Tiera Laitinen

Fennomaaneista ja jungnerilaisista

Tänä aamuna sadomasokistiset taipumukseni ottivat vallan. Radion Ykkösaamun juontaja varoitti hyvissä ajoin, että haastateltavana olisi Mikael Jungner, mutta jäin silti kuuntelemaan.

Toimittajan tentatessa Jungner yritti vähän peruutella muutaman vuoden takaisista törkeimmistä möläytyksistään. Hän kehui Itä-Helsingin lähiöiden räppäreitä, jotka kuulemma kehittävät hienosti suomen kieltä. Asiantuntijapiireissä sen sijaan pitäisi hoitaa asiat englanniksi.

Tässä yhteydessä on syytä palauttaa mieleen, että suuri osa 1800-luvun fennomaaneista, J. V. Snellman etunenässä, oli ruotsinkielisiä. Eivät he oman mukavuutensa tai uramahdollisuuksiensa puolesta mesonneet. Heidän iskulauseensa oli: sivistyneistö on kansallistettava ja kansa sivistettävä. Toimintaohjeen ensimmäinen osa oli väline toisen saavuttamiseksi.

Fennomaanit ymmärsivät, että sivistyneistön ja rahvaan on puhuttava samaa kieltä. Vain siten sivistyneistön hyödylliset tiedot ja edistykselliset arvot leviävät koko kansan pariin. Vain siten yhteiskuntaluokat pystyvät ymmärtämään toistensa näkemyksiä, keskustelemaan luottamuksen hengessä ja tuntemaan yhteenkuuluvuutta. Fennomania oli tasa-arvon aate, eriarvoisuuden poistamisen aate, kaikille riittävän hyvinvoinnin kivijalka, toimivan demokratian perusta.

Jungnerin visio seminaareissaan englanniksi pöhisevistä asiantuntijoista ja lähiöissään suomeksi räpistelevistä räppäreistä on paluu 1700-luvun sääty-yhteiskuntaan, jossa aateliset sievästi rupattelivat ruotsiksi tai ranskaksi hanhenmaksapalleroiden sävyeroista kristallikruunujen välkkeessä, kun maalaisjuntturat tölleissään murahtelivat suomeksi, mistä saisi pettua revittyä leivän sekaan ja moniko selviäisi hengissä kesään. Puuteroidut peruukit enää puuttuvat.

Ei, Jungner. En suostu haaveilemaasi luokkayhteiskuntaan. Lähiöiden räppärien kieli ei ole minun äidinkieleni, ei myöskään savupirttien runolaulajien kieli, niin paljon kuin Kalevalasta tykkäänkin. Minun äidinkieleni on sivistyskieli, jolla voin tutustua ihmiskunnan parhaisiin ajatuksiin Sokrateesta Einsteiniin ja solubiologiasta taidehistoriaan.

Jos jotain tietoa ei olekaan äidinkielelläni saatavilla, se ei ole ongelma. Osaan kolmea muuta kieltä riittävän hyvin, jotta pystyn lukemaan niillä mitä haluan. Ja jos se ei riitä, käytettävissämme ovat ammattikääntäjät, tulkit ja ensiapuna konekäännökset. Ajatukset leviävät aina kielirajojen yli, jos vain halutaan. Niiden levittäminen sosioekonomisten ja ideologisten rajojen yli on paljon vaikeampaa. Niille rajoille ei pidä pystyttää vielä kielimuuriakin. On parempi pitää kielimuurit siellä, missä vakavampia keskinäisen ymmärryksen esteitä ei ole.

Mutta ei äidinkielen tärkein tehtävä ole välittää tietoa. Sen avulla, ja vain sen avulla, voin ymmärtää oppimaani, ja parhaassa tapauksessa ehkä jopa muotoilla hieman uusia ajatuksia ihmiskunnan hyväksi. Juuri monimutkaiseen ja luovaan ajatteluun tarvitsen työkalun, jonka jokaista nippeliä osaan käyttää ohjekirjaa selaamatta. Sellainen työkalu on vain äidinkieleni. Ja siinä työkalussa on oltava valmiina ilmaisukeinot abstraktien ja täsmällisten käsitteiden mutkikkaaseenkin pyörittelyyn. Fennomaanien aloittaman rakennustyön ja vuosisadan jatkuneen yliopistollisen käytön ansiosta suomi on tänä päivänä sellainen työkalu. Parhaimmatkaan räp-lyriikat eivät siinä auta.

Jos 1800-luvun sivistyneistö olisi ajatellut kuten Jungner, en olisi viime viikolla esitellyt Suomen avaruussääpäivystystä eteläafrikkalaisille ammattitovereille (englanniksi), enkä matkustaisi ensi viikolla Belgiaan kuulemaan uusimmasta kansainvälisestä kehityksestä siviili-ilmailun avaruussääpalveluiden järjestämisessä (englanniksi). Jungnerilaisessa Suomessa minä räpiköisin jokapäiväisten rutiinien ja helpon massaviihteen välissä ymmärtämättä, millaisen henkisen aarteiston ihmiskunnan moninaiset ajattelijat ovat luoneet. Ei siksi, että en olisi kuullut niistä aarteista, vaan siksi, että en pystyisi käsittelemään niitä riittävän sujuvasti voidakseni innostua niistä.

