Tiera Laitinen

Ruuan ilmastovaikutukset: järkevämpiä vertailulukuja

  • Kuva 1: proteiinilähteiden hiilijalanjälkiä.
    Kuva 1: proteiinilähteiden hiilijalanjälkiä.
  • Kuva 2: energianlähteiden hiilijalanjälkiä.
    Kuva 2: energianlähteiden hiilijalanjälkiä.
  • Kuva 3: kasvisten hiilijalanjälkiä.
    Kuva 3: kasvisten hiilijalanjälkiä.
  • Laskentataulukko kuvaan 1. Luvut ovat 100 g:aa kohti.
    Laskentataulukko kuvaan 1. Luvut ovat 100 g:aa kohti.
  • Laskentataulukko kuvaan 2
    Laskentataulukko kuvaan 2
  • Laskentataulukko kuvaan 3
    Laskentataulukko kuvaan 3

Viime aikoina on mediassa ollut paljon juttuja eri ruoka-aineiden ilmastovaikutuksista, usein "syö näitä ja vältä näitä" -tyyliin kirjoitettuja. Kaikissa silmiini osuneissa on kuitenkin ollut sama räikeä virhe.

Jutuissa on kerrottu, paljonko kasvihuonepäästöjä ruoka-aineen tuottaminen aiheuttaa painoyksikköä kohti. Aivan hölmöä! Ei ihminen elä grammoilla, vaan jouleilla. Järkevämpi vertailuluku olisi se, mikä on ruuan ilmastovaikutus sen sisältämää energiamäärää kohti. Tietyn määrän energiaa kukin meistä tarvitsee syödäkseen päivittäin, ei tiettyä määrää grammoja.

Ihminen elää ensisijaisesti jouleilla, mutta ei yksin niillä. Tarvitsemme ruuasta myös proteiinia, vitamiineja, kuitua, mineraaleja ja monia muita aineita. Siksi ruoka-aineiden vertailu ei ole yksioikoista. Olen sen vuoksi jakanut ruuat karkeasti kolmeen ryhmään vertailua varten:

  • proteiinin lähteet
  • energian lähteet eli runsaasti hiilihydraatteja sisältävät ruuat
  • kasvikset, jotka toimivat mm. kuidun ja vitamiinien lähteenä.

Vielä varoituksen sana kuvissa esiintyvistä luvuista. Ruuan ilmastovaikutusten arviointi on monimutkaista ja osin varsin tulkinnanvaraista, esimerkiksi viljelyn edellyttämien maankäytön muutosten osalta. Siksi eri lähteistä voi löytää melko lailla toisistaan poikkeavia lukuja. Minun lukuni ovat yhdestä lähteestä, enkä väitä, että se olisi oikeampi kuin jokin toinen. Nämä luvut pitää siis nähdä vain suuntaa-antavina.

 

Proteiinin lähteet

Proteiinin lähteiden osalta on tietysti järkevintä suhteuttaa ilmastopäästöt ruoka-aineen sisältämän proteiinin määrään. Tämä on tehty kuvassa 1. Naudanliha aiheuttaa tässäkin vertailussa suurimman ilmastorasituksen, mikä ei ole yllätys.

Toisin kuin grammapohjaisissa vertailuissa, nyt juuston ja maidon hiilijalanjälki on käytännössä sama. Ei tämänkään pitäisi ajattelevalle ihmiselle yllätys olla: juustohan on käytännössä tiivistettyä maitoa, vesi vain on poistettu. Ja vedessä ei ole ravinteita. Jos siis haluat syödä maitoa, on ilmaston kannalta ihan sama, syötkö sen tuoreena maitona, juustona vai jonain muuna maitovalmisteena.

Kaikkein ilmastoystävällisin proteiinin lähde tässä vertailussa on kuha. Olettaisin, että se kuvaa hyvin muitakin kotimaisia villikaloja, kuten haukea, lahnaa, muikkua ja silakkaa, joita en voinut sisällyttää laskelmaani, kun en löytänyt tietoa niiden hiilijalanjäljestä.

Vielä sopii huomata, että villikalan ilmastovaikutus on vain murto-osa kasvissyöjien suosimien kikherneiden hiilijalanjäljestä. Vaikka kasvissyönti siis on ilmastoystävällisempi ruokavalio kuin pihvien mättäminen, se ei ole ilmastoystävällisin mahdollinen elämäntapa.


