Tiera Laitinen

Liikenne päästöttömäksi synteettisillä polttoaineilla

Uskon, että synteettiset polttoaineet ovat avain liikenteen muuttamiseen päästöttömäksi. Niistä kerrotaan tässä erinomaisessa Ylen artikkelissa.

Synteettiset polttonesteet toimivat nykyisissä autoissa ja nykyisessä polttoaineen jakeluinfrassa. Ei siis tarvita huiman kallista koko autokannan ja huoltoasemaverkoston uusimista.

Sähköautoillakin voi olla paikkansa tulevaisuuden liikenteessä, mutta niillä on myös rajoitteensa mm. toimintasäteen suhteen. Eikä akkujen valmistaminen ole haitatonta sekään. Ne voivat täydentää polttomoottoriautojen käyttöä, eivät korvata niitä kokonaan. Biopolttoaineita puolestaan ei yksinkertaisesti riitä kaiken liikenteen tarpeeseen.

Synteettiset polttoaineet voivat toimia myös laivojen ja lentokoneiden energianlähteenä.

Synteettinen polttoaine voidaan tehdä nesteeksi tai kaasuksi. Neste on parempi, koska sitä on helpompi käsitellä. Lisäksi kaasu olisi ilmeisesti metaania, joka on voimakas kasvihuonekaasu. Vuodot sen jakelujärjestelmässä olisivat siis hyvin haitallisia.

Synteettisten polttoaineiden tuottaminen vaatii paljon sähköä. Ylen artikkelissa tarjotaan ratkaisuksi tuulivoimaa, mutta se tuskin pystyy yksin vastaamaan sähköntarpeen kasvuun. Myös ydinvoiman lisärakentamiselle on edelleen oltava avoin. Aurinkosähköäkään ei pidä unohtaa, jos se kehittyy hinnaltaan kilpailukykyisemmäksi.

Tuulen ja auringon suuri ongelma sähkön tuotannossa on, että tuotannon teho vaihtelee sään ja vuodenajan mukaan, eikä sähköä voi varastoida merkittäviä määriä. Polttonesteitä sen sijaan voi. Niitä voitaisiin tuottaa runsaimmin silloin, kun sähkön kulutus on pienimmillään ja tuotanto suurimmillaan, eli kesällä, tuulisina päivinä ja öisin. Talvella niitä voitaisiin käyttää liikenteen ohella lämmitykseen, mikä auttaisi pienentämään sähkölämmityksestä aiheutuvia sähkön kulutuspiikkejä kovilla pakkasilla. Näin polttonestejärjestelmä toimisi energian tuotannon ja kulutuksen tasausjärjestelmänä.

Hallituksen tulee nyt edistää synteettisten polttoaineiden valmistusta voimallisesti: 

  • Ne on hyväksyttävä liikenteen biopolttoaineiden jakeluvelvoitteeseen. 
  • Niiden hintakilpailukykyä tulee tukea verovapaudella. 
  • Pilottilaitosten rakentamiseen on tarjottava investointitukea. 
  • Pitemmällä aikavälillä voisi jopa harkita kaikille runsaasti hiilidioksidia tuottaville teollisuuslaitoksille velvoitetta ohjata savukaasunsa synteettisten polttoaineiden tuotantoon.

Uusien polttomoottoriautojen myyntiä on turha kiirehtiä kieltämään, kun on olemassa näin lupaava mahdollisuus, että polttomoottori muuttuu ongelmasta osaksi ratkaisua. Pientä kulutusta on toki hyvä yhä suosia verotuksen keinoin.

Bonuksena hommassa on, että Suomi on tämän tekniikan kehityksen eturintamassa. Synteettisten polttonesteiden tuotantojärjestelmistä voi siis tulla meille uusia vientituotteita. Ja pääsemme eroon tarpeesta tuoda ulkomailta fosiilisia polttoaineita miljardeilla euroilla vuosittain. Omavaraisuus ja vaihtotase paranevat.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (27 kommenttia)

Käyttäjän hannuaro1 kuva
Hannu Aro

Luonnon lakeja ei uskon voimalla kumota, poliittisella päätöksellä se on eri asia.

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen

"Synteettisten polttoaineiden tuottaminen vaatii paljon sähköä."

