Tiera Laitinen

Kaikki blogit puheenaiheesta Korkeakoulu

RKP:n hallitustaival on ohi, positiivinen syrjintä jatkuu

Nimimerkki "Turhautunut hakija" nosti mielipidekirjoituksessaan Opiskelupaikka jäi taas haaveeksi – miksi lääketieteelliseen ei ole yhteishakua? (HS 5.7.2016) erään perustuslakimme vastaisen epäkohdan:

"Lisäksi ruotsin kielen taito antaa käsittämättömän valintaedun: tänä vuonna Helsingin yliopistossa suomenkielisen ja ruotsinkielisen linjan piste-ero oli lähes 30 raakapistettä."

Opetushallitus ryhdistäydy!

Korkeakoulujen hakutulokset ovat kolahtaneet hakijoiden sähköposteihin viime päivinä kovaa tahtia. Suuri osa hakijoista ovat vastaanottaneet tuloksensa yliopistojen tai Opetushallituksen ja OKM:n palvelun "Opintopolun" kautta.

Korkeakoulut ja suomen kieli

Jokin aika sitten oli eräässä tekniikan alan lehdessä uutinen koskien lahjoitusprofessuuria. Erityiseksi uutisen teki maininta, että Aalto-yliopisto kieltäytyi ottamasta tätä satojen tuhansien eurojen lahjoitusta vastaan. Miksi ihmeessä?

Minne menet, suomalainen korkeakoulu?

Kansainvälinen asiantuntijaryhmä kävi antamassa lausunnon maamme korkeakoulujärjestelmästä. Toivottiin lisää joustoa Suomen jäykkiin korkeakouluihin. Vänrikki Stoolia lainaten voisin kyllä itsekin lausua jotain yliopistomaailmastamme:  "Jotakin ehkä tietäisin,: olinhan siellä minäkin."

Ylen uutisoinissa eräs lause jäi mietityttämään: "Sekä opetus- että oppimismetodit laahaavat asiantuntijoiden mukaan kehityksen perässä."

Apurahansaajien työttömyysturvan ongelmat on aika ratkaista

Tohtorien ja muiden korkeasti koulutettujen työttömyys on Tieteentekijöiden liiton aloitteellisuudesta noussut tänä syksynä julkiseen keskusteluun. Tämä on myönteinen asia, jos se johtaa konkreettisiin toimiin tilanteen korjaamiseksi. Työttömiä tohtoreita on jo lähes tuhat.

Ohituskaistalta opiskelemaan

Kaikilla on oltava tasa-arvoiset mahdollisuudet päästä yliopistoon, eikä millään kansalaisryhmällä voi olla mitään etuoikeuksia, totesi entinen opetusministeri Jukka Gustafsson vuonna 2011. Gustafsson on sittemmin menettänyt ministerinpostinsa, kuten moni suomenkielinen opiskelija menettää mahdollisuutensa korkeakoulutukseen joka vuosi.

Kohti yhtenäistä korkeakoulujärjestelmää

Suomessa korkeakoululaitos perustuu duaalimalliin eli järjestelmään, jossa on sekä yliopistoja että ammattikorkeakouluja. Yliopistolaitos on toiminut Suomessa jo 1600-luvulta lähtien. Ammattikorkeakoulujärjestelmä sen sijaan luotiin 1990-luvulla opistoasteen korvaajaksi. Sen tarkoituksena oli vastata työelämän nopeasti muuttuviin tarpeisiin sekä nostaa suomalaisten osaamistasoa lisäämällä korkeakoulutuksen määrää.

Oi, kandi! Oi ei, laina!

Ei ole kauaakaan, kun opiskelijat osoittivat mieltään: näpit irti opintotuesta! No, sieltä ne näpit taas tulevat ja talousoppineiden johdolla opintotukea esitetään muutettavaksi lainapohjaiseksi.

Nuori: Valitse alasi päälläsi, älä jalkovälilläsi

Monella nuorella on edessään ratkaiseva kevät: on päätettävä, mihin hakee jatkamaan opintojaan. Nuoren valinta vaikuttaa merkittävästi hänen tulevaisuuteensa. SIksi onkin tärkeää muistaa, että opinahjo tulisi valita omalla päällä, eikä sukupuolielimillä.

 

Koulutukseen lisäpanostaminen ei välttämättä kannata

Koulutus on siitä harvinainen asia, että on vaikea löytää ketään, jonka mielestä koulutukseen panostettaisiin liian paljon. Jos puhe on vaikkapa Suomen kilpailukyvyn parantamisesta, on koulutukseen panostaminen aina yksi vakiona tarjotuista ratkaisuehdotuksista. Homma ei kuitenkaan ole ihan niin selvä, vaan päinvastaiselle näkemykselle löytyy hyviä perusteluja.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset

Julkaise syötteitä