Tiera Laitinen

Monikulttuurinen Suomi

Suomalainen kulttuuriperintö on hyvin kansainvälistä

Alkumuotoisen suomalaisen kulttuuriperinnön kuvitellaan useinkin syntyneen täällä paikanpäällä kalevalaisten heimojen sisäsyntyisten tapojen, arjessa sosiaalistuneiden käytäntöjen ja uskomusten  jalostuessa siirtymäriittien ja runonlaulajien myötä osaksi kansallista olemassaolemista.

Mitä muuta vielä?

Ulkomaalaiset, muukalaiset, vieraskieliset, pakolaiset, turvapaikanhakijat, imigrantit, siirtolaiset, x-kieliset, maahanmuuttajat, maahamuuttajataustaiset, mamut, x-sukupolven maahanmuuttajat, x-taustaiset suomalaiset, Suomen x-ryhmän edustajat, paperittomat, laittomasti maassa oleskelevat, kaksoiskansalaiset, uussuomalaiset, ...

Toisaalla syntyperäiset suomalaiset, kantasuomalaiset, kansalaiset, x-sukupolven suomalaiset, ulkosuomalaiset, suomalaiset, ...

”Ole Uniikki. Ole sinä.”

Suomen työelämää odottaa valtava muutos. Muutoksen edessä on myös  sukupolvi, jotka ovat alkaneet käydä viimeisen 15 vuoden aikana koulua, mutta heidän tuleva menestyksensä on kiinni myös siitä, onnistuuko pääväestö muuttumaan. Nuorissa on paljon potentiaalisuutta ja se, että me nähdään, tuetaan ja yksinkertaisesti luotetaan heihin rakentaa jo menestyviä yksilöitä.  Yleiset asenteet aina selittävät ja ennakoivat negatiivista ilmapiiriä, tämän takia me menetetään helposti yksi asema, yhteiskunnan rakentajat. Ja se on ikään kuin konkurssiin mentäessä.

Monikulttuurinen itsenäisyyspäiväjuhla 2016 puheeni

Arvoisa presidentti, ministeri, kaupunginjohtaja, juhlavieraat; hyvät naiset ja herrat.

Tänään juhlimme Suomen 99 vuoden itsenäisyyttä, iloiten siitä, että maamme on vapaa hyvinvointivaltio. Tämä on saavutettu kovalla työllä ja monien sukupolvien uhrauksella; niin sodan kuin rauhan aikoina.

Itsenäisyysjuhlien puheet tarjoavat yleensä katsauksen historiaan ja muistuttavat meitä siitä, missä olemme olleet, mitä tehneet, minkälaisia päätöksiä laatineet ja miten nämä pätökset ja valinnat ovat meihin vaikuttaneet.

Hyvää ruotsalaisuuden päivää!

Tänään vietetään ruotsalaisuuden päivää, joka on yleinen liputuspäivä. Itse mielelläni vietän sitä yhtä iloisesti kuin vietän 12.5. suomalaisuuden päivää.

Ruotsalaisuuden päivä ei ole vain ja ainoastaan ruotsia äidinkielenä puhuvien suomalaisten päivä, vaan kaikkien niiden ihmisten, jotka ajattelevat, että kielestä ja kulttuurista huolimatta ihmisillä on Suomessa tilaa.

Maassa maan tavalla? No ei

Ovatko kaikki kulttuurit yhtä kehittyneitä ja samanarvoisia? No, määrittele kulttuuri.

En suostuisi elämään yhteisössä, jossa käsky "Älä himoitse lähimmäisesi aasia" olisi samanarvoinen kuin "Älä tapa". Kyse on arvoista. Arvot eivät ole mitä tahansa normeja, ne ovat perustavanlaatuisia. Siksi en ihan ymmärrä, mitä edes voisi olla "moniarvoisuus".

Maassa on noudatettava maan lakeja. Jotkut oikeusjärjestelmät ovat kehittyneet pitemmälle kuin toiset.

Arkipäivän monikultturismia

Monikulttuurillinen (miten lie määritelläänkin) on monen Suomalaisen tavoitteissa. Sitä oikein on lähdetty puolustamaan mielenosoituksiin.

Mutta mitä tämä tarkoittaa ihmisten arkielämässä ?

 

Esimerkki 5:

Meillä on yhteinen tavoite - vähän erilaiset unelmat

Juttelin "Meillä on unelma" -miekkariin osallistuneen "suvaitsevaisen" kanssa monikulttuurisuudesta ja maahanmuutosta. Huomattiin, että oltiin niin samoilla linjoilla asiasta, ettei oikein pienintäkään kinan kipinää saatu isketyksi. Todettiin, että meillä kaikilla on varmasti sama päämäärä (paitsi amerikkalaistyylistä yhteiskuntaa haikailevilla) saada ylläpidettyä jonkinlainen hyvinvointiyhteiskunta, jossa ihmisten on turvallista ja miellyttävää elää.

Miksi tästä ei puhuta julkisesti

Suomeen ollaan ottamassa jatkuvasti lisää maahanmuuttajia, ja puhutaan monikulttuurisesta yhteiskunnasta.

Kuitenkin taka-alalle on jäänyt kokonaan se, mistä nämä maahanmuuttajat ensisijaisesti tulevat, keitä he ovat ja mikä on maahanmuton todellinen syy.

Puhutaan siitä että Suomi tarvitsee jopa miljoonia maahanmuuttajia jotta Suomen työllisyystilanne saataisiin täytettyä.

On täysin järjenvastaista luulla että Suomea työllistäisi islamiuskoiset ns. välimeren venepakolaiset jotka ovat kouluttamattomia, kielitaidottomia ja jopa terroristijärjestöihin kuuluvia miehiä.

"Suvaitsevainen" demagogia syventää polarisaatiota

Massahysteria ja suoranainen hurmoshenkisyys alkaa näyttäytyä kaikessa rumuudessaan hetki hetkeltä voimakkaammin. Monikulttuurisuus- ja maahanmuuttokeskustelu vaikuttaa palanneen ajassa taaksepäin n. pari kymmentä vuotta ja saapi nähdä, meneekö yhtä kauan, että päästään jälleen puhumaan asioista niiden oikeilla nimillä, ja ilman ylimääräistä tunnekuohua sekä käsitteiden sekoittamista.

Toimituksen poiminnat

Julkaise syötteitä