Juuri näin. Sähköauton hyötysuhde onkin ylivoimainen verrattuna siihen, että sähköstä tuotetaan ensin polttoainetta joka sitten muutetaan auton moottorissa liike-energiaksi huonolla hyötysuhteella.

Synteettisellä polttoaineella on paikkansa niissä liikennevälineissä, joiden sähköistäminen on vaikeaa: raskas liikenne, työkoneet, laivat, ilmailu. Mutta henkilöliikenteessä polttomoottorit voi pian unohtaa.

Käyttäjän jlinjama kuva
Jussi Linjama

Ei ole ylivoimainen. Jokunen päivä sitten sähkön markkinahinta oli 0.06 c/kWh ja useamminkin alle 1 c/kWh.

Normaali taso on noin kymmenkertainen, ja talvella ajoittain yli 100-kertainen.

Jotta sähkön käyttäminen suoraan olisi edullisempaa kuin sen varastointi polttoaineeksi, pitäisi hintojen vaihtelun olla oleellisesti pienempää. Tuo nyt on vielä jotenkin ratkaistavissa.

Se mikä ei tunnu olevan ratkaistavissa, on päästöttömän sähkön tuottaminen talvella, ilman pidempiä taukoja. Jos ongelma voidaan kiertää tuottamalla kesällä polttoaineita talvea varten, silloin voi valita sen ratkaisun, tai olla kokonaan ratkaisematta ongelmaa.

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen

Sähköauton 'grid to wheel' hyötysuhde noin 60%. Synteettistä polttoainetta käyttävän dieselauton vastaava on noin 50% (power to gas) x 20% (dieselmoottori) = 10 %. Joten on sähköautoilu myös edullisempaa suurimman osan ajasta.

Sähkön hinnan korkeat hintapiikit ovat lyhytkestoisia, niinä hetkinä voidaan sähköautojen lataus keskeyttää, tai jopa myydä niistä sähköä takaisin verkkoon.

Synteettinen polttoaine toki toteuttaa sähkön pitkäaikaisvarastoinnin. Mutta se varastointi voidaan vastaavalla tavalla tehdä myös sähköverkon puolella.

Käyttäjän jlinjama kuva
Jussi Linjama Vastaus kommenttiin #5

No tuosta sähköauton hyötysuhteesta voi olla montaa mieltä. Jos katsotaan primäärienergiasta renkaisiin hyötysuhdetta, edes 30% saavuttaminen ei onnistu edes teoriassa kuin vesivoimalla (jos oletetaan veden liike-energian olevan lähtötilanne). Sähkövoimalat tekevät sähköä 25-35, maksimissaan 45% hyötysuhteella. Joissain kokeilulaitteissa voidaan päästä 50% tienoille, mutta niitä nyt ei paljon maakunnissa pyöri ainakaan, ennen kuin edelliset on käytetty loppuun.

Tuon jälkeen tulevat siirto-, muunto-, lataus-, akku- ja moottorihäviöt ja hiukan muita päälle. Renkaisiin pääsee vaikkapa 25%, mikä on samalla hehtaarilla polttomoottorien kanssa.

Hyötyjen saamiseksi sähköautoja pitäisi siis ruokkia ns "ilmaisella" energialla, esimerkiksi aurinko- tai tuulivoimalla. Noilla taas tuotannon heilahtelu on suurin mahdollinen. Palaamme siis lähtöruutuun, eli tarvitsemme tavan varastoida kulkuneuvoihin kelpaavaa energiaa vuodenaika- ja kuukausitasolla. Akuilla se onnistuisi vuorokausitasolla mutta se nyt ei riitä sen paremmin kuin yksi peruna perunakellarin korvaajana.

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen Vastaus kommenttiin #6

Silläkin riskillä että menee jankuttamiseksi: jos verrataan paljonko tietyllä määrällä sähköenergiaa saa matkustajakilometrejä, on sähköauto ylivoimainen synteettiseen polttonesteeseen verrattuna.

Se, miten tuo sähkö tuotetaan, on sitten oma keskustelunsa. Jos tavoitteena on uusiutuva, hajautettu järjestelmä, voidaan sekä synteettistä polttoainetta valmistamalla että sähköautojen latauksen hallinnalla kasvattaa järjestelmän kulutusjoustoa. Mutta myös perinteisessä energiajärjestelmässä, jossa ydinvoimala jauhaa sähköt kaikille ja joustolla (mukamas) ei ole niin väliä, halutaan saada liikenne päästöttömäksi, ja silloinkin sähköauto on 'grid to wheel' -mittarilla yhtä tehokas.