Energian lähteet

Kuvassa 2 on sellaisia ruoka-aineita, jotka sisältävät runsaasti hiilihydraatteja ja joita syödään ensi sijassa energiaksi. Lisäksi mukana on rasvoja sekä vertailun vuoksi sianliha. Nyt oikea vertailuluku on tietysti hiilipäästöjen määrä suhteessa energiasisältöön. (SI-yksiköistä tykkäävänä fyysikkona käyttäisin energian yksikkönä mieluiten joulea, mutta olen tässä antanut periksi sille pinttyneelle käytännölle, että ruuan energiasisältö on tapana ilmoittaa kilokaloreissa.)

Kotimaisten viljojen, viljatuotteiden ja perunan ilmastovaikutus on käytännössä sama: pieni. Riisin hiilijalanjälki sen sijaan on melkein yhtä suuri kuin sianlihan. Jos siis katsotaan ruoka-annoksen kokonaisuutta, läskisoosin ja perunoiden vaihtaminen johonkin eksoottiseen riisi-kikhernesörsseliin ei ole mikään ilmastonsuojelijan teko, päinvastoin.


Vihannekset, hedelmät ja marjat

Kuvassa 3 on sekalaisa kasvikunnan tuotteita, ja vertailun vuoksi taas myös sianliha (punainen palkki merkkinä siitä, että se "ei kuulu joukkoon"). Näitä ruokia ei yleensä syödä ensisijaisesti energian eikä proteiinin vuoksi, vaan monien eri ravintoaineiden, joten niiden yhteismitallinen vertailu on vaikeaa. Tässä energiasisältö toimii nyt kuitenkin vertailun pohjana, koska se korreloinee edes vähän grammoja paremmin sen kanssa, kuinka paljon kukin tuote sisältää ylipäätään jotain muuta kuin vettä.

Tässä ruoka-aineryhmässä hiilijalanjäljissä on huimia eroja, eli löytyy helppoja tapoja vähentää syömisen ilmastovaikutusta. Esimerkiksi: kun iänikuiset kurkun ja tomaatin korvaa vaikkapa porkkanaraasteella ja kotimaisilla marjoilla, hiilijalanjälki romahtaa alle kymmenesosaan. Vihreää salaattia ei ole laskelmassa mukana, koska en löytänyt sille vertailukelpoisia lukuja, mutta oletettavaa on, että kasvihuonesalaatin hiilijalanjälki on samaa suuruusluokkaa kurkun ja tomaatin kanssa.

Kasvihuonevihannesten hurjat päästölukemat johtuvat siitä, että kasvihuoneiden lämmittäminen kuluttaa paljon energiaa. Lyhyellä kesäkaudella, kun vihannekset kasvavat avomaalla tai kasvihuoneessa ilman lämmitystä, ne lienevät ihan ilmastoystävällistä syötävää nekin.


Loppusanat

Mitä tästä vertailusta jää käteen? toivottavasti ainakin se, että asia ei ole niin yksinkertainen kuin vihreät yrittävät esittää "liha paha, kasvis hyvä" -populismillaan. Lihan ja erityisesti naudanlihan käytön vähentäminen on yksi, mutta ei suinkaan ainoa tapa vähentää syömisen hiilijalanjälkeä. Myös kasvisruokavalio voi olla raskas rasite ilmastolle, jos tuoreilla kasvihuoneessa kasvatetuilla tai lentorahtina tuoduilla vihanneksilla on siinä keskeinen osa.

Suhteellisuudentajukin on hyvä muistaa. Jokaisen pitää syödä, ruuan pitää olla terveellistä, ja kyllä siitä saa nauttiakin. Jos tämän vertailun pahikseksi päätynyt kurkku on herkkuasi, voit ajatella sitä enemmän nautinoaineena kuin ruokana. Nautintoaineen kohdallahan ravintosisältö on epäolennainen asia. Sen sijaan sitä voi verrata vaikka johonkin toiseen nautintoon: esimerkiksi yhden lentäen tehdyn lomamatkan päästöjen "hinnalla" voi syödä noin tuhat mehukasta kurkkua. 

Lopuksi toivoisin, että joku tällaisten juttujen teosta palkkaakin saava journalisti ottaisi mallia aloituksestani ja tekisi huolellisemman, perusteellisemman vertailun eri ruoka-aineiden hiilijalanjäljistä suhteessa niiden ravintosisältöön. Ilman lukittautumista johonkin ehdottomaan ideologiseen ruokavalioon. Lukisin ja jakaisin.

