Paha pois silmistä?
Hakaniemen lipunheiluttelijat ovat kirvoittaneet vaatimuksia natsisymbolien kieltämisestä. Olikin mielestäni oikein, että poliisi otti natsiliput pois PVL-ääliöiltä. Ihan mitä tahansa provosointia vapaankaan yhteiskunnan ei tarvitse sietää edes sananvapauden nimissä.
En tiedä, miten hyvän pohjan nykyinen lainsäädäntö antaa natsilipun kaltaisten yleisesti loukkaavien symbolien käytön rajoittamiseen. Jos lipun takavarikointi oli huteralla pohjalla, niin sitten lainsäädännön suomaa pohjaa lienee syytä vankistaa.
Symbolikielloissa vaikeudeksi nousee helposti rajanveto. Hakaniemen tapauksessa nyt ei ollut mitään tulkinnan varaa, mutta olisi viheliäistä, jos lainsäädäntö uhkaisi rajoittaa hakaristin käyttöä viattomissa yhteyksissä – esimerkiksi natsiaikaa vanhemmissa teoksissa, ornamentiikassa tai eteläaasialaisten suosimana onnen symbolina. Vastaavasti esimerkiksi Isisin lippu sisältää islamin uskontunnustuksen, joka on myös keskeinen osa rauhallista ja vaaratonta uskonnonharjoitusta.
Rajanveto-ongelmat eivät kuitenkaan ole pätevä syy vastustaa kieltoa. Rajanvetoja joudutaan tekemään aina, kun jotain kielletään, rajoitetaan tai säädellään. Jos tahtoa ja tervettä järkeä on, niin kyllä natsin aina hindusta erottaa.
Hankalampi kysymys on, mitkä kaikki ideologiat katsotaan niin vaarallisiksi ja vastenmielisiksi, että niiden julkista kannattamista on perusteltua rajoittaa. Itselleni tulee hakematta mieleen kolme: natsismi, kommunismi ja ääri-islamismi. Tämä on toki Euroopan lähihistorian ja nykytilanteen synnyttämä näkemys, jota laajemmassa maailmanhistoriallisessa katsannossa olisi varmaankin pidettävä likinäköisenä.
Noista kolmesta minua henkilökohtaisesti puistattaa eniten kommunismin symbolien, kuten sirpin ja vasaran näkeminen. Ei siksi, että kommunismi olisi ollut objektiivisesti muita pahempi, vaan siksi, että se on ainoa, joka on vakavasti uhannut kotimaani olemassaoloa ja tappanut massoittain oman kansani jäseniä. Sen pahuus on siis tullut lähimmäs minua.
Vähiten minua pelottaa natsilipun näkeminen. Ei siksi, että natsismi olisi ollut jotenkin vähemmän paha ideologia, vaan siksi, että sen uudesta noususta on vähiten pelkoa. Toisen maailmansodan lopputulos ja sen jälkeinen natsien hirmutekojen perusteellinen selvittäminen rokottivat koko länsimaisen kulttuuripiirin natsismia vastaan niin perusteellisesti, että millään siihen vivahtavalla ei ole enää mahdollisuuksia saada muuta kuin marginaalista kannatusta eikä nousta varteenotettavaksi voimaksi yhteiskunnassa.
Saman rokotuksen johdosta natsisymbolit eivät kuitenkaan täysin painu historian hämärään. Aina löytyy pieni joukko kylähulluja ja vastakkainasettelua hakevia, jotka haluavat suututtaa ja herättää pahennusta niin paljon kuin pystyvät. Ja siihenhän ei tehokkaampaa keinoa ole kuin natsisymboliikalla revittely. Ehkäpä on hyväkin, että osa hörhöistämme näin leimaa itsensä ideologiaan, jonka uhka on tukevasti ja turvallisesti kaukana menneisyydessä.
Vaarallista sen sijaan on, jos pahuuden vastustajat urautuvat vastustamaan vain yhtä pahuuden muotoa. Uusia vihan, viholliskuvien, orjuutuksen ja taantumuksen liikkeitä on noussut ja nousee. Eivät ne kaikki liehuta hakaristejä. Salakavalimmillaan ne vetoavat niin muodikkaisiin tausta-aatteisiin ja symboleihin, että poliittista korrektiutta myötäilevät trendienseurailija-älyköt vähättelevät ja ymmärtävät niiden pahoja tekojakin. Silloin lihaa ja verta olevat vapauden viholliset saavat rauhassa viritellä vihan verkkojaan, kun hyvät ihmiset keskittyvät kauhistelemaan ja jahtaamaan Hitlerin haamuja.
”Symbolikielloissa vaikeudeksi nousee helposti rajanveto.”
Tässä osuit asian ytimeen. Kielloista tulee helposti perustuslain vastaisia, koska on hyvin vaikeaa kieltää yhtä antamatta siimaa toiselle. Onko se tasapuolista ja yhdenvertaista?
Suomessa on itsenäisyyden historian aikana kielletty sekä äärioikeistolaisia että kommunistisia liikkeitä. Tästä huolimatta molemmat ovat edelleen hengissä.
Voit kieltää hakaristin, mutta väärinpäin käännettynä se muuttuukin taas lailliseksi. Jos kiellät kaiken hakaristiä muistuttavan, kiellät samalla esim. suomalaisille rakkaat joulutortut.
Ymmärtänet lainsäädännön ja erityisesti kieltämisen problematiikan?
Tämä koskee kaikkea kieltämistä. Mitä enemmän kieltoja viljellään, sen lähempänä totalitarismia ollaan. Laiton ei kuitenkaan koskaan häviä, se vain siirtyy näkymättömiin ilmestyäkseen taas kun aika koittaa.
Ilmoita asiaton viesti
Näin on. Ehkä onkin siis viisaampaa vain antaa ääriliikkeiden vapaasti näyttää oikea karvansa, silloin ihmiset ainakin tietävät, mitä varoa?
Toisaalta haluaisin, että poliisi voi rajoittaa ääriliikkeiden mahdollisuutta harjoittaa julkista provosointia ja ärsyttämistä. Tarkat symbolirajaukset voinemme jättää poliisin tapauskohtaiseen harkintaan niin kauan, kuin voimme luottaa siihen, että poliisi käyttää harkintavaltaansa oikeudenmukaisesti ja säästeliäästi, siis vain todella räikeisiin tapauksiin puuttuen. Voimmeko tähän luottaa?
Ilmoita asiaton viesti