumorin helmi. Kaikki parodiahorisontit ylittävä lause on lain 76. pykälässä:
"Åbo Akademin, jäljempänä akatemia, tulee erityisesti - - toiminnassaan ottaa huomioon maan kaksikielisyys."
Ensin lainlaatija huomaa suomenkielisen nimen puuttumisen niin hankalaksi, että juuri tässä laissa, joka tuon puuttumisen virallistaa, on puheena olevalle yliopistolle kuitenkin määriteltävä suomenkielinen tilapäisnimitys. Sitten sanotaan, että kaikista Suomen yliopistoista juuri tämän, joka ei edes nimessään käytä maan molempia kieliä, on erityisesti otettava huomioon maan kaksikielisyys.

Mahdollisimman tiukka yksikielisyys on parasta kaksikielisyyden huomioon ottamista. Orwell ihailisi tätä. Tai sitten tuntisi jotain muuta. En todellakaan osaa päättää, miten tuo lause pitäisi tulkita. Ovatko lain valmistelijat tosiaan niin lumoutuneita poliittisesti korrektista uuskielestään, että ovat kirjoittaneet tuon vakavissaan? Vai onko joku pakkoruotsistaan katkeroitunut virkamies sijoittanut sen tekstiin piilohaistatteluna, ja lainkohta on sitten mennyt kaikkien lautakuntien ja eduskuntakäsittelyjen läpi ilman, että kukaan olisi uskaltanut siitä huomauttaa?

Miksi laissa ei voi lukea, että "Turun akatemian tulee erityisesti toiminnassaan ottaa huomioon maan ruotsinkielisen väestönosan tarpeet"? Sitä vartenhan se on olemassa, eikä siinä ole mitään pahaa tai hävettävää. Se olisi erittäin hyvä tehtävänanto ruotsinkieliselle yliopistolle.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (20 kommenttia)

Monikielisestä Yliopistosta (nimimerkki)

Miksi laissa ei voi lukea, että ”Turun akatemian tulee erityisesti toiminnassaan ottaa huomioon maan ruotsinkielisen väestönosan tarpeet”?

Kaiken tämän taustalla on maaninen yritys saada Suomi näyttämään ruotsalaisemmalta kuin se todellisuudessa on. Näin kaikki ruotsinkieliset instituutiot toimivat. Samaan aikaan kun ruotsinkieliset instituutiot ovat tiukasti yksikielisiä, vaaditaan suomenkielisten instituutioiden kaksikielisyyttä.

Lapsellistahan tuollainen tietysti on.

Käyttäjän janikorhonen kuva
Jani Korhonen

Loistokirjoitus, jälleen kerran. Kirjoitit täsmälleen samat mielipiteet, kuin omani, mutta toit ne esille paljon sujuvammin ja hauskemmin.

eeva-n (nimimerkki)

Hyviä huomioita. Synnytti assosiaatioita.

Jos on silmää Orwellilaiselle hurttihuumorille voi googlailla vaikkapa

_Kotus deklaration om nordisk språkpolitik_ ...Sieltä löytyy myös suomalainen teksti. Ja englantilainen.

Joku älykkö voisi kammata "deklaraation" käsitteineen, visioineen ja kansallispoliittisine ideologioineen oikein tiheällä täikammalla.

Se ikäänkuin odottaa, että siitä tehdään kunnon parodia.

Timo Elonen (nimimerkki)

Kyllä nyt teet typerästi kärpäsestä härkästä. Kyllä nimet ovat jotain, joka syntyy niiden keskuudessa, jotka niistä joutuvat puhumaan tai kirjoittamaan. Vertaa nyt vaikka suomalaisia paikannimiä. On olemassa täysin suomenkielisiä paikkoja, joilla on sekä suomenkielinen, että ruotsinkielinen nimi, ja sellaisia joilla on vain suomenkielinen nimi ja sellaisia joilla on vain ainakin periaatteessa ruotsalainen nimi. Samoin on ruotsinkielisiä paikkoja, joilla on sekä suomenkielinen, että ruotsinkielinen nimi.

Jos Ruotsissa tehdään virallinen luettelo kaupungeista, siellä on mukana Stockholm ja Luleå.
Ja kun samanlainen lista tehdään Suomessa siinä on mukana Tukholma ja Luulaja. Mutta siinä ei ole mukana mitään kielipolitiikkaa.

MarkkuM (nimimerkki)

"On olemassa täysin suomenkielisiä paikkoja, joilla on sekä suomenkielinen, että ruotsinkielinen nimi,"

Hyvä että huomasit. On olemassa myös täysin suomenkielisiä nimiä kuten esimerkiksi Timo Elonen, jolla todennäköisesti on ruotsinkielinen oikea muoto, se voisi olla vaikkapa Lars Höglund? Hurrit osaavat tehdä parodiaa kielileikeillään ja vakavalla naamalla.

Timo Elonen (nimimerkki)

Ajattele, että joku kirjoittaa ruotsiksi esimerkiksi tieteellistä artikkelia. Ensimmäisellä kerralla
hän kirjoittaa virallisen yliopiston nimen, mutta koska uskoo joutuvansa viittamaan vielä monia kertoja samaan yliopistoon, hän kirjoittaa näin: Chalmers tekniska högskola, senare benämnt endast Chalmers. Ruotsalaiseen tekstiin hän valitsee englanninkielisen nimen. Onko sinun mielestäsi tässä jotain orwellilaista?

Sinuna poistaisin koko kirjoituksesi välittömästi. Olet tekemässä ehkä ymmärtämättäsi parodiaa.

Tervetuloa kotimaahan kuitenkin!

Timo Elonen (nimimerkki)

#5 MarkkuM

Minä olen kirjoittanut itsestäni enemmän yksityistä tietoa kuin kukaan muu , ehkä Pekka Siikalaa lukuunottamatta. Se on kyllä pieninä palasina, enkä ala sitä sinua varten kokoamaan tähän. Olen tehnyt melkoista sukuselvitystäkin omaisistani. Äidinkielestäni selviää aika paljon, jos käväiset Jussi Jalosen eilisessä blogissa.

Sensijaan MarkkuM on aika hämärä tyyppi. Persuille tyypilliseen tapaan. Johan Tranberg on yhtä hämärä, ja hänen kuvansakin on yhtä aito kuin Turusen bulldogin näköinen henkilö.

MarkkuM (nimimerkki)

Olen aina ihmetellyt suomalaisia jotka ovat ruotsalaisempia kuin ovat ruotsalaiset itse, mutta törkeintä näissä tyypeissä on etteivät he näe Suomen ja suomalaisten etua kuin toissijaisena tekijänä. Olen päätellyt ettei pelkkä ideologia(?) kanna näitten wannabe-swedujen aatoksissa joten heillä on pelissä nämä merkit mitä ruotsinkielellä Suomessa saa, eli etuoikeudet. Muistelin kuitenkin että "T.Elonen" taisi olla nuoruudessaan Ruotsissa töissä, ehkä nyt on lapset ruotsinkielisessä koulussa ja Åbo Akademi odottaa takuuvarmana opinahjona säätiön huolehtiessa stipendeistä?

Timo Elonen (nimimerkki)

Lapseni (1) on käynyt suomenkielisen koulun alusta loppuun. (Olisi kyllä halunnut opetella ruotsia A kielenä, mutta siihen ei annettu mitään mahdollisuuksia.) Englanti oli se pakkokieli.

Yliopistona oli 1,5 vuotta Turun (suomenkielinen) yliopisto. Siirtyi vaihto-oppilaana Ruotsiin, muutti aineyhdistelmänsä ja suoritti maisterintutkinnon siellä.

Tässä sitä taas tuli. Missähän sinun lapsesi käyvät koulua? Vaikka voit antaa olla, persujen on kuitenkin niin pirun vaikea pysyä totuudessa.

MarkkuM (nimimerkki)

Niin, Timo, yleensä ihmisillä on motiivit varsinkin kannattaessaan johdonmukaisesti aatetta tai käytäntöä, mutta Sinä annat kuvan ihmisestä joka ei tiedä mitä ajattelee. Mikä on sinun motiivisi kannattaa pakkoruotsia ja näitä ruotsinkielisten etuoikeuksia.

Ps. HY ja TTY(asepalveluksessa).

tyhmä ekonomi (nimimerkki)

Miksi Kauppakorkeakoulu (nyk. Helsingin kauppakorkeakoulu) ja Teknillinen korkeakoulu eivät ole yliopistoja, kun kerran Svenska handelshögskolan, Kuvataideakatemia, Sibeliusakatemia, Teatterikorkeakoulu ja pari säätiötä ovat?

TL: HKKK ja TKK ovat nykyään Aalto-yliopiston osia, siksi niitä ei enää mainita yliopistolaissa.

Timo Elonen (nimimerkki)

MarkkuM

Niitä syitä on todella paljon. olen niitä täällä esittänytkin, mutta olen huomannut sen niin turhaksi työksi. Kun olen esimerkiksi jossain kommentissa kertonut, ettei ruotsinkielisillä ole mitään koulutusetuoikeutta Suomessa. Historiallisista syistä korkeampaa koulutusta on ollut enimmäkseen ruotsiksi, eikä se vielä ole aivan tasaantunut. Koskaanhan eivät mahdollisuudet voikaan jakaantua aivan tasan, olisihan se jo matemaattinen mahdottomuus. Esimerkiksi helsinkiläiset, turkulaiset oululaiset ovat selvästi etuoikeutetumpia kuin vaikkapa minun lapseni Raumalla (Tarkistitko J.J:n kirjoituksen?) Onhan selvä etulyöntiasema tekniseen korkeakouluun, kun voi asua kotonaan kaikkien valmennuskurssien ja pääsykokeiden ajan, eikä tarvitse maksaa hotelleja. Ja ne maksulliset valmennuskurssit ovat mielestäni keino estää varattomampien hakeutumista suosituimpiin koulutuksiin. Pääasia: Vaikka niillä ruotsinkielisillä olisikin enemmän paikkoja muutamaan yliopistolinjaan, niin on tosi monta paikkakuntaa ja koulutusta ilman AINUTTAKAAN ruotsinkielistä opiskelupaikkaa. Tätä teemaa voisi jatkaa ja lisätä, mutta tarkoitus olikin esittää, miksi pidän sitä turhana työnä. Olen tämän kirjoittanut muutamaan ketjuun, eikä sillä ole mitään merkitystä jatkokeskusteluun. Sama valitus ruotsinkielisten koulutusetuoikeuksista jatkuu vain kommentista kommenttiin. Joku saattaa takertua johonkin mitättömään yksityiskohtaan.Tuntuu kuin persut eivät ollenkaan ymmärtäisi lukemaansa.

Onhan minunkin mielestäni ruotsin kielen asemassa modernisoinnin tarvetta. Minä siirtäisin painopistettä peruskoulusta kielitaitovaatimuksiin ja palkanlisiin ruotsin osaamisesta.
Kaikessa kuitenkin näkyy persujen suvaitsemattomuus erilaisuutta kohtaan. Samat tyypit jotka vastustavat ruotsin asemaa vastustavat myös maahanmuuttoa. Mutta kun nyt pakolaisten saamaa elämiseen tarkoitettua maksua pienennettiin huomattavasti, niin näkyykö se näissä keskusteluissa? Olen sanonutkin, että mikään ei muutu täällä vaikka somalit ajettaisiin Itämereen, ja sen jatkoksi kaikki muslimit.Venäläiset ja omat perinteiset vähemmistömme olisivat seuraavina. Sillä tiellä ollaan, kunnes jäljellä on yksi ainoa persu.

Ja ruotsinkielisiä ei hyväksytä niin kauan kuin heidän olemassaolonsa jostain ilmenee.

Timo Elonen (nimimerkki)

MarkkuM

Mistä mielestäsi tässä blogissa on ollut kysymys?
Siitä, ettei Åbo Akademillä satu olemaan suomenkielistä nimitystä. Kyllä te pienestä luotte vihaa ja epäluuloa.