 

Lähteet

Ravintoarvot pääosin täältä:
https://www.sulamo.fi/kalorit/

Hiilijalanjälkitiedot pääosin täältä:
http://ufs.ggcampaigns.com/fi-fi/co2-laskin/

Esimerkki hyvästä tavasta laskea ruuan ympäristövaikutuksia: ateriakokonaisuuksia, joissa sama energiasisältö ja muutenkin tasapainoinen koostumus. ​

https://www.martat.fi/wp-content/uploads/2016/11/ympristlautasellaesite.pdf

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

10Suosittele

10 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (7 kommenttia)

Käyttäjän jlinjama kuva
Jussi Linjama

Tuo kuhan hiilijalanjälki on ehkä vähän alakanttiin. Sehän tarkoittaisi, että kiloisen kuhan saisi ylös 0.08 litralla bensaa. Ainakin pitää olla poikkeuksellisen hyvä kalapaikka ja syödä kala itse (eikä ajattaa tukkujen/markettien kautta).

Muuten kyllä laskentatapa on huomattavasti oikeampi, kuin yleisesti käytetty päästö/kg-menetelmä joka ei suoraan kerro sitä, paljonko mistäkin ravinnosta on ihmiselle hyötyä.

Käyttäjän impivaara kuva
Tiera Laitinen

Luulenpa, että jakeluketjun päästöt puuttuvat kaikista käyttämistäni luvuista. (Käyttämässäni CO2-laskurissa niistä ei mainittu mitään.) Samoin niistä puuttuvat ruuanvalmistuksen päästöt - harvahan sitä kuhaa raakana pistelee poskeensa.

Käyttäjän ZeiEizh kuva
Juha-Matti Hakala

Mä joskus laskin, että kaloreissa mitattuna suomalainen maitokarjan liha menee aika 1:1 prosessoidun tofun kanssa.

Naudan lihan co2 lähteenä käytetään yleesä rapakontakaisen lijakarjan päästöjä. Pitäisi käyttää kotimaisen maitokarjan vastaavaa ja jyvittää se kaikelle, mitä mansikista tulee. Eikä vain kaikkea päästöjä lihalle.

Käyttäjän impivaara kuva
Tiera Laitinen

Juuri näin se pitäisi laskea. Olisin muuten halunnut ottaa tofun mukaan vertailuuni, mutta sitä ei ollut käyttämässäni hiilijalanjälkilaskurissa, enkä uskaltanut muualta ruveta lukua kaivamaan, kun pelkäsin, että löydän jonkin ihan eri perustein lasketun luvun, joka ei ole vertailukelpoinen.

Käyttäjän ZeiEizh kuva
Juha-Matti Hakala

Varmaan mun nimellä SEM ryhmästä facebookista pitäisi löytyä. En ole varma. Ja onko se vaan kuvana tai ihan linkillä.

Käyttäjän JooasKuisma kuva
Jooas Kuisma

Olisi kiva tietää että mistä olet kaivanut ilmoittamasi co2e päästöt. Kun ilmoittamasi peli jonka olit merkannut lähteeksi ei missään ainakaan mainitse että se ilmoittaisi co2e päästöjä, ainoastaan co2 päästöjä. On aika kaukana totuudesta, kun puhutaan tuotteen ilmastovaikutuksesta, ja otetaan huomioon vain tuotteen co2 päästöt. Ja on valehtelua että puhutaan co2e vaikka puhuu pelkästä co2. co2 on käsittääkseni kaikkein turvallisin ja vähähaittaisin ilmastoa lämmittävistä kasvihuonekaasuista. co2e taas kertoo kuinkapaljon kaikki yhteenlasketut ilmastovaikutukset on muutettuna co2 päästöiksi. esimerkiksi yksi gramma metaania vastaa 21 grammaa hiilidioksidia.

Käyttäjän impivaara kuva
Tiera Laitinen

Vaikka sitä ei käyttämässäni laskurissa sanota, lukemat voi päätellä CO2e:ksi riisille ilmoitetusta isosta päästölukemasta. Riisinviljelyn iso ilmastorasitus aiheutuu nimenomaan metaanista, ilman sitä pelkät CO2-päästöt olisivat kotimaisten viljojen suuruusluokkaa. Saman päätelmän voi tehdä myös vertaamalla naudan- ja sianlihalle ilmoitettuja päästölukemia. Sekin ero johtuu suurelta osin nautojen tuottamasta metaanista. Suuruusluokat ovat samat kuin esimerkiksi ilmasto-opas.fi:ssä, jossa on eksplisiittisesti ilmoitettu, että kyse on CO2e:stä. Pidän itse asiassa Ilmasto-opasta luotettavampana lähteenä kuin tuota ruokateollisuuden kampanjasivua, mutta Ilmasto-oppaassa ei ole lukuja kovin monelle ruoka-aineelle.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset