*

Tiera Laitinen

Turvapaikanhakijat

Tarvitseeko Suomi uuden porvaripuolueen?

Suomen poliittisia puolueita kohtaan vallitsee varsin laaja tyytymättömyys. Perussuomalaisen puolueen hajottua kahtia kolmen suuren hallituspuolueen perustus on pahasti järkkynyt. Jokseenkin koko tämän hallituskauden ajan on noin 40 prosenttia äänestäjistä ollut levolla piippuhyllyllä. Tämä epävarmuus näyttäsi koskevan eniten kaksissa viime eduskuntavaaleissa perussuomalaisille äänensä antaneita. ”Ottopoikahallituksen” kyky hallita näyttää jatkuvasti epävarmemmalta.

Keskustanuoret vasemmalta ohi

Suomenmaassa uutisoitiin torstaina 13.07.2017 Keskustanuorten ja Keskustaopiskelijoiden uudesta pamfletista, jossa järjestöt ottivat kantaa muun muassa kiintiöpakolaisten märään: "Nuor­kes­kus­ta­laiset vaativat Suomen pako­lais­kiin­tiön nostamista kymmeneen tuhanteen, kun nykyisin kiintiö on 750.

Haluan puolueeni takaisin

Juha Sipilä puhui Keskustan puoluevaltuustossa 22.4 turvapaikkapolitiikasta. Sipilä totesi että turvapaikka päätökset ovat viranomaispäätöksiä ja että poliitikot eivät päätä turvapaikoista ja että eri maitten turvallisuustilanteesta. On tietysti totta että hallitus tai kukaan muu poliittinen päättäjä ei päättää yksitäisistä turvapaikka tai karkotuspäätöksistä.

“Turva”paikanhakijat jälleen äärettömän röyhkeinä

YLE uutisoi 11.05.2017, että osa Hotelli Kantrin tiloissa toimivan vastaanottokeskuksen asukkaista on tyytymättömiä heille maksettavan vastaanottorahan määrään Kouvolan Inkeroisissa. Hoivapalvelu Metsätähden ylläpitämässä vastaanottokeskuksessa on 113 turvapaikanhakijaa, joista osa on ollut osoittamassa mieltänsä vastaanottokeskuksen ulkopuolella. Mielenilmaus on jatkunut jo toista päivää.

 

Itkeneet on äidit, lukea kenpä saattais kyyneleet?

Otsikkona on pätkä tunteellisesta mutta tosiasioihin perustuvasta vanhasta laulusta "Mantsurian kukkuloilla". Tämä kirjoitus ei koske sotaa kuin korkeintaan välillisesti, mutta itkeviä äitejä, siskoja, isiä, veljiä ja ystäviä se koskee.

Kirkko ja valtio pitäisi liittää toisiinsa

Maassamme luovuttiin niinsanotusta valtiokirkkojärjestelmästä 1869 Schaumanin kirkkolain yhteydessä. Ne, jotka ovat kiinnostuneita valtiokirkosta, ovatkin tervemenneitä menneisyyden kysymyksiin.

Kirkon ja valtion välisiin suhteisiin liittyy kuitenkin myös ajankohtaisia kysymyksiä. Näistä keskeinen ei ole kirkon ja valtion erottaminen, joka toteutettiin 150 vuotta sitten. Sen sijaan keskeistä on kirkon ja valtion välisten suhteiden tiivistäminen, kirkon ja valtion tai valtion ja kirkon liittäminen toisiinsa, kuten vain tahdotaan.

Rautatientorin leiri pitää purkaa

Helsingin Perussuomalaisten paikallisyhdistys, naisjärjestö ja nuorisojärjestö vaativat, että Helsinkiä on ryhdyttävä johtamaan ja Rautatientorin leiri on hajotettava. Tässä kannanottomme:

Kolme myyttiä maahanmuutosta oikaistuna

1) Kaikki turvapaikanhakijat saapuvat sotaisalta alueelta ja tarvitsevat apua & turvapaikkaa hengissä säilyäkseen.

Nuivaa maahanmuuttopolitiikkaa Helsinkiin

Muuttoliike aiheuttaa haasteita Helsingin talouteen: Helsinkiin muuttavien ihmisten tulot ovat keskimäärin selvästi pienemmät kuin Helsingistä pois muuttavien. Pitkällä aikavälillä tämä vähentää verokertymää ja aiheuttaa leikkauspaineita peruspalveluihin.

Vaikka turvapaikanhakijamäärät ovat valtakunnan tasolla vähentyneet selvästi syksystä 2015 ja myönteisen turvapaikkapäätöksen saa hakijoista enää vain harva, turvapaikan saaneiden integroituminen suomalaiseen yhteiskuntaan aiheuttaa lähes kaikissa Suomen kunnissa suuria haasteita.

Toimituksen poiminnat

Julkaise syötteitä