Suomen kieli ei ole mikään rasite kansainväliselle yhteistyölle. Suomen kieli on minulle kansainvälisen yhteistyön edellytys, sillä ilman suomen kieltä minulla ei olisi mitään annettavaa – ei mitään, mitä kannattaisi sanoa englanniksikaan.

Kiitän Luojaa, Snellmania, Heisenbergia ja kaikkia muita asiaan mahdollisesti liittyviä tahoja siitä, että 1800-luvun jungnerilaiset – heitäkin oli – jäivät vähemmistöön. Nyt meillä on käytössämme täysipainoinen sivistyskieli, jolla voimme käsitellä niin tieteen uusimpia saavutuksia kuin Itä-Helsingin räp-lyriikoita ja kalevalaisia runojakin. Ja se on meidän oma äidinkielemme, jonka osaamme läpikotaisin. Siinä on parhaat mahdolliset lähtökohdat uusien merkittävien ajatusten ajatteluun, myös muilla kielillä kerrottavaksi.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

8Suosittele

8 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (8 kommenttia)

Matti Simonaho

"Tässä yhteydessä on syytä palauttaa mieleen, että suuri osa 1800-luvun fennomaaneista, J. V. Snellman etunenässä, oli ruotsinkielisiä."

Jos tarkoitat "ruotsinkielisiä" -sanalla Ruotsalaista, niin ei ollut. "Snellman" on ruotsalaistettu nimi.

Monet "ruotsinkieliset" etsivät nykyään sukujuuriaan genetiikan avulla ja

"Vi letade efter våra avlägsna släktingar som enligt kyrkobokföringen ska finnas i Sverige, men hittade ingen. Överraskningen var stor, när 100% genetisk match ittades 147 kilometer från oss och släkten är finländsk. Vår släkts efternamn har direkt översatts från det finländska efternamnet till svenska och kyrkböokföringen förfalskats."

Käyttäjän impivaara kuva
Tiera Laitinen

En tarkoita syntyperältään ruotsalaista, vaan ihan vain sitä, että Snellmanin ja monien muiden fennomaanien äidinkieli tai vahvin kieli oli ruotsi. Monet yläluokan suomalaissuvuthan olivat Ruotsin vallan aikana vaihtaneet kotikielensä suomesta ruotsiin. Kiitos lisävalaistuksesta!

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck

Yllättäväähän tuo olisi ollut, pätevältä kynäniekalta.

Oma sukuni on Laihialta. Talonpoika kun lähetettiin yliopistoon, piti teologien keksiä tulevalle papille sukunimi. Siellä se siirtolohkare lepää purossa. Eikä kukaan ole mitään kirkonkirjoja väärentänyt taustan peittelemiseksi.

Matti Simonaho

Siihen aikaan Suomessa ei ollut sananvapautta Suomen kielellä. Ruotsalainen sensuuri. Jos halusi vaikuttaa johonkin, oli pakko oppia Ruotsia ja jopa ruotsalaistaa sukunimensä ja "olla Ruotsalainen". Nykyinen pakkoruotsi on jäämä siltä (rasistiselta, fasistiselta) ajalta - samaten että Suomen Poliisi ei saa palkata hätäavuksi eläkkeellä olevia Poliiseja - koska he eivät osaa Ruotsia - Suomessa 2015/2016+. Tämäkään; "Snellmanin ja monien muiden fennomaanien äidinkieli tai vahvin kieli oli ruotsi." ei välttämättä ole totta.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck

Tuli sekin päivä, kun perussuomalaisen kirjoittama teksti oli hyvin jäsennelty, muotoiltu ja tyylitelty ja sen ajatus välittyi kirkkaana, vailla sisäisiä ristiriitoja. Poikkeuksellisesti lopputekstin esiin vierittäminen ei vaatinut edes sadomasokistisille taipumuksille antautumista.

Kiitos. Ehkä toivoa sittenkin on.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Jungner ja hänen hengenheimolaisensa ymmärtävät kielen vain välineeksi saavuttaa jotain vaikkapa talouden saralla. Tosin heidän lähtökohtansa ei toisi saavutusta edes siellä, mutta pointti on siinä, että kielellä on arvo "per se" tai se on "das Ding an sich".

Mieluummin katsoisin, että taloudesta pitää huolehtia siksi, että voimme nauttia kielestämme, ei päinvastoin. Siksi maan kaksikielisyydellekään ei ole syytä laskea hintaa. Walesissa oltiin hävittämässä alkuperäistä kieltä 40-50 -luvuilla voimaperäisesti siksi, että sitä pidettiin kustannuskysymyksenä. Nyt siellä tehdään hartiavoimin töitä sen eteen, että kielen voimakas elpyminen jatkuisi.

Käyttäjän ollivaisala kuva
Olli Väisälä

Juu, suosittelen, paitsi, että vertaus ontuu siinä, että ruotsi ei olisi uhanalainen, vaikka se Suomesta häviäisikin.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Niin, tuota samaa argumenttia käyttävät susivihaajatkin, jotka katsovat, että tuo ikiaikojen uljas eläin voidaan Suomessa tappaa sukupuuttoon, koska sitä löytyy muualta.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset