Euroopassa käydään 2017 useat Euroopan ja EU:n tulevaisuuteen vaikuttavat vaalit. Hollannin parlamenttivaalit käytiin jo. Geert Wildersin populistinen PVV puolue ei saavuttanut tavoittelemaansa suurimman puolueen asemaa. Yllätys oli Hollannissa myös se, että paikallinen sosialidemokraattinen puolue kutistui pienten puolueiden joukkoon.
Euroopassa tehdään (onneksi) vähän poliittisia murhia; poliittisia siis siinä mielessä, että tunnettu poliitikko yksinkertaisesti tapetaan hänen näkemyksensä takia. Sellainen kuitenkin tapahtui suvaitsevaisuuden ja demokratian mallimaassa, Hollannissa, keväällä 2002. Maan sodanjälkeisen historian ylivoimaisesti kirkkain poliitikkotähti Pim Fortuyn (lausutaan: fortäyn) ammuttiin radiostudion pihalla, hieman ennen parlamenttivaaleja ja juuri kun hän oli ollut radiohaastattelussa.
Hollannin parlamenttivaalien ehkä merkittävin seikka oli sen uutisointi Suomessa: kotimaisessa mediassa ei mainittu sanallakaan sikäläisen sosialidemokraattipuolueen (PvdA) täydellisestä romahduksesta. Tällä todellisella mahtipuolueella oli alunperin 60 paikkaa 150-paikkaisessa parlamentissa. Näistä se menetti ensiksi 22 paikkaa ja viime keskiviikon vaaleissa vielä 29 paikkaa lisää. Puolueesta tuli yhdeksän paikan sirpalepuolue ja juuri nyt keskustellaan kuumeisesti joko koko puolueen lopettamisesta tai sen fuusiosta GroenLinks:iin (vaaleissa menestynyt ViherVasemmisto).
Hollannissa järjestettiin vaalit, joissa häviäjästä tuli voittaja ja kehityksen pysäyttäjä; sen sijaan voittajasta leivottiin meidän West – trollingissa |0 häviäjä, vaikka häviäjä Wildersin Vapauspuolue lisäsi paikkojaan noin 25 prosentilla – näin meillä media, ja muualla laajemminkin tarkoitushakuisesti manipuloiden.
Hollannissa käydään tänään monellakin tapaa jännittävät vaalit. Geert Wildersin johtama oikeistopopulistinen vapauspuolue johdolla uhkaa nousta suurimmaksi puolueeksi. Samanaikaisesti gallupit povaavat merkittävää voittoa myös Hollannin piraateille. Liikkeellä on paljon epävarmoja äänestäjiä, eli mikään ei ole vielä varmaa, mutta ennakkotietojen perusteella piraattien listaa vetävä Ancilla Van De Leest näyttäisi johtavan piraatit parlamenttiin.
Tänä aamuna katselin rauhassa, juutuuben kautta, Hollannin pääministeri Mark Rutten ja oppositiojohtaja Geert Wildersin eilisillan televisioväittelyn, kahvikupin kanssa ja onnellisesti Suomen korvessa asuvana hollantilaispuolikkaana. Väittely, joka tapahtui Rotterdamin Erasmus-yliopiston juhlasalissa talousopiskelijoiden edessä, oli jaettu kolmeen osaan: talous, sosiaali- ja terveydenhoito sekä integraatio/maan identiteetti.
Hollannin parlamentti siis päätti laillistaa kannabiksen viljelyn, hieno asia.
Hollannissa sen kasvattaminen ja varastointi on tällä hetkellä lähinnä rikollisten käsissä. Myynti on sallittua kannabiskahviloissa, mutta he eivät saa sitä varastoida, eikä itse viljellä. Nyt asiaan halutaan muuttaa järkevälle tolalle.
Päätös pitää vielä hyväksyä senaatissa, saa nähdä miten käy, haluaako senaatti jättää asian rikollisten hoidettavaksi vaiko hyväksyvätkö lain.
Pieni hollantilaispoika Tijn van Kolsteren kärsii aivotyvikasvaimesta (DIPG) eikä hänellä ole elinaikaa kuin korkeintaan vuosi. Tijn (lausutaan: "Täin") kertoi vanhemmilleen usein, että "koko tauti potuttaa häntä" (hollannin slangilla sanotaan: "Ik heb er lak aan"). Sana lak tarkoittaa tässä niin (kynsi)lakkaa kuin jotain evvk (ei voisi vähempää kiinnostaa).