TL: Valtiollisten instituutioiden viralliset nimet eivät ole sattumankauppaa vaan poliittisia päätöksiä. En ymmärrä, miksi pienestä epäkohdasta huomauttaminen olisi "vihan ja epäluulon luomista". En halua ottaa ruotsinkielisiltä pois heidän omakielisiä korkeakoulujaan, vaan esitin, että niille pitäisi kaksikielisessä maassa määritellä nimet maan molemmilla virallisilla kielillä kuten suomenkielisilläkin yliopistoilla on. Mielestäni vihaa ja epäluuloa luo ennemminkin se, jos pienimmästäkään epäkohdasta ei saa huomauttaa ilman, että vastapuoli pyrkii tukahduttamaan keskustelun tekeytymällä "vihanlietsonnan" uhriksi.

MarkkuM (nimimerkki)

Timo Elonen: "Mistä mielestäsi tässä blogissa on ollut kysymys?
Siitä, ettei Åbo Akademillä satu olemaan suomenkielistä nimitystä. Kyllä te pienestä luotte vihaa ja epäluuloa."

Hyvä Timo Elonen, mistään vihasta ei ole kysymys eikä epäluulosta koska kaikki asiaan liittyvät faktatiedot ovat lähes julkisia kustannuksia lukuunottamatta. Tottakai hurrit haluavat pitää nämä etuoikeutensa jotka myönsitkin ja tottakai suomalaiset haluavat päästä eroon pakkoruotsista koska sinä ei ole mitään järkeä. Oleellista on miksi keskustelemme näin itsestäänselvistä asioista kun järkevä poliitikko pistäisi paletin päivässä kuntoon.

Ps. Ei minulle selvinnyt vieläkään miksi suomalaisena kannatat ruotsin kieltä?

Timo Elonen (nimimerkki)

Ei selvinnyt? Eikä tietysti selvinnyt sekään, miksi niitä kaikkia syitä en ala tähän sepustamaan.
Se olisi puoli romaania ja jäisi ymmärtämättä. Ehkä joskus osa kerrallaan jossain toisessa yhteydessä.

Pohjimmaisena syynä on vähemmistöjen ymmärtäminen, koska olen itse kuulunut vähemmistöön osan elämästäni.

RUK (nimimerkki)
Jari-Petri Heino (nimimerkki)

Myös Persut on vähemmistö, mutta sellainen, jota Elosen ei tarvi ymmärtää.
Ihmettelen suunnattomasti Elosen omaa vihaa ja henkilökohtaisuuksiin käymistä blogissa, kuin blogissa. Ehkä se on se suvaitsevaisten ohjesääntö nro yksi.
Suvaitse vain niitä joita haluat, muita tulee vihata.
Vaikka kuinka ymmärrän itsekkin vähemmistöjä, niin sitä en tule koskaan ymmärtämään, miksi enemmistön pitää taipua heidän tahtoonsa ja vielä maksaa oikeastaan koko paletti.

Timo Elonen (nimimerkki)

Jari-Petri Heino

Eikö persut olekaan kansa?

Jari-Petri Heino (nimimerkki)

Timo Elonen on vielä koomikkokin.

Kaj Hedman

Ei taida löytyä mitään pikku koloa josta ei ole saatu kaivettua esiin jotain suomenruotsalaisuuden niin sanotusta ylimielisyydestä ja hienostelusta.Silloin kun johonkin vähemmistöön tai kansanosaan ruvetaan liittämään sellaista niin ollaan vaarallisilla vesillä. Mutta sehän on tämän päivän Suomessa varsin yleistä. Suomenruotsalainen kansanosa ei ole millään tavalla minkäänlainen uhka suomenkieliselle valtaenemmistölle. Pienellä muutoksella voisi helposti lisätä suomenkieliset nimet myös ÅA:lle ja Handelshögskolanille. Tarvitseeko siitä tehdä tällaista numeroa?

Toimituksen poiminnat