Käyttäjän impivaara kuva
Tiera Laitinen Vastaus kommenttiin #9

Hyviä näkökulmia hyötysuhteesta! Akullisissa sähköautoissa tosiaan on parempi hyötysuhde, joten ne varmaan ottavat ja pitävät osansa ainakin kevyessä henkilöliikenteessä, kaupunkien jakeluliikenteessä yms.

Polttonesteiden iso etu on nähdäkseni varastoitavuus vuositasolla. Se nousee tärkeäksi varsinkin silloin, jos aurinkoenergian osuus sähköntuotannossamma kasvaa merkittäväksi. Myös tuulivoima tarvitsee kumppanikseen varastointia, vaikka ei ihan yhtä pitkällä aikavälillä.

Yksi pieni lisähuomautus hyötysuhteeseen: talviaikaan auton matkustamoa pitää Suomessa lämmittää, mukavuuden lisäksi turvallisuussyistäkin, jotta tuulilasi pysyy sulana. Sähköautossa tämä lisää kulutusta, polttomoottoriautossa se hoituu moottorin hukkalämmöllä.

Käyttäjän JaliKarjalainen1 kuva
Jali Karjalainen

no sehän oisi hyvä, että päästöjä saadaan alas

Käyttäjän AaroKustaanheimo kuva
Aaro Kustaanheimo

Käytännöllisempää olisikin ehkä valmistaa polttoaineita sekajätteestä ja syömäkelvottomasta biomassassta Fischer–Tropsch-menetelmällä.

Käyttäjän Jukka Konttinen kuva
Jukka Konttinen

Vai että "pian". Kyllä ainakin 20 vuotta menee.

Käyttäjän KirjoituksiaSalosta kuva
Mikko Engren

Tasapainon vuoksi YLE:n tavanomaisempi kolumni jossa Joona-Hermanni Mäkinen vertaa autoilua tupakanpolttoon. Aika vaikea on mitään järkevää vaihtoehtoa ajaa jos vastassa on täysin idealisminsa sokaisemia Joona-Hermanneja ja jotka toimivat jopa opettajina jakaen tätä merkillistä sanomaansa.

https://yle.fi/uutiset/3-10823778

Suomen on päästävä irti autoriippuvuudesta

Käyttäjän bionavigaattori kuva
Veikko Hintsanen

jatkaisin vielä ajatustasi - Suomen on päästävä irti autoriippuvuudesta- .

Koska tässä keskustelussa jälleen puhutaan pelkästä henkilöliikenne ratkaisuista.

Maantie liikenteen kokonaisenergian kulutuksesta tavaraliikenne osuus on 40% , niin tuon 40% pienentäminen on oleellisen tärkeää, koska myöskään blogistin mielestä " Biopolttoaineita puolestaan ei yksinkertaisesti riitä kaiken liikenteen tarpeeseen. "

Meidän todella tulee muuttaa saman aikaisesti näkökulmaa uuden hallituksen ohjelman mukaisesti ja on hienoa nähdä että nykyinen uusi hallitusohjelma on palauttanut sisävesiliikenteen mahdollisuuksien tutkimisen takaisin hallitusohjelmiin . Se on ollut poissa sitten vuoden 2003 jolloin käytännössä Suomessa liikenne infran kehittämisissä eli mukana ajatus että raskasta maantieliikennettä voidaan siirtää vesiliikenteeseen.

P.O asiasta tuli virallista EU liikennestrategiaa jo vuonna 2011 mutta se jätettiin silloisten poliittisten tavoitteiden takia pois Suomalaisen liikenne infran ja kaluston kehittämismahdollisuuksista hallitusohjelmissa ja siten koko valtion toiminnassa.

Nyt sisävesiliikenne on huomioitu hallitusohjelmassa on jälleen. http://bionavigaattori.puheenvuoro.uusisuomi.fi/27...

Ja toivotan sille menestystä, jotta myös kotimainen energia kaikissa uusissa muodoissaan riittäisi mahdollisimman pitkälle korvaamaan tuontia maamme liikenteen niin henkilö kuin tavaraliikenne kuljetus osuuksille.

Käyttäjän JaakkoJuhaniOjaniemi kuva
Jaakko Ojaniemi

Jos ja kun pääsemme kokonaan irti autoriippuvuudesta, on vaikutus globaaleihin päästöihin 0,014 %. Jos kaikki polttomoottoriautot korvataan sähköautoilla, on vaikutus globaaleihin päästöihin luokkaa 0,007 %.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

16. Kumpa se olisikin noin yksinkertaista. Kyllä nykyisin liikenne tuottaa lähes 30% EU:n hiilidioksidipäästöistä, missä liikenteen päästöistä 72% on peräisin tieliikenteestä. Haluaisin myös muistuttaa, että EU on maailman suurin talousalue (bkt.). Alla olevassa linkissä on myös tietoa hiilidioksidipäästöjen elinkaaresta, ajoneuvojen elinkaaren mukaan.

http://www.europarl.europa.eu/news/fi/headlines/so...

Käyttäjän JaakkoJuhaniOjaniemi kuva
Jaakko Ojaniemi Vastaus kommenttiin #18

Euroopan päästöt ovat 11 % globaaleista päästöistä. Liikenteen päästöt tästä ovat 30 % eli 3,3, % globaaleista päästöistä. Maantieliikenteen päästöt edellisestä 72 % eli 2,38 % ja henkilöautoliikenteen päästöt tästä 62 % eli 1,47 %.

Jos kaikki Euroopan henkilöautot pysäytetään on globaalipäästöjen vähennys 1,47 %. Jos kaikki polttomoottoriautot korvataan sähköautoilla on päästöjen vähennys korkeintaan puolet eli 0,74 %, jossa on huomioitu sähköautojen ja niiden akkujen valmistuksen päästöt.

Kun huomioidaan, että useimmissa maissa, kuten Saksa, Hollanti ja monet muut maat, energian ominaistuotanto CO2 g/kWh on suhteellisen korkea n. 500 g CO2/kWh, laskee sähköautojen hyöty dramaattisesti päästöjen vähentämisessä ja jää huomattavasti alle 0,5 %. Esimerkiksi Saksassa sähköauton päästöt ovat suuremmat kuin vähäpäästöisen polttomoottoriauton.

Suomen päästöt ovat 0,14 % globaaleista päästöistä ja henkilöautoliikenteen päästöt ovat 10 % Suomen kokonaispäästöistä eli 0,014 %. Jos kaikki Suomen autot korvataan sähköautoilla ja huomioidaan sähköautojen niiden akkujen valmistuksen päästöt, vähentää sähköautojen käyttöönotto teoreettisesti globaaleja päästöjä, 0,007 %. Kun huomioidaan Suomen energian ominaistuotanto 100 CO2 g/kWh on saavutettu globaalinen päästövähennys huomattavasti alle 0,007 %.

Käyttäjän JaakkoJuhaniOjaniemi kuva
Jaakko Ojaniemi Vastaus kommenttiin #22

EU:n tilastot eivät kerro totuutta. Eurooppa on ulkoistanut päästönsä ja Globaalit päästöt kasvavat koko ajan. Sitä paitsi esimerkiksi vuonna 2018 Euroopan päästöt kasvoivat jo toisen vuoden peräkkäin.

Ihmettelen tuota itselleen valehtelemista koko ajan.

Päästöt seuraavat aika tarkkaan BKT-käyriä. Esimerkiksi vuosina 1990 - 20018 Euroopan päästöt melkein kaksinkertaistuivat, kun huomioidaan päästöjen ulkoistus. Ruotsin päästöt lisääntyivät samana aikana 68 %.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta Vastaus kommenttiin #25
Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta Vastaus kommenttiin #25

25. Tuskin valehtelemisesta on kysymys. Laskutavasta riippuen, tilastoja voidaan tulkita eri tavalla. Totuushan on se, että fossiilisista polttoaineista tulee vähitellen päästä eroon ja blogistilla on siihen varsin perusteltu visio.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

Kas vain Tiera, tuttuja kasvoja menneiltä vuosilta..:) Mikä tähän teemaan nyt ei sinänsä liity, mutta kuinka ovat avaruushankkeet edenneet? Tuo LUT:n idea synteettisestä polttoaineesta uutisoitiin todellakin jo eilen, se vaikuttaa mielenkiintoiselta.

Käyttäjän impivaara kuva
Tiera Laitinen

Tervehdys pitkästä aikaa! Avaruushankkeet etenevät juuri nyt vauhdilla, kun pystytämme avaruussääpalvelua maailman lentoliikenteelle ICAOn tilauksesta. Aasinsillan kautta tästäkin päästään päivän aiheeseen, sillä juuri lentoliikenne lienee se liikkumismuoto, joka ainakin tarvitsee nestepolttoaineita niin pitkään kuin tulevaisuutta yhtään voi ennustella.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

12. Tervehedys! Tosiaan aika rientää. Elokuussa tulee 3 vuotta kun siirryin vapaaherraksi Pellisen saattelemana ja Mars-kirjan signeeraamana. Paikalla olivat myös Walter S ja Erkki K ym. entisiä Geolaisia. Olin vielä suhteellisen pitkään Pellisen kanssa yhteyksissä, nyttemmin se on hieman jäänyt. Mutta olen hengessä mukana edelleen.

Ilmeisesti tutkitte magneettisia häiröitä, ellen ihan väärin muista?

Mitä tulee tuohon avaruus-sääpalveluun, se on todellakin merkittävä hanke ICAO:lle ja juurikin tuo uusi idea päästöttömille nestepolttoaineille. Toivotaan, että tuon uuden polttoaineen kehitys etenee ja menee lopulta maaliin.

Ilmakehässä olevista päästöistä (CO2) on ollut viimevuosina kehitteillä erilaisia konsepteja, eli kehitys kehittyy.

Käyttäjän rjaaskel kuva
Risto Jääskeläinen

En usko, että sähköstä synteettisiksi polttoaineiksi reitistä tulee koskaan se vallitseva liikennepolttoaineen/energian jakokanava. Tästä oli aikoinana vedyn suhteen laskelmia, ettei se vedyn valmistus sähköllä oikein ole kilpailukykyinen akullisiin sähköautoihin verrattuna.

Mikäli hyvin konsentroitua ydinenergiaa alkaa esiintyä maapallolla ylimäärin, niin sitten tilanne voi olla jonkin verran toisenlainen, varsinkin jos akkukemikaaleista tulee pulaa tai ympäristöhaittaa.

Menin jopa suosittelemaan kommentoija Härköstä, mikä ehkä annetaan minulle anteeksi.

Käyttäjän impivaara kuva
Tiera Laitinen

Akkukemikaalien riittävyys ja niiden tuotannon vaikutukset minuakin huolettavat, jos koko maapallon autokanta on tarkoitus sähköistää. Mutta kuka tietää, ehkä vielä keksitään yleisemmistä aineista valmistettavia akkujakin?

Varmaan on niin, ettei synteettisistä polttoaineista koskaan tule samanlaista liikenteen energian "monopolia" kuin öljy on ollut. Mutta se voi olla yksi monista osaratkaisuista.

Käyttäjän MattiJuhani kuva
Matti Loikkanen

Ilmasto-ongelmat saadaan parhaiden hallintaan kehittmällä alan tekniikkaa: vähäpäästöisiä autoja ja vähäpäästöisiä teolliuuden savupiippuja. Lentokoneiden päästöt hallitaan parhaiten kehittämällä puhdasta polttoainetta, ainakin näillä näkyvillä.

Kaikki suuret ilmanpilaajat, USA, Keski-Eurooppa ja eritoten Kiina, on halpointa saada mukaan ilmastotalkoisiin juuri tekniikkaa kehittämällä. Muu maailma ei ole kiinnostunut tippaakaan mitä suomalaiset vihreät tekevät.

Vihreiden pitää keskittyä reaalistisiin tavoitteisiin ja lopettaa meuhkaaminen vegaani ruoasta ja metsien hakkuista. HALLOO!! Rinteen varaamat sadat miljoonat eurot ilmasto- ja ympäristöongelmiin menevät taivaan tuuliin. HALlOO!!

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen

Rarkaisu on luultavasti biopolttoaineella toimiva hybridiauto, joka voi lyhyillä matkoilla käyttää halpaa töpselisähköä, mutta joka voi pitemmillä matkoilla turvsutua myös sähköllä valmistettuun biopolttoaineeseen, joka on varmasti kustannuksiltaan kalliimpaa, eikä sitä voida tuottaa niin paljon että kaikki liikenteen tarpeet voidan sillä tavalla toteuttaa.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset