Tiera Laitinen

Päästökauppa ja hiilitullit

Viikko sitten kirjoitin siitä, kuinka vähäpäästöisen suomalaisen teollisuuden kilpailukyvystä huolehtiminen hidastaa ilmastonmuutosta. Suomella ei ole omaa erillistä kansallista ilmastoa, vaan ilmastonmuutos on aidosti ja jakamattomasti maailmanlaajuinen ilmiö. Siksi sen torjunnassakin on aina mietittävä toimien vaikutusta koko maailman yhteenlaskettuihin päästöihin, ei vain Suomen alueella syntyviin päästöihin.

Euroopan unionissa yhdeksi keskeiseksi työkaluksi päästövähennysten tavoittelussa on valittu päästökauppa. Päästökaupan toteutuksesta ei voi antaa hyvää arvosanaa, mutta periaatteessa sen idea on erinomainen: hiilidioksidin tuottajat joutuvat maksamaan päästöistään, eli poliitikot asettavat päästöille hinnan, ja antavat sitten markkinatalouden "näkymättömän käden" vähentää päästöjä siellä ja sellaisin keinoin, missä ja miten se on edullisinta. Historia on osoittanut markkinatalouden ylivertaiseksi menetelmäksi resurssien tehokkaassa kohdentamisessa ja käyttämisessä, joten sitä kannattaa hyödyntää.

Päästökaupassa on kuitenkin yksi katastrofaalinen vika: se ei ole maailmanlaajuinen järjestelmä. Siitä seuraa, että jos päästöoikeuden hinta nousee riittävän korkeaksi, niin että se oikeasti ohjaa taloudellista toimintaa vähäpäästöisemmäksi EU:n sisällä, se samalla ohjaa taloudellista toimintaa pois EU:n alueelta, maihin, joissa hiilipäästöillä ei ole hintaa. Se siis voi edistää hiilivuotoa.

Yksi tapa paikata tätä ongelmaa ovat hiilitullit: tuontitavaroille asetetaan tullimaksu, joka vastaa suuruudeltaan vähintään sitä kustannusta, jonka päästökauppa ja muut päästövähennystoimet aiheuttaisivat, jos tavara tuotettaisiin EU:n sisällä.

Hiilitulli ei ole täydellinen ratkaisu, koska se ei poista vapaamatkustajan kilpailuetua kaupassa kolmansien maiden kanssa. Mutta ainakin EU:n kotimarkkinoita se suojelisi ilmastovastuuttomalta kilpailulta.

Hiilitulleista pitäisi vapauttaa sellaiset maat, jotka liittyvät mukaan EU:n päästökauppaan tai vähentävät ilmastopäästöjään muilla vähintään yhtä tehokkailla keinoilla. EU on sen verran merkittävä markkina-alue, että tämä loisi muille maille vahvan taloudellisen kannustimen ryhtyä toimiin ilmastonmuutoksen hidastamiseksi. 

*

Vaikka me suomalaiset tuotamme maailmalle paljon vientituotteita verrattain puhtaasti, olemme toisaalta ulkoistaneet osan omasta hiilijalanjäljestämme lähinnä Aasiaan tuomalla sieltä massoittain kulutushyödykkeitä. Samoin tekevät muutkin eurooppalaiset. Tämä ei ole niinkään päästökaupan tai muun ilmastopolitiikan vika, vaan johtuu lähinnä työvoiman hintaeroista. Mutta se kasvattaa hiilijalanjälkeämme salakavalasti, niin, että se ei näy maakohtaisissa päästötilastoissa.

Hiilitullit voisivat auttaa tähänkin. Ne antaisivat kilpailuetua tuonnille sellaisista maista, joissa tuotteet tehdään vähäpäästöisesti. Voimme vähentää hiilijalanjälkeämme paitsi vähentämällä omia päästöjämme ja vähentämällä tuontia, myös suosimalla tuontia sellaisista maista, joissa tuotanto on vähäpäästöistä. 

*

Hiilitullien käyttöönotto ei ole yksinkertainen asia. Se pitäisi tietenkin tehdä koko EU:n tasolla, sillä EU:n jäsenenä Suomella ei ole itsenäistä tullipolitiikkaa – ja vaikka olisikin, Suomi on yksinään liian pieni toimija, että Aasian suuret tuottajamaat meidän tulleistamme piittaisivat muuten kuin ehkä vastatulleja asettamalla. Mutta EU:lla on jo mahdollisuus vaikuttaa maailmankaupan järjestelmiin.

En tunne Maailman kauppajärjestö WTO:n sääntöjä, mutta epäilen, että hiilitullit voivat olla niiden vastaisia. Siinä tapauksessa EU:n on ryhdyttävä töihin sääntöjen muuttamiseksi. Ilmastonmuutos on suurelta osin globaalin talousjärjestelmän aiheuttama ongelma, ja globaalia talousjärjestelmää on tarvittaessa muutettava sen ratkaisemiseksi.

Jo pelkkä hiilitullien vakava suunnittelu voisi kannustaa muitakin maita päästövähennyksiin; parhaassa tapauksessa niitä ei edes tarvitsisi ottaa käyttöön. Mutta edelläkävijän ei parane luottaa siihen, että muut automaattisesti seuraavat. On varauduttava muihinkin kuin parhaaseen tapaukseen. Syksyllä Suomella on EU:n puheenjohtajana hyvä tilaisuus käynnistää asian valmistelu.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset