Maahanmuutto http://markok.puheenvuoro.uusisuomi.fi/taxonomy/term/132322/all Tue, 16 Oct 2018 12:52:35 +0300 fi Mitä jos kaikki halukkaat työntekijät tulisivat? http://anttirautiainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262606-mita-jos-kaikki-halukkaat-tyontekijat-tulisivat <p>Tutkimusta työperäisen siirtolaisuuden myönteisistä taloudellisista vaikutuksista on paljon. Sitä on referoitu esimerkiksi <a href="https://www.talouspolitiikanarviointineuvosto.fi/wordpress/wp-content/uploads/2017/04/dealing-with-the-refugee-crisis-policy-lessons-from-economics-and-political-science.pdf">tässä</a> Heikki Pursiaisen syyskuun alun <a href="https://www.mustread.fi/artikkelit/paaministerin-maahanmuuttopuheet-kehitysapu-ei-ole-maahanmuuton-vaihtoehto/">Mustread-kirjoitukseensa</a> linkkaamassa tutkimuksessa. Yksinkertaisen mikrotalousmallin perusteella työperäisen siirtolaisuuden seurauksia ovat seuraavat:</p><p>1) Työn tarjonta lisääntyy. Siispä</p><p>1.1) Mikäli kilpailu on täydellistä ja muut oletukset ovat ennallaan, lyhyellä aikavälillä palkat laskevat ja voitot kasvavat. Pidemmällä aikavälillä voitot palaavat talouteen, ja siirtolaisuus hyödyttää myös palkansaajia.</p><p>1.2) Mikäli palkkoja säännöstellään ja ne eivät voi laskea, työttömyys kasvaa. Mikäli pidemmällä aikavälillä syntyy uusia työpaikkoja muista syistä, työttömät työllistyvät, talous kasvaa ja siirtolaisuus hyödyttää myös palkansaajia.</p><p>2) Mikäli tulijoiden ammattiprofiilit vastaavat jo maassa olevaa työvoimaa, ei ole tulonjakovaikutuksia työvoiman eri sektoreilla. Mikäli tulijoiden ammattiprofiilit eivät vastaa maassa jo olevaa työvoimaa,&nbsp;siirtolaisille komplementaarisen (eli täydentävän) työvoiman osuus palkoista kasvaa, ja supplementaarisen (eli siirtolaisten kanssa kilpailevan) työvoiman osuus palkoista laskee. Näin käy myös pidemmällä aikavälillä, mikäli profiilit eivät muutu.</p><p>&nbsp;</p><p>Näiden ilmiöiden havaitseminen empiirisestä aineistosta on yllä viitatun paperin perusteella ollut hankalaa. Varmaankin siksi että palkkoja säännöstellään kaikissa Euroopan maissa, saapuneiden määrä on usein ollut melko pieni työvoimaan verrattuna, ja usein suuret siirtolaisaallot ovat osuneet talouskasvun aikaan, jolloin palkat joka tapauksessa kasvavat.</p><p>Silti nämä tulokset on syytä pitää mielessä aina silloin kun netissä linkataan tutkimuksiin, joiden perusteella siirtolaisuudesta on taloudellista hyötyä. Siirtolaisuus kasvattaa taloutta lähes varmasti, koska lisää ihmisiä tarkoittaa aina lisää taloudellista toimintaa. Siirtolaisuuden taloudelliset hyödyt eivät kuitenkaan mitenkään välttämättä jakaudu tasaisesti, eteenkään lyhyellä aikavälillä.</p><p>Tämä keskustelu liittyy läheisesti siihen, onko siirtolaisuuden vastustamiselle ylipäätänsä mitään rationaalisia materialistisia syitä, vai onko se aina vain ennakkoluuloja tai rasismia. Yhdysvalloissa Trumpin vastustajat ovat vieläkin täysin jakautuneet suhteessa kysymykseen siitä, johtuuko Trumpin valinta (valkoisen) työväenluokan osin perustellusta tyytymättömyydestä taloudellisen asemansa kehittymiseen, vai puhtaasta rasismista.</p><p>Yllä listatut teoreettiset mikrotaloustieteen tulokset sanovat, että lyhyellä aikavälillä siirtolaisten kanssa samoista työpaikasta kilpaileva, vähän koulutettu työvoima saa joko huonompaa palkkaa, tai on vaarassa menettää työpaikkansa. Huonosti koulutetun työvoiman maahanmuotto siirtää myös duunarien keskituloja kauemmaksi keskiluokasta.</p><p>Voi olla, että tämä on teoreettinen tulos, jota ei voi havainnoida Suomen työmarkkinoilla ennen kuin tulijoita olisi satoja tuhansia. Toisaalta voi olla, että nämä tulokset ovat itsestäänselvyyksiä, jotka myös taloustieteen kursseja käymättömät duunarit vaistoavat. Tämä selittäisi Trumpin kannatusta, ja myös sitä miksi kaupunkien keskiluokka, erityisesti ns. &rdquo;luova luokka&rdquo; tuntuu suhtautuvan siirtolaisiin myönteisemmin kuin duunarit. Tietotyön tekijät vaistoavat, etteivät siirtolaiset tule kilpailemaan sen kanssa Koneen apurahoista. Sen sijasta siirtolaiset tarjoavat luovalle luokalle halvemmat raitiovaunukyydit, ja siivoaa halvemmalla luovan luokan sotkut. Osa siirtolaisuuden vastustamisesta selittyy toki myös suoranaisella rasismilla. Rasismi on myös tekijä, jota taloustieteen malleissa ei juuri koskaan oteta huomioon, todellisuudessa siirtolaisten on aina vaikeampaa työllistyä taidoista huolimatta.</p><p>Kaikki tämä siis siinä tapauksessa, että rajat työvoimalle avattaisiin nykyisen talousjärjestelmän puitteissa. Demokraattisessa suunnitelmataloudessa olisi helpompi ottaa vastaan uusia työntekijöitä ja työllistää heidät ilman tulonmenetyksiä muille. Radikaalina onkin usein helppoa esittää vaatimuksia, jotka ovat keskenään ristiriitaisia niin kauan kun ei tehdä vallankumousta, ja väistää kritiikki ilmoittamalla päämäärän olevan koko järjestelmän muutos.</p><p>Esimerkiksi nykyisen talousjärjestelmän puitteissa sekä vapaa liikkuvuus että perustoimeentulon parantaminen vaikeuttavat pyrkimistä kestävään kehitykseen. Mielestäni kaikkiin kolmeen on silti pyrittävä, mutta radikaalien on syytä ymmärtää, ettei mikään kaikki ongelmat ratkaiseva vallankumous ole välttämättä näköpiirissä, ja että näiden päämäärien yhdistäminen on vaikeaa.</p><p>Tässä kirjoituksessa käsittelen vapaan liikkuvuuden seurauksia kapitalistisessa markkinataloudessa, ja se on järjestelmä jossa voi helposti käydä niin, että toiset hyötyvät vapaasta liikkuvuudesta, ja toiset häviävät. Tämän kiistäminen olisi älyllistä epärehellisyyttä vapaan liikkuvuuden kannattajilta. Tilanne on nyt niinsanotusti päällä, joten meidän ei tule laittaa päätämme pensaaseen tai odottaa kaiken puolestamme ratkaisevaa vallankumousta, vaan miettiä kuinka näitä ristiriitoja voisi ratkaista tässä ja nyt.</p><p>Onko moraalisesti oikein vastustaa työvoiman vapaata liikkuvuutta siksi, että se saattaa vahingoittaa omia lyhyen aikavälin taloudellisia intressejä? Kenties ei, mutta tätä vastustusta on myös vaikeaa estää. Toisaalta jos työvoiman vapaa liikkuvuus hyödyttää taloutta kokonaisuudessaan, eikö olisi reilua jakaa nämä hyödyt tasaisesti kaikille? Tämä olisi myös mahdollista, pitäisi vain verottaa pois osa työntantajien ja keskiluokan työperäisestä siirtolaisuudesta saamista hyödyistä, ja jakaa se tulonsiirtoina ja/tai verohelpotuksina duunareille.<br /><br />Jos työvoimain vapaa liikkuvuus on ristiriidassa jonkun toisen taloudellisten intressejen kanssa, ongelma ei varmaankaan ratkea syyttämällä toista rasistiksi tai vaatimalla solidaarisuutta toiselta, eikä itseltä. Ongelma saattaa ratketa, mikäli mietitään miten työvoiman vapaa liikkuvuus voisi olla kaikkien yhteinen intressi. Jakamalla työvoiman vapaan taloudelliset hyödyt, se voisi olla kaikille win-win asetelma myös lyhyellä aikavälillä. Tällaisen poliittisen ratkaisun läpivieminen olisi tietysti erittäin vaikeaa. Tämän onnistumisesta saattaa kuitenkin riippua se, voiko työvoiman vapaata liikkuvuutta toteuttaa ilman globaalia kapitalismin kumoavaa vallankumousta.</p><p>Työperäistä maahanmuuttoa rajoittaa luonnollisella tavalla työpaikkojen määrä. Nykyään Eurooppaan tulo on vaikeaa ja kallista, joten tänne taloudellisista syistä tulevat pyrkivät jäämään vaikka mitään kunnollisia töitä ei löytyisi (sosiaaliturva ei ole syy jäädä, koska ilman työpaikkaa ja oleskelulupaa ei saa sosiaaliturvaa). Mikäli rajat olisivat auki, kynnys palata olisi paljon matalampi silloin kuin odotukset Euroopasta eivät vastaa todellisuutta.</p><p>Työperäinen maahanmuutto ei siis voi johtaa tilanteeseen, jossa tulijoita olisi kertaluokkaa enemmän kuin työpaikkoja. Tähän voi johtaa vain jonkinlainen katastrofi. Tämän kirjoitussarjan viimeinen osa käsittelee mahdollisuutta, että jonkin katastrofin vuoksi tulijoita olisi satoja tuhansia tai miljoonia. Seuraavassa osassa pohditaan mitä globaali kansalaisuus voisi tarkoittaa.</p><p>Antti Rautiainen</p><p>Mitä jos kaikki halukkaat tulisivat?</p><p>&nbsp;</p><p>1. Osa:&nbsp;<a href="http://anttirautiainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262515-rajat-auki-ja-tervetuloa">Rajat auki ja tervetuloa</a><br />2. Osa:&nbsp;<a href="http://anttirautiainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262565-voivatko-kaikki-pakolaiset-tulla">Voivatko kaikki pakolaiset tulla?</a><br />3. Osa:&nbsp;<a href="http://anttirautiainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262606-mita-jos-kaikki-halukkaat-tyontekijat-tulisivat">Mitä jos kaikki halukkaat työntekijät tulisivat?</a>&nbsp;<br />4. Osa: <a href="http://anttirautiainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262664-mita-jos-kansalaisuus-olisi-globaalia">Mitä jos kansalaisuus olisi globaalia?</a></p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Tutkimusta työperäisen siirtolaisuuden myönteisistä taloudellisista vaikutuksista on paljon. Sitä on referoitu esimerkiksi tässä Heikki Pursiaisen syyskuun alun Mustread-kirjoitukseensa linkkaamassa tutkimuksessa. Yksinkertaisen mikrotalousmallin perusteella työperäisen siirtolaisuuden seurauksia ovat seuraavat:

1) Työn tarjonta lisääntyy. Siispä

1.1) Mikäli kilpailu on täydellistä ja muut oletukset ovat ennallaan, lyhyellä aikavälillä palkat laskevat ja voitot kasvavat. Pidemmällä aikavälillä voitot palaavat talouteen, ja siirtolaisuus hyödyttää myös palkansaajia.

1.2) Mikäli palkkoja säännöstellään ja ne eivät voi laskea, työttömyys kasvaa. Mikäli pidemmällä aikavälillä syntyy uusia työpaikkoja muista syistä, työttömät työllistyvät, talous kasvaa ja siirtolaisuus hyödyttää myös palkansaajia.

2) Mikäli tulijoiden ammattiprofiilit vastaavat jo maassa olevaa työvoimaa, ei ole tulonjakovaikutuksia työvoiman eri sektoreilla. Mikäli tulijoiden ammattiprofiilit eivät vastaa maassa jo olevaa työvoimaa, siirtolaisille komplementaarisen (eli täydentävän) työvoiman osuus palkoista kasvaa, ja supplementaarisen (eli siirtolaisten kanssa kilpailevan) työvoiman osuus palkoista laskee. Näin käy myös pidemmällä aikavälillä, mikäli profiilit eivät muutu.

 

Näiden ilmiöiden havaitseminen empiirisestä aineistosta on yllä viitatun paperin perusteella ollut hankalaa. Varmaankin siksi että palkkoja säännöstellään kaikissa Euroopan maissa, saapuneiden määrä on usein ollut melko pieni työvoimaan verrattuna, ja usein suuret siirtolaisaallot ovat osuneet talouskasvun aikaan, jolloin palkat joka tapauksessa kasvavat.

Silti nämä tulokset on syytä pitää mielessä aina silloin kun netissä linkataan tutkimuksiin, joiden perusteella siirtolaisuudesta on taloudellista hyötyä. Siirtolaisuus kasvattaa taloutta lähes varmasti, koska lisää ihmisiä tarkoittaa aina lisää taloudellista toimintaa. Siirtolaisuuden taloudelliset hyödyt eivät kuitenkaan mitenkään välttämättä jakaudu tasaisesti, eteenkään lyhyellä aikavälillä.

Tämä keskustelu liittyy läheisesti siihen, onko siirtolaisuuden vastustamiselle ylipäätänsä mitään rationaalisia materialistisia syitä, vai onko se aina vain ennakkoluuloja tai rasismia. Yhdysvalloissa Trumpin vastustajat ovat vieläkin täysin jakautuneet suhteessa kysymykseen siitä, johtuuko Trumpin valinta (valkoisen) työväenluokan osin perustellusta tyytymättömyydestä taloudellisen asemansa kehittymiseen, vai puhtaasta rasismista.

Yllä listatut teoreettiset mikrotaloustieteen tulokset sanovat, että lyhyellä aikavälillä siirtolaisten kanssa samoista työpaikasta kilpaileva, vähän koulutettu työvoima saa joko huonompaa palkkaa, tai on vaarassa menettää työpaikkansa. Huonosti koulutetun työvoiman maahanmuotto siirtää myös duunarien keskituloja kauemmaksi keskiluokasta.

Voi olla, että tämä on teoreettinen tulos, jota ei voi havainnoida Suomen työmarkkinoilla ennen kuin tulijoita olisi satoja tuhansia. Toisaalta voi olla, että nämä tulokset ovat itsestäänselvyyksiä, jotka myös taloustieteen kursseja käymättömät duunarit vaistoavat. Tämä selittäisi Trumpin kannatusta, ja myös sitä miksi kaupunkien keskiluokka, erityisesti ns. ”luova luokka” tuntuu suhtautuvan siirtolaisiin myönteisemmin kuin duunarit. Tietotyön tekijät vaistoavat, etteivät siirtolaiset tule kilpailemaan sen kanssa Koneen apurahoista. Sen sijasta siirtolaiset tarjoavat luovalle luokalle halvemmat raitiovaunukyydit, ja siivoaa halvemmalla luovan luokan sotkut. Osa siirtolaisuuden vastustamisesta selittyy toki myös suoranaisella rasismilla. Rasismi on myös tekijä, jota taloustieteen malleissa ei juuri koskaan oteta huomioon, todellisuudessa siirtolaisten on aina vaikeampaa työllistyä taidoista huolimatta.

Kaikki tämä siis siinä tapauksessa, että rajat työvoimalle avattaisiin nykyisen talousjärjestelmän puitteissa. Demokraattisessa suunnitelmataloudessa olisi helpompi ottaa vastaan uusia työntekijöitä ja työllistää heidät ilman tulonmenetyksiä muille. Radikaalina onkin usein helppoa esittää vaatimuksia, jotka ovat keskenään ristiriitaisia niin kauan kun ei tehdä vallankumousta, ja väistää kritiikki ilmoittamalla päämäärän olevan koko järjestelmän muutos.

Esimerkiksi nykyisen talousjärjestelmän puitteissa sekä vapaa liikkuvuus että perustoimeentulon parantaminen vaikeuttavat pyrkimistä kestävään kehitykseen. Mielestäni kaikkiin kolmeen on silti pyrittävä, mutta radikaalien on syytä ymmärtää, ettei mikään kaikki ongelmat ratkaiseva vallankumous ole välttämättä näköpiirissä, ja että näiden päämäärien yhdistäminen on vaikeaa.

Tässä kirjoituksessa käsittelen vapaan liikkuvuuden seurauksia kapitalistisessa markkinataloudessa, ja se on järjestelmä jossa voi helposti käydä niin, että toiset hyötyvät vapaasta liikkuvuudesta, ja toiset häviävät. Tämän kiistäminen olisi älyllistä epärehellisyyttä vapaan liikkuvuuden kannattajilta. Tilanne on nyt niinsanotusti päällä, joten meidän ei tule laittaa päätämme pensaaseen tai odottaa kaiken puolestamme ratkaisevaa vallankumousta, vaan miettiä kuinka näitä ristiriitoja voisi ratkaista tässä ja nyt.

Onko moraalisesti oikein vastustaa työvoiman vapaata liikkuvuutta siksi, että se saattaa vahingoittaa omia lyhyen aikavälin taloudellisia intressejä? Kenties ei, mutta tätä vastustusta on myös vaikeaa estää. Toisaalta jos työvoiman vapaa liikkuvuus hyödyttää taloutta kokonaisuudessaan, eikö olisi reilua jakaa nämä hyödyt tasaisesti kaikille? Tämä olisi myös mahdollista, pitäisi vain verottaa pois osa työntantajien ja keskiluokan työperäisestä siirtolaisuudesta saamista hyödyistä, ja jakaa se tulonsiirtoina ja/tai verohelpotuksina duunareille.

Jos työvoimain vapaa liikkuvuus on ristiriidassa jonkun toisen taloudellisten intressejen kanssa, ongelma ei varmaankaan ratkea syyttämällä toista rasistiksi tai vaatimalla solidaarisuutta toiselta, eikä itseltä. Ongelma saattaa ratketa, mikäli mietitään miten työvoiman vapaa liikkuvuus voisi olla kaikkien yhteinen intressi. Jakamalla työvoiman vapaan taloudelliset hyödyt, se voisi olla kaikille win-win asetelma myös lyhyellä aikavälillä. Tällaisen poliittisen ratkaisun läpivieminen olisi tietysti erittäin vaikeaa. Tämän onnistumisesta saattaa kuitenkin riippua se, voiko työvoiman vapaata liikkuvuutta toteuttaa ilman globaalia kapitalismin kumoavaa vallankumousta.

Työperäistä maahanmuuttoa rajoittaa luonnollisella tavalla työpaikkojen määrä. Nykyään Eurooppaan tulo on vaikeaa ja kallista, joten tänne taloudellisista syistä tulevat pyrkivät jäämään vaikka mitään kunnollisia töitä ei löytyisi (sosiaaliturva ei ole syy jäädä, koska ilman työpaikkaa ja oleskelulupaa ei saa sosiaaliturvaa). Mikäli rajat olisivat auki, kynnys palata olisi paljon matalampi silloin kuin odotukset Euroopasta eivät vastaa todellisuutta.

Työperäinen maahanmuutto ei siis voi johtaa tilanteeseen, jossa tulijoita olisi kertaluokkaa enemmän kuin työpaikkoja. Tähän voi johtaa vain jonkinlainen katastrofi. Tämän kirjoitussarjan viimeinen osa käsittelee mahdollisuutta, että jonkin katastrofin vuoksi tulijoita olisi satoja tuhansia tai miljoonia. Seuraavassa osassa pohditaan mitä globaali kansalaisuus voisi tarkoittaa.

Antti Rautiainen

Mitä jos kaikki halukkaat tulisivat?

 

1. Osa: Rajat auki ja tervetuloa
2. Osa: Voivatko kaikki pakolaiset tulla?
3. Osa: Mitä jos kaikki halukkaat työntekijät tulisivat? 
4. Osa: Mitä jos kansalaisuus olisi globaalia?

 

]]>
3 http://anttirautiainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262606-mita-jos-kaikki-halukkaat-tyontekijat-tulisivat#comments Heikki Pursiainen Maahanmuutto Työperäinen siirtolaisuus Vapaa liikkuvuus Tue, 16 Oct 2018 09:52:35 +0000 Antti Rautiainen http://anttirautiainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262606-mita-jos-kaikki-halukkaat-tyontekijat-tulisivat
Voivatko kaikki pakolaiset tulla? http://anttirautiainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262565-voivatko-kaikki-pakolaiset-tulla <p>Kai Mykkänen <a href="https://arenan.yle.fi/1-4482942?autoplay=true">väitti syyskuun alussa&nbsp; podcast-haastattelussa</a>, ettei kukaan pitäisi mahdollisena kaikkien vajaan 70 miljoonan pakolaisten tuloa Eurooppaan (luvussa mukana sisäiset pakolaiset). Mutta vaikka kaikki maailman 70 miljoonaa pakolaista tulisivat EU-alueelle, olisi pakolaisia asukasta kohti edelleen vähemmän kuin Libanonissa, jossa on 6 miljoonaa asukasta ja miljoona pakolaista (poislukien palestiinalaispakolaiset). Miksi EU:ta köyhempi Libanon kykenisi huolehtimaan pakolaisista paremmin kuin EU? Tai Turkki, jossa pakolaisia on 3.5 miljoonaa? Ei ole mitään syytä miksi Libanonilla tai Turkilla olisi suurempi velvollisuus huolehtia pakolaisista kuin EU-mailla. Toisaalta, ei ole myöskään moraalista velvoitetta ottaa vastaan pakolaisia muita enempää. Mutta mikä olisi oikeudenmukainen määrä?</p> <p>Looginen vaihtoehto olisi jakaa pakolaiset suhteessa ostovoimakorjattuun kansantuotteeseen. Suomen osuus maailman ostovoimakorjatusta kansantuotteesta (<a href="https://www.imf.org/external/pubs/ft/weo/2018/01/weodata/weorept.aspx?pr.x=43&amp;pr.y=19&amp;sy=2017&amp;ey=2017&amp;scsm=1&amp;ssd=1&amp;sort=country&amp;ds=.&amp;br=1&amp;c=512%2C672%2C914%2C946%2C612%2C137%2C614%2C546%2C311%2C962%2C213%2C674%2C911%2C676%2C193%2C548%2C122%2C556%2C912%2C678%2C313%2C181%2C419%2C867%2C513%2C682%2C316%2C684%2C913%2C273%2C124%2C868%2C339%2C921%2C638%2C948%2C514%2C943%2C218%2C686%2C963%2C688%2C616%2C518%2C223%2C728%2C516%2C558%2C918%2C138%2C748%2C196%2C618%2C278%2C624%2C692%2C522%2C694%2C622%2C142%2C156%2C449%2C626%2C564%2C628%2C565%2C228%2C283%2C924%2C853%2C233%2C288%2C632%2C293%2C636%2C566%2C634%2C964%2C238%2C182%2C662%2C359%2C960%2C453%2C423%2C968%2C935%2C922%2C128%2C714%2C611%2C862%2C321%2C135%2C243%2C716%2C248%2C456%2C469%2C722%2C253%2C942%2C642%2C718%2C643%2C724%2C939%2C576%2C644%2C936%2C819%2C961%2C172%2C813%2C132%2C199%2C646%2C733%2C648%2C184%2C915%2C524%2C134%2C361%2C652%2C362%2C174%2C364%2C328%2C732%2C258%2C366%2C656%2C734%2C654%2C144%2C336%2C146%2C263%2C463%2C268%2C528%2C532%2C923%2C944%2C738%2C176%2C578%2C534%2C537%2C536%2C742%2C429%2C866%2C433%2C369%2C178%2C744%2C436%2C186%2C136%2C925%2C343%2C869%2C158%2C746%2C439%2C926%2C916%2C466%2C664%2C112%2C826%2C111%2C542%2C298%2C967%2C927%2C443%2C846%2C917%2C299%2C544%2C582%2C941%2C474%2C446%2C754%2C666%2C698%2C668&amp;s=PPPGDP&amp;grp=0&amp;a=">IMF:n arvio vuodelle 2017</a>) on 0.19%, joten Suomen osuus maailman pakolaisista (ml. maansisäiset) olisi tämän kaavan mukaan 130 000 henkeä. Se on paljon, mutta tämän määrän vastaanotto nykyisen järjestelmän puitteissa olisi täysin mahdollista, mikäli se jaettaisiin vaikkapa 3-5 vuodelle. Vuonna 2015 turvapahakijoita oli 32 000, se kyettiin hoitamaan. Koko maailman pakolaisongelma voitaisiin ratkaista 3-5 vuodessa, mikäli hallitukset pääsisivät asiasta yhteisymmärrykseen. Kaikki maailman pakolaiset eivät välttämättä edes halua muuttaa kauemmaksi konfliktialueilta, vaikka olot leireillä ovatkin karuja. Mitään pakolaisongelmaa ei siis ole olemassakaan, ongelma on ainoastaan hallitusten kyvyttömyys sopia keskenään pakolaisten määrän jakamisesta.</p> <p>Voisiko turvapaikanhaun siirtää Suomen rajojen ulkopuolelle?</p> <p>Sekä Juha Sipilä että sisäministeri Kai Mykkänen ovat viime aikoina esitelleet vision, että rajat suljetaan, ja pakolaiskriisit hoitetaan kiintiöpakolaisten määrää lisäämällä. Lisäksi on puhuttu mahdollisuudesta hakea turvapaikkaa Suomen rajojen ulkopuolella. Teoriassa tämä on ratkaisu, mutta siinä on paljon käytännön ongelmia.</p> <p>Vaikka turvapaikkaa voisi hakea Suomen rajojen ulkopuolella, hovioikeudet eivät varmasti matkustaisi pakolaisleireille käsittelemään valituksia kielteisistä päätöksistä suullisesti. Tuskin edes asianajajat matkustaisivat. Turvapaikanhakijoiden oikeusturva romahtaisi. Todennäköisesti rajojen sulkemisen jälkeen ulkomailla turvapaikkaa hakevat ja/tai kiintiöpakolaiset olisivat ensimmäinen leikkauskohde, kun säästökohteita etsitään. Tätä ongelmaa ei välttämättä olisi, mikäli pakolaisstatuksen määrittelisi Suomen sijasta YK:n pakolaisjärjestö UNCHR. Tämä edellyttäisi, että sille annettaisiin riittävästi resursseja. Mutta tällöinkin kansainvälisten taakanjakoon liittyvien päätösten poliittinen vaikeus olisi edelleen ongelma.</p> <p>Mykkäsen ajama malli perustuu ajatukseen, että siirtolaisuuden pitäisi olla sataprosenttisesti kontrollissa. Tämä on tyypillistä suomalaiselle poliittiselle ajattelulle, mutta periaate ei aina johda parhaimpaan mahdolliseen lopputulokseen. Yhdysvalloissa siirtolaisuuspolitiikka ei ole (ainakaan ennen Trumpia) perustunut pyrkimykseen kontroloida siirtolaisuutta sataprosenttisesti, vaan haittojen minimointiin. Mykkäsen malli vaikuttaa teoriassa hyvältä, mutta käytännössä EU-rajojen ulkopuolella olevat leirit voisivat taantua samanlaisiksi loukoiksi kun Australian ylläpitämät leirit Papua-Uusi-Guineassa tai Naurulla. Näiden huonoista olosuhteista, väkivallasta ja seksuaalisesta hyväksikäytöstä on kirjoitettu vuosia. UNCHR:n mukaan Australia on ongelmista vastuussa, koska se on pystyttänyt leirit ja rahoittaa niitä.</p> <p>On totta, että Suomeen asti pääsevät ovat usein lähtömaiden paremmin toimeentulevia, terveitä ja nuoria, yleensä perheettömiä miehiä. Nykyinen käytäntö on kulkijoille vaarallinen, sattumanvarainen ja tuo tuloja järjestäytyneelle rikollisuudelle. Mutta Suomeen tulevalle järjestelmä tarjoaa sekä juridiset oikeudet, että kansalaisyhteiskunnan joka on pystynyt tehokkaasti puuttumaan Maahanmuuttoviraston tekemiin virheisiin. Kaikista puutteistaan huolimatta nykyinen järjestelmä saattaa olla oikeudenmukaisempi kuin Mykkäsen ja Sipilän visioima. Sitäpaitsi kiintiöpakolaisten määrän nostaminen koko Euroopan tasolla olisi muodollisesti niin yksinkertainen päätös, että se olisi todennäköisesti jo tehty mikäli poliittista tahtoa olisi. Niin kauan kun poliittista tahtoa ei ole, on hyvä että turvapaikanhakijat pystyvät auttamaan edes itse itseään.</p> <p>Turvapaikan käsitteen ongelmat</p> <p>On hyvä kysymys tarvitaanko turvapaikan juridista käsitettä ylipäätänsä. Mikäli on turvapaikan käsite, on väistämättä myös kallis, byrokraattinen, tunkeileva ja poliittiselle painostukselle altis turvapaikkaprosessi ja karkoitukset. Mykkäsen ja Sipilän malli EU-rajojen ulkopuolisista turvapaikanhakijoiden leireistä saa vastakaikua juuri siksi, että karkoittaminen on osoittautunut vaikeaksi. Karkoituksia ei tarvita mikäli kukaan ei saa kielteistä päätöstä, ja mikäli kukaan ei saisi kielteistä päätöstä, ei tarvittaisi myöskään turvapaikkaprosessia.</p> <p>Toisaalta, turvapaikan kansainvälistä juridista normia on onnistettu puolustamaan, vaikka oikeistopopulistien (ja nyt myös perinteisen oikeiston) hyökkäys sitä vastaan on ollut ankara. Yhä edelleen kuka tahansa Suomen rajalle asti päässyt voi hakea turvapaikkaa. Yhä edelleen hänelle suodaan turvapaikkaprosessi, joka kaikista sudenkuopista ja poliittisista vaikuttamisyrityksistä huolimatta tuottaa yhä myös myönteisiä päätöksiä.</p> <p>Kamppailu olemassaolevan turvapaikkajärjestelmän puolesta ei ole erityisen radikaali, pikemminkin päinvastoin, koska turvapaikkajärjestelmän puolustus on aina samanaikaisesti säilöönoton ja karkotusten puolustamista. Oikeasti radikaali liike puhuisi vapaasta liikkuvuudesta erittelemättä turvapaikka-oikeutta ja työnteko-oikeutta. Oma tilanne-arvioni kuitenkin on, että nykytilanteessa olemassaolevan turvapaikkajärjestelmän säilyttäminen on jo saavutus sinänsä. Siksi vapaan liikkuvuuden kannattajien kannattaa pitää se lyhyen aikavälin päämääränä.</p> <p>Turvapaikkaprosessi ei vieläkään ole sidottu mahdollisuuksiin hyötyä tulijasta taloudellisesti, vaikka sitä ajetaan yhä voimakkaammin. Järjestelmän riippumattomuus &rdquo;taloudellisesta hyödystä&rdquo; on tärkeää, sillä moni tulija on alentuneesti tai täysin työkyvytön kokemiensa raakuuksien vuoksi. Tämän vuoksi ei myöskään pidä sitoa keskustelua turvapaikoista keskusteluun huoltosuhteen huonontumisesta tai maahanmuuton taloudellisesta välttämättömyydestä. Kaikista puutteistaan huolimatta turvapaikkajärjestelmä on tämän hetken poliittisessa ympäristössä siedettävä kompromissi, ja sen puolustaminen on osoittautunut mahdolliseksi pelkästään moraalisia argumentteja esittäen. Keskustelu huoltosuhteesta ja työperäisestä maahanmuutosta pitää mielestäni käydä erillään turvapaikka-oikeudesta.</p> <p>Siksi käsittelen sitä kirjoituksen seuraavassa osassa.</p> <p>Antti Rautiainen<br /><br />Mitä jos kaikki halukkaat tulisivat?</p> <p>1. Osa:&nbsp;<a href="http://anttirautiainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262515-rajat-auki-ja-tervetuloa">Rajat auki ja tervetuloa</a><br />2. Osa:&nbsp;<a href="http://anttirautiainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262565-voivatko-kaikki-pakolaiset-tulla">Voivatko kaikki pakolaiset tulla?</a><br />3. Osa:&nbsp;<a href="http://anttirautiainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262606-mita-jos-kaikki-halukkaat-tyontekijat-tulisivat">Mitä jos kaikki halukkaat työntekijät tulisivat?</a>&nbsp;<br />4. Osa:&nbsp;<a href="http://anttirautiainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262664-mita-jos-kansalaisuus-olisi-globaalia">Mitä jos kansalaisuus olisi globaalia?</a></p> Kai Mykkänen väitti syyskuun alussa  podcast-haastattelussa, ettei kukaan pitäisi mahdollisena kaikkien vajaan 70 miljoonan pakolaisten tuloa Eurooppaan (luvussa mukana sisäiset pakolaiset). Mutta vaikka kaikki maailman 70 miljoonaa pakolaista tulisivat EU-alueelle, olisi pakolaisia asukasta kohti edelleen vähemmän kuin Libanonissa, jossa on 6 miljoonaa asukasta ja miljoona pakolaista (poislukien palestiinalaispakolaiset). Miksi EU:ta köyhempi Libanon kykenisi huolehtimaan pakolaisista paremmin kuin EU? Tai Turkki, jossa pakolaisia on 3.5 miljoonaa? Ei ole mitään syytä miksi Libanonilla tai Turkilla olisi suurempi velvollisuus huolehtia pakolaisista kuin EU-mailla. Toisaalta, ei ole myöskään moraalista velvoitetta ottaa vastaan pakolaisia muita enempää. Mutta mikä olisi oikeudenmukainen määrä?

Looginen vaihtoehto olisi jakaa pakolaiset suhteessa ostovoimakorjattuun kansantuotteeseen. Suomen osuus maailman ostovoimakorjatusta kansantuotteesta (IMF:n arvio vuodelle 2017) on 0.19%, joten Suomen osuus maailman pakolaisista (ml. maansisäiset) olisi tämän kaavan mukaan 130 000 henkeä. Se on paljon, mutta tämän määrän vastaanotto nykyisen järjestelmän puitteissa olisi täysin mahdollista, mikäli se jaettaisiin vaikkapa 3-5 vuodelle. Vuonna 2015 turvapahakijoita oli 32 000, se kyettiin hoitamaan. Koko maailman pakolaisongelma voitaisiin ratkaista 3-5 vuodessa, mikäli hallitukset pääsisivät asiasta yhteisymmärrykseen. Kaikki maailman pakolaiset eivät välttämättä edes halua muuttaa kauemmaksi konfliktialueilta, vaikka olot leireillä ovatkin karuja. Mitään pakolaisongelmaa ei siis ole olemassakaan, ongelma on ainoastaan hallitusten kyvyttömyys sopia keskenään pakolaisten määrän jakamisesta.

Voisiko turvapaikanhaun siirtää Suomen rajojen ulkopuolelle?

Sekä Juha Sipilä että sisäministeri Kai Mykkänen ovat viime aikoina esitelleet vision, että rajat suljetaan, ja pakolaiskriisit hoitetaan kiintiöpakolaisten määrää lisäämällä. Lisäksi on puhuttu mahdollisuudesta hakea turvapaikkaa Suomen rajojen ulkopuolella. Teoriassa tämä on ratkaisu, mutta siinä on paljon käytännön ongelmia.

Vaikka turvapaikkaa voisi hakea Suomen rajojen ulkopuolella, hovioikeudet eivät varmasti matkustaisi pakolaisleireille käsittelemään valituksia kielteisistä päätöksistä suullisesti. Tuskin edes asianajajat matkustaisivat. Turvapaikanhakijoiden oikeusturva romahtaisi. Todennäköisesti rajojen sulkemisen jälkeen ulkomailla turvapaikkaa hakevat ja/tai kiintiöpakolaiset olisivat ensimmäinen leikkauskohde, kun säästökohteita etsitään. Tätä ongelmaa ei välttämättä olisi, mikäli pakolaisstatuksen määrittelisi Suomen sijasta YK:n pakolaisjärjestö UNCHR. Tämä edellyttäisi, että sille annettaisiin riittävästi resursseja. Mutta tällöinkin kansainvälisten taakanjakoon liittyvien päätösten poliittinen vaikeus olisi edelleen ongelma.

Mykkäsen ajama malli perustuu ajatukseen, että siirtolaisuuden pitäisi olla sataprosenttisesti kontrollissa. Tämä on tyypillistä suomalaiselle poliittiselle ajattelulle, mutta periaate ei aina johda parhaimpaan mahdolliseen lopputulokseen. Yhdysvalloissa siirtolaisuuspolitiikka ei ole (ainakaan ennen Trumpia) perustunut pyrkimykseen kontroloida siirtolaisuutta sataprosenttisesti, vaan haittojen minimointiin. Mykkäsen malli vaikuttaa teoriassa hyvältä, mutta käytännössä EU-rajojen ulkopuolella olevat leirit voisivat taantua samanlaisiksi loukoiksi kun Australian ylläpitämät leirit Papua-Uusi-Guineassa tai Naurulla. Näiden huonoista olosuhteista, väkivallasta ja seksuaalisesta hyväksikäytöstä on kirjoitettu vuosia. UNCHR:n mukaan Australia on ongelmista vastuussa, koska se on pystyttänyt leirit ja rahoittaa niitä.

On totta, että Suomeen asti pääsevät ovat usein lähtömaiden paremmin toimeentulevia, terveitä ja nuoria, yleensä perheettömiä miehiä. Nykyinen käytäntö on kulkijoille vaarallinen, sattumanvarainen ja tuo tuloja järjestäytyneelle rikollisuudelle. Mutta Suomeen tulevalle järjestelmä tarjoaa sekä juridiset oikeudet, että kansalaisyhteiskunnan joka on pystynyt tehokkaasti puuttumaan Maahanmuuttoviraston tekemiin virheisiin. Kaikista puutteistaan huolimatta nykyinen järjestelmä saattaa olla oikeudenmukaisempi kuin Mykkäsen ja Sipilän visioima. Sitäpaitsi kiintiöpakolaisten määrän nostaminen koko Euroopan tasolla olisi muodollisesti niin yksinkertainen päätös, että se olisi todennäköisesti jo tehty mikäli poliittista tahtoa olisi. Niin kauan kun poliittista tahtoa ei ole, on hyvä että turvapaikanhakijat pystyvät auttamaan edes itse itseään.

Turvapaikan käsitteen ongelmat

On hyvä kysymys tarvitaanko turvapaikan juridista käsitettä ylipäätänsä. Mikäli on turvapaikan käsite, on väistämättä myös kallis, byrokraattinen, tunkeileva ja poliittiselle painostukselle altis turvapaikkaprosessi ja karkoitukset. Mykkäsen ja Sipilän malli EU-rajojen ulkopuolisista turvapaikanhakijoiden leireistä saa vastakaikua juuri siksi, että karkoittaminen on osoittautunut vaikeaksi. Karkoituksia ei tarvita mikäli kukaan ei saa kielteistä päätöstä, ja mikäli kukaan ei saisi kielteistä päätöstä, ei tarvittaisi myöskään turvapaikkaprosessia.

Toisaalta, turvapaikan kansainvälistä juridista normia on onnistettu puolustamaan, vaikka oikeistopopulistien (ja nyt myös perinteisen oikeiston) hyökkäys sitä vastaan on ollut ankara. Yhä edelleen kuka tahansa Suomen rajalle asti päässyt voi hakea turvapaikkaa. Yhä edelleen hänelle suodaan turvapaikkaprosessi, joka kaikista sudenkuopista ja poliittisista vaikuttamisyrityksistä huolimatta tuottaa yhä myös myönteisiä päätöksiä.

Kamppailu olemassaolevan turvapaikkajärjestelmän puolesta ei ole erityisen radikaali, pikemminkin päinvastoin, koska turvapaikkajärjestelmän puolustus on aina samanaikaisesti säilöönoton ja karkotusten puolustamista. Oikeasti radikaali liike puhuisi vapaasta liikkuvuudesta erittelemättä turvapaikka-oikeutta ja työnteko-oikeutta. Oma tilanne-arvioni kuitenkin on, että nykytilanteessa olemassaolevan turvapaikkajärjestelmän säilyttäminen on jo saavutus sinänsä. Siksi vapaan liikkuvuuden kannattajien kannattaa pitää se lyhyen aikavälin päämääränä.

Turvapaikkaprosessi ei vieläkään ole sidottu mahdollisuuksiin hyötyä tulijasta taloudellisesti, vaikka sitä ajetaan yhä voimakkaammin. Järjestelmän riippumattomuus ”taloudellisesta hyödystä” on tärkeää, sillä moni tulija on alentuneesti tai täysin työkyvytön kokemiensa raakuuksien vuoksi. Tämän vuoksi ei myöskään pidä sitoa keskustelua turvapaikoista keskusteluun huoltosuhteen huonontumisesta tai maahanmuuton taloudellisesta välttämättömyydestä. Kaikista puutteistaan huolimatta turvapaikkajärjestelmä on tämän hetken poliittisessa ympäristössä siedettävä kompromissi, ja sen puolustaminen on osoittautunut mahdolliseksi pelkästään moraalisia argumentteja esittäen. Keskustelu huoltosuhteesta ja työperäisestä maahanmuutosta pitää mielestäni käydä erillään turvapaikka-oikeudesta.

Siksi käsittelen sitä kirjoituksen seuraavassa osassa.

Antti Rautiainen

Mitä jos kaikki halukkaat tulisivat?

1. Osa: Rajat auki ja tervetuloa
2. Osa: Voivatko kaikki pakolaiset tulla?
3. Osa: Mitä jos kaikki halukkaat työntekijät tulisivat? 
4. Osa: Mitä jos kansalaisuus olisi globaalia?

]]>
59 http://anttirautiainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262565-voivatko-kaikki-pakolaiset-tulla#comments Kotimaa Juha Sipilä Kai Mykkänen Maahanmuutto Turvapaikanhakijat Vapaa liikkuvuus Mon, 15 Oct 2018 13:24:20 +0000 Antti Rautiainen http://anttirautiainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262565-voivatko-kaikki-pakolaiset-tulla
Rajat auki ja tervetuloa http://anttirautiainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262515-rajat-auki-ja-tervetuloa <p>Antti Rinne <a href="https://www.is.fi/politiikka/art-2000005815398.html">positioi</a> syyskuun ensimmäisenä tiistaina SDP:n maahanmuuttolinjan &rdquo;keskitien linjaksi&rdquo;, kritisoiden sekä niitä jotka vastustavat humanitäärista maahanmuuttoa, että niitä jotka haluavat &rdquo;rajat auki&rdquo;. Tämä herätti hämmästystä twitterissä, missä Antti Rinnettä syytettiin olkiukkoa vastaan käymisestä: <img alt="mikkotuomi" src="https://farm2.staticflickr.com/1959/43495273960_3cedef5bcf.jpg" width="300" /> <img alt="mantymaa" src="https://farm2.staticflickr.com/1925/45262105872_07b622c70b.jpg" width="300" /><br /><br /><br />Mäntymää saattaa olla oikeassa siinä, ettei yhdessäkään eduskuntapuolueessa ole otettu selkeää periaatteellista kantaa universaalin vapaan liikkuvuuden puolesta. Se ei kuitenkaan tarkoita, ettei tällaista argumenttia olisi esitetty. Esimerkiksi Heikki Pursiainen on toistuvasti puhunut sen puolesta, <a href="https://www.mustread.fi/artikkelit/paaministerin-maahanmuuttopuheet-kehitysapu-ei-ole-maahanmuuton-vaihtoehto/">viimeksi syyskuun alussa</a>. Harmillisesti Pursiainen ei ole saanut Suomen liberaalipiireissä linjalleen tukea, syistä joita<a href="http://anttirautiainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/222427-yksinainen-huutava-aani-liberaalikorvessa"> erittelin kaksi vuotta sitten</a>. Pursiaisen linjaa ovat Suomessa ymmärtäneet lähinnä anarkistit ja autonomit (keskustelua 15-20 vuoden takaa: <a href="https://megafoni.kulma.net/index.php?art=205&amp;am=1">1</a>,<a href="https://anttirautiainen.livejournal.com/9979.html">2</a>,<a href="https://anttirautiainen.livejournal.com/9487.html">3</a>,<a href="https://anttirautiainen.livejournal.com/9246.html">4</a>).</p> <p>Kun keskustellaan natseista, väite &rdquo;toisesta ääripäästä&rdquo; on tietysti olkiukko. Ei ole mitään &rdquo;keskitietä&rdquo; suhteessa natseihin, jos on natsi vain puoliksi niin on silti natsi. Voi olla joko natsi, natsien liittolainen tai antifasisti, ei mitään muuta.</p> <p>Mutta kun keskustellaan maahanmuutosta, on totta vieköön olemassa kaksi ääripäätä: ne jotka vaativat rajojen totaalista sulkemista, ja ne jotka kannattavat universaalista vapaata liikkuvuutta, ainakin pitkällä aikavälillä. Jälkimmäistä edustavat esimerkiksi Heikki Pursiainen ja allekirjoittanut. Mikko Tuomi <a href="https://twitter.com/mustapipa/status/1037278882456588288">epäili, että tämän ääneen sanominen hyödyttäisi fasisteja</a>. Mutta radikaaleista pitkän aikavälin päämääristä luopuminen siirtää mahdollisuuksien ikkunaa konservatiivien suuntaan, ja sepä vasta fasisteja hyödyttääkin. Mikäli radikaalit eivät pysty luomaan omaa yhteiskunnallista pitkän aikavälin visiotaan, myös keskitien kannattajat tulevat epäonnistumaan vallitsevan asiantilan säilyttämisessä.</p> <p>Kamppailujen kiihtyessä päämäärä on hämärtynyt</p> <p>Mielestäni vapaan liikkuvuuden kannattajat ovat epäonnistuneet radikaalin vaihtoehdon esittämisessä. Selkeä vapaan liikkuvuuden ja rajojen poistamisen vaatimus oli esillä lähinnä 15-20 vuotta sitten, jolloin Antonio Negri ja Michael Hardt kirjoittivat aiheesta<a href="https://en.wikipedia.org/wiki/Empire_(Hardt_and_Negri_book)"> Imperiumissa</a>, Schengen-alue ei ollut vielä laajentunut Itä-Eurooppaan, ja turvapaikanhakijoita oli vähän. Sitä mukaa kun siirtolaisuudesta on tullut aivan toisen suuruusluokan poliittinen kysymys. aktivistit Suomessa ovat keskittyneet tulipalojen sammuttamiseen, kuten yöpymispaikkojen vaatimiseen Itä-Euroopan romaneille ja välittömässä hengenvaarassa olevien karkotettavien puolustamiseen. Esimerkiksi Vapaa liikkuvuus-verkoston <a href="http://www.vapaaliikkuvuus.net/fi/signal/#signal-front">Signal-lehdessä</a>&nbsp;on lähinnä kirjoituksia käytännön humanitäärisestä työstä ja yksittäisiä vaatimuksia esittävistä kampanjoista, ei juurikaan visiota siitä miltä rajaton maailma voisi näyttää, ja miten siihen voisi päästä. Mitä suuremmaksi ongelmakenttä on kasvanut, sitä kapeampi on aktivistien perspektiivi.</p> <p>Tämä aktivismi on ollut äärimmäisen kuluttavaa mutta myös tuloksellista. Viimeksi Maahanmuuttovirasto <a href="https://yle.fi/uutiset/3-10386548">on keskeyttänyt</a> päätösten tekemisen afganistanilaisten jättämiin turvapaikkailmoituksiin, ja Kai Mykkänen <a href="https://yle.fi/uutiset/3-10382413">on ilmoittanut</a> että Maahanmuuttoviraston toiminnasta tehdään riippumaton selvitys. Koska Irak <a href="https://yle.fi/uutiset/3-10291174">suhtautuu yhä nihkeämmin pakkopalautuksiin</a>, on viime vuosien karkotusten vastasen liikkeen keskeisimmät tavotteet tältä erää voitettu.</p> <p>Tämä on toisaalta syy juhlia, vuosien ajan liikkeen radikaalein vaatimus on ollut lähinnä perustuslain ja kansainvälisten sopimusten noudattaminen. Voisiko pyrkiä johonkin tätä suurempaan?</p> <p>Vapauden liikkuvuuden lajit</p> <p>Vapaa liikkuvuus on mielestäni neljä erilaista vapautta:</p> <p>1) Vapaus vierailla<br />2) Vapaus saada turvapaikka tarvittaessa<br />3) Vapaus tehdä töitä missä tahansa<br />4) Universaali kansalaisuus</p> <p>Näistä ensimmäinen on universaali, ja koskee lähtökohtaisesti kaikkia, mikäli ei ole syytä sitä yksilökohtaisesti evätä. Kaikilla on oikeus päättää itse kenet kutsuu kotiinsa, mutta kenellekään ei ole oikeutta rajoittaa olemista julkisessa tilassa vain syntyperän perusteella. Tätä oikeutta on syytä rajoittaa vain jos on syytä epäillä että jollakin on pahat mielessä, tai hän varta vasten karkoitettu (joka voisi mielestäni olla sopiva rangaistus sekä ulkomaalaisille että <a href="http://anttirautiainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/208465-mita-perussuomalaisille-raiskaajille-pitaisi-tehda">perussuomalaisille raiskaajille</a>).</p> <p>Toinen vapaus koskee vainon kohteeksi joutuneita. Mielestäni myös sodan tai muun katastrofin jaloista pakenevia, vaikka Geneven pakolaissopimus ei heitä käsittele. Lisäksi mielestäni turvapaikkaoikeus pitäisi laajentaa koskemaan niitä, jotka eivät voi sairauden tai taloudellisten olosuhteiden perusteella selvitä lähtömaissaan. Vapaan liikkumisen toteuttamista turvapaikkaoikeuden perusteella käsittelen seuraavassa kirjoituksessani aiheesta.</p> <p>Kolmas vapaus koskee niitä, jotka haluavat muuttaa Suomeen (tai mihin tahansa muualle) tekemään työtä ja noudattaa maan lakeja ja hyviä tapoja. Neljäs vapaus on universaali. Kolmatta ja neljättä vapautta käsittelen myöhemmin erillisissä kirjoituksissa.</p> <p>Mielestäni näistä vapauksista mihinkään ei välttämättä kuulu vapautta muuttaa mihin tahansa ilman ennakkoehtoja. Ajan kuluessa näiden ennakkoehtojen merkitys kuitenkin vähenee. Talousjärjestelmä on globaali, tuotantojärjestelmä kaikkialla yhä samanlaisempi, ja tätä myötä myös lait, tavat kulttuuri homogeenistuvat. Tässä kehityksessä on hyvät ja huonot puolensa, mutta se on välttämätön, ja sen seurauksena pelisäännöt kaikkialla tulevat olemaan suurin piirtein samat.</p> <p>Antti Rautiainen<br /><br />Mitä jos kaikki halukkaat tulisivat?</p> <p>1. Osa:&nbsp;<a href="http://anttirautiainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262515-rajat-auki-ja-tervetuloa">Rajat auki ja tervetuloa</a><br />2. Osa:&nbsp;<a href="http://anttirautiainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262565-voivatko-kaikki-pakolaiset-tulla">Voivatko kaikki pakolaiset tulla?</a><br />3. Osa:&nbsp;<a href="http://anttirautiainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262606-mita-jos-kaikki-halukkaat-tyontekijat-tulisivat">Mitä jos kaikki halukkaat työntekijät tulisivat?</a>&nbsp;<br />4. Osa:&nbsp;<a href="http://anttirautiainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262664-mita-jos-kansalaisuus-olisi-globaalia">Mitä jos kansalaisuus olisi globaalia?</a></p> <p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Antti Rinne positioi syyskuun ensimmäisenä tiistaina SDP:n maahanmuuttolinjan ”keskitien linjaksi”, kritisoiden sekä niitä jotka vastustavat humanitäärista maahanmuuttoa, että niitä jotka haluavat ”rajat auki”. Tämä herätti hämmästystä twitterissä, missä Antti Rinnettä syytettiin olkiukkoa vastaan käymisestä: mikkotuomi mantymaa


Mäntymää saattaa olla oikeassa siinä, ettei yhdessäkään eduskuntapuolueessa ole otettu selkeää periaatteellista kantaa universaalin vapaan liikkuvuuden puolesta. Se ei kuitenkaan tarkoita, ettei tällaista argumenttia olisi esitetty. Esimerkiksi Heikki Pursiainen on toistuvasti puhunut sen puolesta, viimeksi syyskuun alussa. Harmillisesti Pursiainen ei ole saanut Suomen liberaalipiireissä linjalleen tukea, syistä joita erittelin kaksi vuotta sitten. Pursiaisen linjaa ovat Suomessa ymmärtäneet lähinnä anarkistit ja autonomit (keskustelua 15-20 vuoden takaa: 1,2,3,4).

Kun keskustellaan natseista, väite ”toisesta ääripäästä” on tietysti olkiukko. Ei ole mitään ”keskitietä” suhteessa natseihin, jos on natsi vain puoliksi niin on silti natsi. Voi olla joko natsi, natsien liittolainen tai antifasisti, ei mitään muuta.

Mutta kun keskustellaan maahanmuutosta, on totta vieköön olemassa kaksi ääripäätä: ne jotka vaativat rajojen totaalista sulkemista, ja ne jotka kannattavat universaalista vapaata liikkuvuutta, ainakin pitkällä aikavälillä. Jälkimmäistä edustavat esimerkiksi Heikki Pursiainen ja allekirjoittanut. Mikko Tuomi epäili, että tämän ääneen sanominen hyödyttäisi fasisteja. Mutta radikaaleista pitkän aikavälin päämääristä luopuminen siirtää mahdollisuuksien ikkunaa konservatiivien suuntaan, ja sepä vasta fasisteja hyödyttääkin. Mikäli radikaalit eivät pysty luomaan omaa yhteiskunnallista pitkän aikavälin visiotaan, myös keskitien kannattajat tulevat epäonnistumaan vallitsevan asiantilan säilyttämisessä.

Kamppailujen kiihtyessä päämäärä on hämärtynyt

Mielestäni vapaan liikkuvuuden kannattajat ovat epäonnistuneet radikaalin vaihtoehdon esittämisessä. Selkeä vapaan liikkuvuuden ja rajojen poistamisen vaatimus oli esillä lähinnä 15-20 vuotta sitten, jolloin Antonio Negri ja Michael Hardt kirjoittivat aiheesta Imperiumissa, Schengen-alue ei ollut vielä laajentunut Itä-Eurooppaan, ja turvapaikanhakijoita oli vähän. Sitä mukaa kun siirtolaisuudesta on tullut aivan toisen suuruusluokan poliittinen kysymys. aktivistit Suomessa ovat keskittyneet tulipalojen sammuttamiseen, kuten yöpymispaikkojen vaatimiseen Itä-Euroopan romaneille ja välittömässä hengenvaarassa olevien karkotettavien puolustamiseen. Esimerkiksi Vapaa liikkuvuus-verkoston Signal-lehdessä on lähinnä kirjoituksia käytännön humanitäärisestä työstä ja yksittäisiä vaatimuksia esittävistä kampanjoista, ei juurikaan visiota siitä miltä rajaton maailma voisi näyttää, ja miten siihen voisi päästä. Mitä suuremmaksi ongelmakenttä on kasvanut, sitä kapeampi on aktivistien perspektiivi.

Tämä aktivismi on ollut äärimmäisen kuluttavaa mutta myös tuloksellista. Viimeksi Maahanmuuttovirasto on keskeyttänyt päätösten tekemisen afganistanilaisten jättämiin turvapaikkailmoituksiin, ja Kai Mykkänen on ilmoittanut että Maahanmuuttoviraston toiminnasta tehdään riippumaton selvitys. Koska Irak suhtautuu yhä nihkeämmin pakkopalautuksiin, on viime vuosien karkotusten vastasen liikkeen keskeisimmät tavotteet tältä erää voitettu.

Tämä on toisaalta syy juhlia, vuosien ajan liikkeen radikaalein vaatimus on ollut lähinnä perustuslain ja kansainvälisten sopimusten noudattaminen. Voisiko pyrkiä johonkin tätä suurempaan?

Vapauden liikkuvuuden lajit

Vapaa liikkuvuus on mielestäni neljä erilaista vapautta:

1) Vapaus vierailla
2) Vapaus saada turvapaikka tarvittaessa
3) Vapaus tehdä töitä missä tahansa
4) Universaali kansalaisuus

Näistä ensimmäinen on universaali, ja koskee lähtökohtaisesti kaikkia, mikäli ei ole syytä sitä yksilökohtaisesti evätä. Kaikilla on oikeus päättää itse kenet kutsuu kotiinsa, mutta kenellekään ei ole oikeutta rajoittaa olemista julkisessa tilassa vain syntyperän perusteella. Tätä oikeutta on syytä rajoittaa vain jos on syytä epäillä että jollakin on pahat mielessä, tai hän varta vasten karkoitettu (joka voisi mielestäni olla sopiva rangaistus sekä ulkomaalaisille että perussuomalaisille raiskaajille).

Toinen vapaus koskee vainon kohteeksi joutuneita. Mielestäni myös sodan tai muun katastrofin jaloista pakenevia, vaikka Geneven pakolaissopimus ei heitä käsittele. Lisäksi mielestäni turvapaikkaoikeus pitäisi laajentaa koskemaan niitä, jotka eivät voi sairauden tai taloudellisten olosuhteiden perusteella selvitä lähtömaissaan. Vapaan liikkumisen toteuttamista turvapaikkaoikeuden perusteella käsittelen seuraavassa kirjoituksessani aiheesta.

Kolmas vapaus koskee niitä, jotka haluavat muuttaa Suomeen (tai mihin tahansa muualle) tekemään työtä ja noudattaa maan lakeja ja hyviä tapoja. Neljäs vapaus on universaali. Kolmatta ja neljättä vapautta käsittelen myöhemmin erillisissä kirjoituksissa.

Mielestäni näistä vapauksista mihinkään ei välttämättä kuulu vapautta muuttaa mihin tahansa ilman ennakkoehtoja. Ajan kuluessa näiden ennakkoehtojen merkitys kuitenkin vähenee. Talousjärjestelmä on globaali, tuotantojärjestelmä kaikkialla yhä samanlaisempi, ja tätä myötä myös lait, tavat kulttuuri homogeenistuvat. Tässä kehityksessä on hyvät ja huonot puolensa, mutta se on välttämätön, ja sen seurauksena pelisäännöt kaikkialla tulevat olemaan suurin piirtein samat.

Antti Rautiainen

Mitä jos kaikki halukkaat tulisivat?

1. Osa: Rajat auki ja tervetuloa
2. Osa: Voivatko kaikki pakolaiset tulla?
3. Osa: Mitä jos kaikki halukkaat työntekijät tulisivat? 
4. Osa: Mitä jos kansalaisuus olisi globaalia?

 

]]>
24 http://anttirautiainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262515-rajat-auki-ja-tervetuloa#comments Antti Rinne Kai Mykkänen Maahanmuutto Turvapaikanhakijat Vapaa liikkuvuus Sun, 14 Oct 2018 11:58:50 +0000 Antti Rautiainen http://anttirautiainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262515-rajat-auki-ja-tervetuloa
Kielteisen päätöksen saaneiden piilottamisesta Suomessa. http://mattiesimonaho.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262370-kielteisen-paatoksen-saaneiden-piilottamisesta-suomessa <p>&quot;<em>Kansanedustaja Anna Kontula (Vas) kertoo Sensuroimaton Päivärinta -ohjelmassa pitävänsä pape-<br />rittomien eli esimerkiksi kielteisen päätöksen saaneiden turvapaikanhakijoiden piilottelemista hyvänä ja kannustavansa suomalaisia siihen.</em>&quot; - Läde : Iltalehti <a href="https://www.iltalehti.fi/politiikka/3b166239-cefd-43b1-9196-9f1e096af6ae_pi.shtml" title="https://www.iltalehti.fi/politiikka/3b166239-cefd-43b1-9196-9f1e096af6ae_pi.shtml">https://www.iltalehti.fi/politiikka/3b166239-cefd-43b1-9196-9f1e096af6ae...</a></p><hr /><p>Tunnetusti pakolaisen tai maahanmuuttajan mukana tulee maahan muutakin kuin vaatteet ja matka-<br />tavarat. Pahimassa tapauksessa kielteisen päätöksen saanut leikkaa piilottajan pään irti, ja Vasem-<br />mistoliiton jäsenmäärä vähenee yhdellä.<br />&nbsp;<br />&nbsp;<br />Avarakatseisuus on hyvä asia, mutta jos on liian avarakatseinen ei näe sitä mikä itselle on kaikesta tärkeintä. Suvaisevaisuus on hyvä asia, mutta jos on liian suvaitsevainen ei kohta omista mitään. Avomielisyys on hyvä asia, mutta jos on liian avomielinen niin menettää mielensä hallinnan jollekkin toiselle.<br />&nbsp;<br />&nbsp;<br />Ennaltaehkäistäksemme Turun iskun kaltaisen uusiutumisen tai vielä vakavamman iskun, pakolaisen joka saa kielteisen turvapaikkapäätöksen, hänen vapaata liikkumista meidän elinympäristössä ja yhteiskunnassa pitää rajoittaa, ennen kuin häntä tiedotetaan kielteisestä turvapaikkapäätöksestä. Mitä nopeammin hänet toimitetaan pois maastamme, sen turvallisempaa se meille on.<br />&nbsp;<br />&nbsp;<br />Kai Suomalaisilla on tarpeeksi ennakkoTIETOA siitä mikä on Suomen Kansan Perustuslain mukaan oikein ja mikä on väärin Suomen Kansaa kohtaan - viitaten myös Pariisn Rauhansopimukseen 1947, Osa II, Luku II, 6, 7, 8, ja 9 artiklaan.<br />&nbsp;<br />&nbsp;<br />Pakolaisongelma hieman syvällisemmin arvioituna : <a href="http://www.mielipiteemme.fi/index.pl?sivu=mielipiteemme_pakolaisongelma" title="http://www.mielipiteemme.fi/index.pl?sivu=mielipiteemme_pakolaisongelma">http://www.mielipiteemme.fi/index.pl?sivu=mielipiteemme_pakolaisongelma</a><br /><br />Pariisin rauhansopimus 1947 ja Suomen Kansan Perustuslaki : Linkeistä oikealla otsikko &quot;Pariisin rauhansopimus 1947&quot; ja sen alla olevat sivut: <a href="http://www.mielipiteemme.fi" title="http://www.mielipiteemme.fi">http://www.mielipiteemme.fi</a></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> "Kansanedustaja Anna Kontula (Vas) kertoo Sensuroimaton Päivärinta -ohjelmassa pitävänsä pape-
rittomien eli esimerkiksi kielteisen päätöksen saaneiden turvapaikanhakijoiden piilottelemista hyvänä ja kannustavansa suomalaisia siihen.
" - Läde : Iltalehti https://www.iltalehti.fi/politiikka/3b166239-cefd-43b1-9196-9f1e096af6ae_pi.shtml


Tunnetusti pakolaisen tai maahanmuuttajan mukana tulee maahan muutakin kuin vaatteet ja matka-
tavarat. Pahimassa tapauksessa kielteisen päätöksen saanut leikkaa piilottajan pään irti, ja Vasem-
mistoliiton jäsenmäärä vähenee yhdellä.
 
 
Avarakatseisuus on hyvä asia, mutta jos on liian avarakatseinen ei näe sitä mikä itselle on kaikesta tärkeintä. Suvaisevaisuus on hyvä asia, mutta jos on liian suvaitsevainen ei kohta omista mitään. Avomielisyys on hyvä asia, mutta jos on liian avomielinen niin menettää mielensä hallinnan jollekkin toiselle.
 
 
Ennaltaehkäistäksemme Turun iskun kaltaisen uusiutumisen tai vielä vakavamman iskun, pakolaisen joka saa kielteisen turvapaikkapäätöksen, hänen vapaata liikkumista meidän elinympäristössä ja yhteiskunnassa pitää rajoittaa, ennen kuin häntä tiedotetaan kielteisestä turvapaikkapäätöksestä. Mitä nopeammin hänet toimitetaan pois maastamme, sen turvallisempaa se meille on.
 
 
Kai Suomalaisilla on tarpeeksi ennakkoTIETOA siitä mikä on Suomen Kansan Perustuslain mukaan oikein ja mikä on väärin Suomen Kansaa kohtaan - viitaten myös Pariisn Rauhansopimukseen 1947, Osa II, Luku II, 6, 7, 8, ja 9 artiklaan.
 
 
Pakolaisongelma hieman syvällisemmin arvioituna : http://www.mielipiteemme.fi/index.pl?sivu=mielipiteemme_pakolaisongelma

Pariisin rauhansopimus 1947 ja Suomen Kansan Perustuslaki : Linkeistä oikealla otsikko "Pariisin rauhansopimus 1947" ja sen alla olevat sivut: http://www.mielipiteemme.fi

]]>
0 http://mattiesimonaho.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262370-kielteisen-paatoksen-saaneiden-piilottamisesta-suomessa#comments Maahanmuutto Pakolaisuus Piilottaminen Thu, 11 Oct 2018 08:44:55 +0000 Matti Simonaho http://mattiesimonaho.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262370-kielteisen-paatoksen-saaneiden-piilottamisesta-suomessa
Laskutaidoton humanisti http://opehuone.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262345-laskutaidoton-humanisti <p>&nbsp;</p> <p>Kuvassa on perussuomalaisten hyvin intersektionaalinen kontribuutio ilmastokeskusteluun, työttömyyteen ja maahanmuuttoon. Humanisti ei osaa laskea, kuten yleisesti tunnetaan. Tuo olisi kyllä varsin kannattamatonta sähköntuotantoa, jos työllistetyille maksettaisiin edes TES:n minimipalkkaa ja vaikka jokainen polkisi verkkoon kytkettyä generaattoripyöräänsä etätyönä kotona, eli mamuvoimalalla ei olisi kiinteistökuluja. &nbsp;Ei tästä saisi kannattavaa edes sillä, että polkijat olisivat niitä 9&euro;/päivä saavia kuntoutettavia. Mutta kukaties juuri persut tekisivät mielihyvin kansallismielisen mamusähkösopimuksen &rsquo;vähän&rsquo; kovemmallakin hinnalla.</p> <p>Sähkölaitteiden tehovaatimuksista ja ihmisen mahdollisuuksista tarvittavan tehon aikaansaamiseen voi lukea seuraavasta jutusta. Kyllä polkijaisiin tarvittaisiin kantakirjasuomalaisetkin työttömät, eikä sekään riittäisi juuri mihinkään.</p> <p>Huippupyöräilijä paahtoi itselleen leivän ja tuupertui suorituksen jälkeen lattialle:</p> <p><a href="https://www.tekniikkatalous.fi/tekniikka/energia/voisitko-tuottaa-sahkosi-kuntopyoralla-olympiapyorailija-kokeili-paahtaa-leipansa-polkemalla-ja-onnistui-mutta-6617284">https://www.tekniikkatalous.fi/tekniikka/energia/voisitko-tuottaa-sahkosi-kuntopyoralla-olympiapyorailija-kokeili-paahtaa-leipansa-polkemalla-ja-onnistui-mutta-6617284</a></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div>  

Kuvassa on perussuomalaisten hyvin intersektionaalinen kontribuutio ilmastokeskusteluun, työttömyyteen ja maahanmuuttoon. Humanisti ei osaa laskea, kuten yleisesti tunnetaan. Tuo olisi kyllä varsin kannattamatonta sähköntuotantoa, jos työllistetyille maksettaisiin edes TES:n minimipalkkaa ja vaikka jokainen polkisi verkkoon kytkettyä generaattoripyöräänsä etätyönä kotona, eli mamuvoimalalla ei olisi kiinteistökuluja.  Ei tästä saisi kannattavaa edes sillä, että polkijat olisivat niitä 9€/päivä saavia kuntoutettavia. Mutta kukaties juuri persut tekisivät mielihyvin kansallismielisen mamusähkösopimuksen ’vähän’ kovemmallakin hinnalla.

Sähkölaitteiden tehovaatimuksista ja ihmisen mahdollisuuksista tarvittavan tehon aikaansaamiseen voi lukea seuraavasta jutusta. Kyllä polkijaisiin tarvittaisiin kantakirjasuomalaisetkin työttömät, eikä sekään riittäisi juuri mihinkään.

Huippupyöräilijä paahtoi itselleen leivän ja tuupertui suorituksen jälkeen lattialle:

https://www.tekniikkatalous.fi/tekniikka/energia/voisitko-tuottaa-sahkosi-kuntopyoralla-olympiapyorailija-kokeili-paahtaa-leipansa-polkemalla-ja-onnistui-mutta-6617284

]]>
42 http://opehuone.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262345-laskutaidoton-humanisti#comments Jussi Halla-aho Maahanmuutto Perussuomalaiset Sarkasmitutka Työttömyys Wed, 10 Oct 2018 18:53:40 +0000 Esa Mäkinen http://opehuone.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262345-laskutaidoton-humanisti
Kestääkö Turkin avokätinen pakolaispolitiikka? http://kaimykknen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261978-kestaako-turkin-avokatinen-pakolaispolitiikka <p>Kirjoitan tätä kiirehtiessäni Turkista eduskunnan äänestykseen tiedustelulainsäädännön kiireelliseksi julistamisesta. Ehtiäkseni jouduimme lähtemään liikkeelle jo yhden jälkeen yöllä. Olo on ristiriitainen muutenkin kuin matkatun yön jälkeen.&nbsp;</p><p>Turkki näyttää panostavan noin 4 miljoonan syyrialaispakolaisensa auttamiseen yllättävällä vieraanvaraisuudella. Toisaalta arvojen koveneminen Turkin omien kansalaisten kontrolloimisessa ei näytä helpottavan. Keskustelu sananvapaudesta väistetään, mutta samalla isännät väittävät edelleen tavoittelevansa EU-jäsenyyttä.</p><p><strong>Naapuriavun hengessä?</strong></p><p>Söimme eilen illallista Kaakkois-Turkissa Gaziantepissa muutamien pakolaisalueilla toimivien YK-järjestöjen ja pakolaisia auttavien kansalaisjärjestöjen edustajien kanssa. Afrikassa aiemmin palvellut Unicefin toiminnan vetäjä Yannick Brand kertoi, ettei ole missään nähnyt yhtä hyvin hoidettua pakolaiskriisiä.</p><p>Pääsin tutustumaan Nizip-2 pakolaisleiriin Gaziantepin lähellä itsekin. Väliaikaisiin asumuksiin muuttaneiden ihmisten kohtaaminen oli koskettavaa. Perusasiat näyttivät kuitenkin olevan yllättävän kohtuullisesti. Perheillä on kolmen huoneen asuinkontit, suurilla perheillä kaksi konttia. Juokseva vesi, sähköt, viilennys, lämmitys ja liesi toimivat.&nbsp;</p><p>Yli puolet asukkaista on lapsia. 300 000 lasta on jo ehtinyt syntyäkin Turkin puolella. Leirien kuouluikäiset käyvät koulua. Leirin marketissa on ruokaa. Perheet saavat viikottain maksukortin sen ostamiseen. Sosiaalirakennuksesta löytyy lukutilat, ompelutilat, jopa &rdquo;tietokoneluokka&rdquo; pelaamista varten (mitenhän pitäisi nykyään kutsua).</p><p>Järjestöjen mukaan kyse ei ole näyttelykappaleesta, vaan perusasiat hoidetaan melko kattavasti. Suuri enemmistö syyrialaispakolaisista tosin ei asu leireillä vaan itsenäisesti kaupungeissa. Heillekin on löytynyt mahdollisuus asuntoon. Useimmat aikuiset käyvät töissä ja elämä pyörii joten kuten. Noin 600 000 syyrialaislasta käy koulussa. Terveydenhuollossa ei ole perustasolla vakavia puutteita. Ongelmia tietenkin on, mutta tilanteeseen nähden vähän - toistaiseksi.</p><p>Miten tämä on mahdollista? Länsi-Eurooppaan vuosina 2015-16 tulleiden turvapaikanhakijoiden määrä oli vain kolmannes Turkin isännöimiin syyrialaisiin verrattuna. Järjestöjen edustajat selittävät sovinnollista asennetta ennen kaikkea naapuriavun ajatuksella. Kaakkois-Turkin pakolaisalueilla se tarkoittaa ennen kaikkea sitä, että pääosin Alepposta ja muualta läheltä Turkin rajaa tulleet syyrialaispakolaiset koetaan kulttuurisesti veljeskansaksi, jotka on oikein vastaanottaa vieraina. Turkin hallituksessa korostuu myös ajatus Turkista isoveljenä koko vanhan Ottomaani-imperiumin alueella. Naapuriapu voi tarkoittaa myös vaikutusvaltaa naapurin asioihin.</p><p><strong>Katkaiseeko taantuma kamelin selän?</strong></p><p>Ihminen on kuitenkin valitettavan ahkera jakautumaan riiteleviin ryhmiin missä tahansa olosuhteissa - varsinkin jos epävarmuus omassa elämässä kasvaa. Viime kuukausina Turkin liiran kurssi ja ihmisten ostovoima ovat laskeneet. Turkki näyttää ajautuvan taantumaan. Jos ihmiset menettävät työpaikkoja, se kääntää katseet usein siihen, kuka paikalla olevista on ylimääräinen.</p><p>Kaikkien huulilla on kysymys siitä, mitä tapahtuu jos Idlibin alue - Kurdialueen ohella viimeinen merkittävä kapinallisten hallitsema alue Syyriassa - joutuu Syyrian hallituksen venäläisten tuella tekemän suurhyökkäyksen kohteeksi. Se voisi hyvinkin tarkoittaa jopa miljoonan uuden ihmisen pakenemista Syyriasta.&nbsp;</p><p>Yrittäisikö Turkki sulkea oman rajansa ja ohjata nämä ihmiset Syyriasta valtaamilleen pienille &rdquo;protektoraatti-alueille&rdquo;, vaikkei siellä ole edellytyksiä hoitaa tämän mittaluokan pakolaiskriisiä? Ehkä. Hallinnon ja järjestöjen kanssa käymieni keskustelujen perusteella en kuitenkaan usko, että Turkki helpolla katkaisisi naapuriavun tarinaa rajusti jättämällä pakolaiset oman onnensa nojaan.&nbsp;</p><p><strong>Euroopan rooli?</strong></p><p>Paljon riippuu myös meistä. Turkkilaiset maksavat itse suurimman osan pakolaisten hoidosta, mutta EU:n (kaksi kolmen miljardin euron pakettia ennen kaikkea) ja YK-järjestöjen tuki on tärkeässä osassa.&nbsp;</p><p>Eurooppaan on uudelleensijoitettu kiintiöpakolaisina vain parikymmentätuhatta syyrialaista Turkista, mutta silläkin on kokoaan suurempi merkitys. YK:n pakolaisjärjestö esittää kiintiöihimme haavoittuvassa asemassa olevia kuten lapsiperheitä, terveysongelmista kärsivi&#39; ja vähemmistöihin kuuluvia ja terveydeltään haavoittuvassa asemassa olevia. Heidän elämänsä Turkissa on vaikeaa ja he saavat yleensä paremmin tarvitsemaansa tukea EU-maissa.&nbsp;</p><p>Selvää on, että naapurista tulevan pakolaisperheen elämän järjestäminen tolalleen tulee paljon halvemmaksi lähellä kuin turvapaikanhakijana EU-maissa. On kovasti meidän etu jatkossakin tukea Turkissa tapahtuvaa pakolaiskriisin hoitoa siten, että kamelin selkä ei katkea.</p><p><strong>Miksi Turkista Kreikkaan saapuvien määrä taas kasvussa?</strong></p><p>On jonkin verran huolestuttavaa, että Turkista salakuljettajien avulla Kreikkaan saapuvien turvapaikanhakijoiden määrä on tänä vuonna kasvanut noin 40 prosenttia viime vuoden vastaavaan verrattuna (EU-komission laskelma). Räjähdysmäisen kasvun alkusysäyksestä ei kuitenkaan liene kysymys. Suurin osa kasvusta tulee maarajalta ja siellä siitä, että Turkin kansalaisia on paennut poliittista vainoa. Tämä ryhmä tuskin skaalautuu satoihin tuhansiin. Tässä joukossa vainon syy ja tarve poistua nimenomaan Turkista lienee valtaosalla selvä.</p><p>Vaarallisen merimatkan yli Kreikan saarille saapuvien määrä on edelleen murto-osa kolmen vuoden takaisesta huipputasosta. Silti tämäkin määrä on tänä vuonna kasvanut viidenneksen. Turkin sisäministerin mukaan he ovat pysäyttäneet salakuljetusoperaatioita aiempaakin enemmän. Paine vaan olisi kasvanut.&nbsp;</p><p>Vuonna 2016 Turkin kanssa sovittiin, että Turkki ottaa Kreikasta takaisin syyrialaishakijoita siten, että saman verran syyrialaisia uudelleensijoitetaan kiintiöpakolaisina Eurooppaan hallitusti. Kiintiöpakolaisia on otettu Turkin pakolaismääriin verrattuna vähän. Kreikasta Turkkiin on kuitenkin palautettu vielä 10 kertaa vähemmän syyrialaisia.&nbsp;</p><p>Pääsyynä on Kreikan kyvyttömyys tehdä nopeasti tarvittavat tarkistukset ja johtopäätökset, ketkä tulisi palauttaa sovitun menettelyn nojalla ja keitä ei. Tuomioistuimet ovat osittain katsoneet EU:n ja Turkin välille sovitun järjestelyn soveltamisen turvapaikanhakijoiden oikeuksia loukkaavaksi.&nbsp;</p><p>En ota kantaa yksittäisiin tulkintahaaroihin. Mutta jälleen olemme tilanteessa, jossa olisi kaikille parempi viedä motiivi vaarallisilta venematkoilta ja pohja rikollisten salakuljetukselta siirtymällä siihen, että ihmisiä sijoitetaan Kreikan saarten sijaan suoraan Turkista. Mutta olemmeko kyvyttömiä sovittamaan tämän sopivalla tavalla tulkintaamme turvapaikanhakua koskevista oikeuksista? Tämän solmun avaaminen olisi avainasia hädänalaisten auttamisen parantamisessa.</p><p><strong>Hallittu kiintiöpakolaisuus toimii</strong></p><p>Vierailuni yhteydessä Maahanmuuttoviraston, kuntien ja Suojelupoliisin edustajat toteuttivat haastatteluja, joiden nojalla Suomi ottaa tänä vuonna 530 syyrialaista kiintiöpakolaista Turkista. Seurasin itsekin yhtä haastattelua. Viisilapsinen perhe, nuorin reilun kuukauden vanha. Ilokseni panin muuten merkille, että tässä tapauksessa perheen äiti oli selvästi veturin roolissa, eikä suinkaan arastellut. Tätä havaintoa en toki voi yleistää.</p><p>Tämäkin reissu vahvisti käsitystä siitä, että pystyisimme auttamaan useampaa todella avun tarpeessa olevaa, jos ottaisimme selvästi enemmän ihmisiä kiintiöpakolaisina ja kääntäisimme Eurooppaan rajojen yli tulevien turvapaikkakäsittelyn tapahtumaan ennen kaikkea kiintiöpakolaisjärjestelmän osana EU:n ulkopuolella sekä toissijaisesti heti EU:n ulkorajojen tuntumassa. Tietenkin se edellyttäisi, että EU:n rajalla turvapaikan ansaitsevat eivät kaikki jäisi ensimmäisenä edessä aukeavaan EU-maahan, vaan näitä kriteerit täyttäviksi todettuja jaettaisiin EU-maiden kesken. Silti se olisi meille kaikille paljon hallitumpi, vähemmän pelkoa synnyttävä mekanismi. Apu osuisi paremmin vainoa pakeneviin ja kauttakulkualueilla vaikeaan asemaan jääviin.</p><p>Kukaan ei ollut eri mieltä tästä keskusteluissa niin Turkin sisäministerin, EU-delegaation, YK-järjestöjen Turkin johdon (maailman suurin YK:n maatoimisto muuten), Turkin hallinnon kuin kansalaisjärjestöjenkin kanssa.&nbsp;</p><p><strong>Mihin menet Turkki?</strong></p><p>Kollegani Turkin sisäministeri Suleyman Soylu oli eläväinen keskustelukumppani. Hyvä, että keskeytteli ja näytti vähän tunteitakin, koska silloin saa paremmin selkoa todellisesta ajattelustakin.</p><p>Suhde Eurooppaan ja eurooppalaisiin arvoihin on selvästi ristiriitainen. Toisaalta painotettiin, että Turkki kuuluu Eurooppaan ja EU:n jäseneksi. Tämän viestin korostamisella pyritään ehkä myös rauhoittamaan markkinoita, jotka ovat viime kuukausina nostaneet tuntumaansa Turkin maariskistä.&nbsp;</p><p>Euroopan ihmisoikeussopimuksen takaamasta sananvapaudesta puhuessani keskustelu siirrettiin heti siihen, miten Eurooppa kohtelee muslimeja toisen luokan kansalaisina. Se ei tietenkään saisi oikeuttaa perusoikeuksien loukkaamista Turkissa. Mutta ei tuo isäntien argumenttikaan aivan tuulesta temmattu ole.&nbsp;</p><p>Olen huolissani siitä, että me eurooppalaiset poliitikot sorrumme yhä useammin jakamaan ihmisiä etnisyyden tai uskonnon perusteella viesteissämme. Sellaista on liian paljon ilmassa varsinkin sisäministereiden neuvoston keskusteluissa. Islamin leimaaminen toisen luokan uskonnoksi on sekä väärin että tyhmää. Katkeruus on välttämätön porras matkalla väkivaltaiseen radikalisoitumiseen.</p><p>Nostin esille myös Wall Street Journalin toimittajana toimineen Ayla Albayrakin tapauksen. Hän on suomen kansalainen, joka on Turkissa syytettynä kurdikysymyksiä käsitelleistä lehtiartikkeleistaan. Vetosin sen puolesta, että hän saa reilun oikeudenkäynnin Turkkia sitovien ihmisoikeuksien pohjalta. Vetoomustuomioistuimen päätös Albayrakin tapauksesta oli itse asiassa määrä julkistaa eilen, mutta jostain syystä sitä lykättiin joitakin viikkoja. Toivottavasti Albayrak kuuluisi pian niiden sanavapauden rajoitusten nojalla syytettyjen joukkoon, joiden osalta Turkin tuomioistuimet ovat antaneet vapauttavia päätöksiä ylemmissä asteissa.</p> Kirjoitan tätä kiirehtiessäni Turkista eduskunnan äänestykseen tiedustelulainsäädännön kiireelliseksi julistamisesta. Ehtiäkseni jouduimme lähtemään liikkeelle jo yhden jälkeen yöllä. Olo on ristiriitainen muutenkin kuin matkatun yön jälkeen. 

Turkki näyttää panostavan noin 4 miljoonan syyrialaispakolaisensa auttamiseen yllättävällä vieraanvaraisuudella. Toisaalta arvojen koveneminen Turkin omien kansalaisten kontrolloimisessa ei näytä helpottavan. Keskustelu sananvapaudesta väistetään, mutta samalla isännät väittävät edelleen tavoittelevansa EU-jäsenyyttä.

Naapuriavun hengessä?

Söimme eilen illallista Kaakkois-Turkissa Gaziantepissa muutamien pakolaisalueilla toimivien YK-järjestöjen ja pakolaisia auttavien kansalaisjärjestöjen edustajien kanssa. Afrikassa aiemmin palvellut Unicefin toiminnan vetäjä Yannick Brand kertoi, ettei ole missään nähnyt yhtä hyvin hoidettua pakolaiskriisiä.

Pääsin tutustumaan Nizip-2 pakolaisleiriin Gaziantepin lähellä itsekin. Väliaikaisiin asumuksiin muuttaneiden ihmisten kohtaaminen oli koskettavaa. Perusasiat näyttivät kuitenkin olevan yllättävän kohtuullisesti. Perheillä on kolmen huoneen asuinkontit, suurilla perheillä kaksi konttia. Juokseva vesi, sähköt, viilennys, lämmitys ja liesi toimivat. 

Yli puolet asukkaista on lapsia. 300 000 lasta on jo ehtinyt syntyäkin Turkin puolella. Leirien kuouluikäiset käyvät koulua. Leirin marketissa on ruokaa. Perheet saavat viikottain maksukortin sen ostamiseen. Sosiaalirakennuksesta löytyy lukutilat, ompelutilat, jopa ”tietokoneluokka” pelaamista varten (mitenhän pitäisi nykyään kutsua).

Järjestöjen mukaan kyse ei ole näyttelykappaleesta, vaan perusasiat hoidetaan melko kattavasti. Suuri enemmistö syyrialaispakolaisista tosin ei asu leireillä vaan itsenäisesti kaupungeissa. Heillekin on löytynyt mahdollisuus asuntoon. Useimmat aikuiset käyvät töissä ja elämä pyörii joten kuten. Noin 600 000 syyrialaislasta käy koulussa. Terveydenhuollossa ei ole perustasolla vakavia puutteita. Ongelmia tietenkin on, mutta tilanteeseen nähden vähän - toistaiseksi.

Miten tämä on mahdollista? Länsi-Eurooppaan vuosina 2015-16 tulleiden turvapaikanhakijoiden määrä oli vain kolmannes Turkin isännöimiin syyrialaisiin verrattuna. Järjestöjen edustajat selittävät sovinnollista asennetta ennen kaikkea naapuriavun ajatuksella. Kaakkois-Turkin pakolaisalueilla se tarkoittaa ennen kaikkea sitä, että pääosin Alepposta ja muualta läheltä Turkin rajaa tulleet syyrialaispakolaiset koetaan kulttuurisesti veljeskansaksi, jotka on oikein vastaanottaa vieraina. Turkin hallituksessa korostuu myös ajatus Turkista isoveljenä koko vanhan Ottomaani-imperiumin alueella. Naapuriapu voi tarkoittaa myös vaikutusvaltaa naapurin asioihin.

Katkaiseeko taantuma kamelin selän?

Ihminen on kuitenkin valitettavan ahkera jakautumaan riiteleviin ryhmiin missä tahansa olosuhteissa - varsinkin jos epävarmuus omassa elämässä kasvaa. Viime kuukausina Turkin liiran kurssi ja ihmisten ostovoima ovat laskeneet. Turkki näyttää ajautuvan taantumaan. Jos ihmiset menettävät työpaikkoja, se kääntää katseet usein siihen, kuka paikalla olevista on ylimääräinen.

Kaikkien huulilla on kysymys siitä, mitä tapahtuu jos Idlibin alue - Kurdialueen ohella viimeinen merkittävä kapinallisten hallitsema alue Syyriassa - joutuu Syyrian hallituksen venäläisten tuella tekemän suurhyökkäyksen kohteeksi. Se voisi hyvinkin tarkoittaa jopa miljoonan uuden ihmisen pakenemista Syyriasta. 

Yrittäisikö Turkki sulkea oman rajansa ja ohjata nämä ihmiset Syyriasta valtaamilleen pienille ”protektoraatti-alueille”, vaikkei siellä ole edellytyksiä hoitaa tämän mittaluokan pakolaiskriisiä? Ehkä. Hallinnon ja järjestöjen kanssa käymieni keskustelujen perusteella en kuitenkaan usko, että Turkki helpolla katkaisisi naapuriavun tarinaa rajusti jättämällä pakolaiset oman onnensa nojaan. 

Euroopan rooli?

Paljon riippuu myös meistä. Turkkilaiset maksavat itse suurimman osan pakolaisten hoidosta, mutta EU:n (kaksi kolmen miljardin euron pakettia ennen kaikkea) ja YK-järjestöjen tuki on tärkeässä osassa. 

Eurooppaan on uudelleensijoitettu kiintiöpakolaisina vain parikymmentätuhatta syyrialaista Turkista, mutta silläkin on kokoaan suurempi merkitys. YK:n pakolaisjärjestö esittää kiintiöihimme haavoittuvassa asemassa olevia kuten lapsiperheitä, terveysongelmista kärsivi' ja vähemmistöihin kuuluvia ja terveydeltään haavoittuvassa asemassa olevia. Heidän elämänsä Turkissa on vaikeaa ja he saavat yleensä paremmin tarvitsemaansa tukea EU-maissa. 

Selvää on, että naapurista tulevan pakolaisperheen elämän järjestäminen tolalleen tulee paljon halvemmaksi lähellä kuin turvapaikanhakijana EU-maissa. On kovasti meidän etu jatkossakin tukea Turkissa tapahtuvaa pakolaiskriisin hoitoa siten, että kamelin selkä ei katkea.

Miksi Turkista Kreikkaan saapuvien määrä taas kasvussa?

On jonkin verran huolestuttavaa, että Turkista salakuljettajien avulla Kreikkaan saapuvien turvapaikanhakijoiden määrä on tänä vuonna kasvanut noin 40 prosenttia viime vuoden vastaavaan verrattuna (EU-komission laskelma). Räjähdysmäisen kasvun alkusysäyksestä ei kuitenkaan liene kysymys. Suurin osa kasvusta tulee maarajalta ja siellä siitä, että Turkin kansalaisia on paennut poliittista vainoa. Tämä ryhmä tuskin skaalautuu satoihin tuhansiin. Tässä joukossa vainon syy ja tarve poistua nimenomaan Turkista lienee valtaosalla selvä.

Vaarallisen merimatkan yli Kreikan saarille saapuvien määrä on edelleen murto-osa kolmen vuoden takaisesta huipputasosta. Silti tämäkin määrä on tänä vuonna kasvanut viidenneksen. Turkin sisäministerin mukaan he ovat pysäyttäneet salakuljetusoperaatioita aiempaakin enemmän. Paine vaan olisi kasvanut. 

Vuonna 2016 Turkin kanssa sovittiin, että Turkki ottaa Kreikasta takaisin syyrialaishakijoita siten, että saman verran syyrialaisia uudelleensijoitetaan kiintiöpakolaisina Eurooppaan hallitusti. Kiintiöpakolaisia on otettu Turkin pakolaismääriin verrattuna vähän. Kreikasta Turkkiin on kuitenkin palautettu vielä 10 kertaa vähemmän syyrialaisia. 

Pääsyynä on Kreikan kyvyttömyys tehdä nopeasti tarvittavat tarkistukset ja johtopäätökset, ketkä tulisi palauttaa sovitun menettelyn nojalla ja keitä ei. Tuomioistuimet ovat osittain katsoneet EU:n ja Turkin välille sovitun järjestelyn soveltamisen turvapaikanhakijoiden oikeuksia loukkaavaksi. 

En ota kantaa yksittäisiin tulkintahaaroihin. Mutta jälleen olemme tilanteessa, jossa olisi kaikille parempi viedä motiivi vaarallisilta venematkoilta ja pohja rikollisten salakuljetukselta siirtymällä siihen, että ihmisiä sijoitetaan Kreikan saarten sijaan suoraan Turkista. Mutta olemmeko kyvyttömiä sovittamaan tämän sopivalla tavalla tulkintaamme turvapaikanhakua koskevista oikeuksista? Tämän solmun avaaminen olisi avainasia hädänalaisten auttamisen parantamisessa.

Hallittu kiintiöpakolaisuus toimii

Vierailuni yhteydessä Maahanmuuttoviraston, kuntien ja Suojelupoliisin edustajat toteuttivat haastatteluja, joiden nojalla Suomi ottaa tänä vuonna 530 syyrialaista kiintiöpakolaista Turkista. Seurasin itsekin yhtä haastattelua. Viisilapsinen perhe, nuorin reilun kuukauden vanha. Ilokseni panin muuten merkille, että tässä tapauksessa perheen äiti oli selvästi veturin roolissa, eikä suinkaan arastellut. Tätä havaintoa en toki voi yleistää.

Tämäkin reissu vahvisti käsitystä siitä, että pystyisimme auttamaan useampaa todella avun tarpeessa olevaa, jos ottaisimme selvästi enemmän ihmisiä kiintiöpakolaisina ja kääntäisimme Eurooppaan rajojen yli tulevien turvapaikkakäsittelyn tapahtumaan ennen kaikkea kiintiöpakolaisjärjestelmän osana EU:n ulkopuolella sekä toissijaisesti heti EU:n ulkorajojen tuntumassa. Tietenkin se edellyttäisi, että EU:n rajalla turvapaikan ansaitsevat eivät kaikki jäisi ensimmäisenä edessä aukeavaan EU-maahan, vaan näitä kriteerit täyttäviksi todettuja jaettaisiin EU-maiden kesken. Silti se olisi meille kaikille paljon hallitumpi, vähemmän pelkoa synnyttävä mekanismi. Apu osuisi paremmin vainoa pakeneviin ja kauttakulkualueilla vaikeaan asemaan jääviin.

Kukaan ei ollut eri mieltä tästä keskusteluissa niin Turkin sisäministerin, EU-delegaation, YK-järjestöjen Turkin johdon (maailman suurin YK:n maatoimisto muuten), Turkin hallinnon kuin kansalaisjärjestöjenkin kanssa. 

Mihin menet Turkki?

Kollegani Turkin sisäministeri Suleyman Soylu oli eläväinen keskustelukumppani. Hyvä, että keskeytteli ja näytti vähän tunteitakin, koska silloin saa paremmin selkoa todellisesta ajattelustakin.

Suhde Eurooppaan ja eurooppalaisiin arvoihin on selvästi ristiriitainen. Toisaalta painotettiin, että Turkki kuuluu Eurooppaan ja EU:n jäseneksi. Tämän viestin korostamisella pyritään ehkä myös rauhoittamaan markkinoita, jotka ovat viime kuukausina nostaneet tuntumaansa Turkin maariskistä. 

Euroopan ihmisoikeussopimuksen takaamasta sananvapaudesta puhuessani keskustelu siirrettiin heti siihen, miten Eurooppa kohtelee muslimeja toisen luokan kansalaisina. Se ei tietenkään saisi oikeuttaa perusoikeuksien loukkaamista Turkissa. Mutta ei tuo isäntien argumenttikaan aivan tuulesta temmattu ole. 

Olen huolissani siitä, että me eurooppalaiset poliitikot sorrumme yhä useammin jakamaan ihmisiä etnisyyden tai uskonnon perusteella viesteissämme. Sellaista on liian paljon ilmassa varsinkin sisäministereiden neuvoston keskusteluissa. Islamin leimaaminen toisen luokan uskonnoksi on sekä väärin että tyhmää. Katkeruus on välttämätön porras matkalla väkivaltaiseen radikalisoitumiseen.

Nostin esille myös Wall Street Journalin toimittajana toimineen Ayla Albayrakin tapauksen. Hän on suomen kansalainen, joka on Turkissa syytettynä kurdikysymyksiä käsitelleistä lehtiartikkeleistaan. Vetosin sen puolesta, että hän saa reilun oikeudenkäynnin Turkkia sitovien ihmisoikeuksien pohjalta. Vetoomustuomioistuimen päätös Albayrakin tapauksesta oli itse asiassa määrä julkistaa eilen, mutta jostain syystä sitä lykättiin joitakin viikkoja. Toivottavasti Albayrak kuuluisi pian niiden sanavapauden rajoitusten nojalla syytettyjen joukkoon, joiden osalta Turkin tuomioistuimet ovat antaneet vapauttavia päätöksiä ylemmissä asteissa.

]]>
38 http://kaimykknen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261978-kestaako-turkin-avokatinen-pakolaispolitiikka#comments Ulkomaat EU Kiintiöpakolaiset Maahanmuutto Turkki Turvapaikanhakijat Wed, 03 Oct 2018 13:32:55 +0000 Kai Mykkänen http://kaimykknen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261978-kestaako-turkin-avokatinen-pakolaispolitiikka
Maahanmuuttotietoisuus http://jiihooantikainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261911-maahanmuuttotietoisuus <p>Maahanmuuttoviraston tekemistä oleskelulupaa, kansalaisuutta, kansainvälistä suojelua ja maasta karkottamista koskevista päätöksistä on olemassa<u><a href="http://tilastot.migri.fi/#decisions"> kuukausikohtaiset tilastot</a></u>, joiden tarkempi analyysi <strong>saattaa tuottaa yllätyksen ainakin vähemmän faktaperäisesti maahanmuuttokysymyksiin suhtautuville.</strong></p><p>&nbsp;</p><p>Viimeisen 12 kuukauden aikana Maahanmuuttovirasto on myöntänyt oleskeluluvan 57 953:lle muun kuin EU- tai ETA-alueen&nbsp; kansalaiselle, myöntänyt 3 103 oleskelulupaa kansainvälisten pakolaissopimusten perusteella, on hyväksynyt Suomen kansalaisiksi 11 544 ulkomaalaista henkilöä ja on rekisteröinyt 8 534 EU-kansalaisten yli kolme kuukautta kestänyttä oleskelua maamme rajojen sisäpuolella.</p><p>&nbsp;</p><p>Myönteisten oleskelulupa- ja kansalaisuuspäätösten kokonaismäärä on siten ollut kuluneen 12 kuukuden aikana 81 124 ja näiden päätösten yleisimpinä perusteina on ollut hakijan perhesiteet sekä&nbsp; työ- tai opiskelupaikka. Pakolaisuuden perusteella Suomesta haetaan ja saadaan oleskeluoikeus melko tai peräti hyvin harvoin siis...</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Maahanmuuttoviraston tekemistä oleskelulupaa, kansalaisuutta, kansainvälistä suojelua ja maasta karkottamista koskevista päätöksistä on olemassa kuukausikohtaiset tilastot, joiden tarkempi analyysi saattaa tuottaa yllätyksen ainakin vähemmän faktaperäisesti maahanmuuttokysymyksiin suhtautuville.

 

Viimeisen 12 kuukauden aikana Maahanmuuttovirasto on myöntänyt oleskeluluvan 57 953:lle muun kuin EU- tai ETA-alueen  kansalaiselle, myöntänyt 3 103 oleskelulupaa kansainvälisten pakolaissopimusten perusteella, on hyväksynyt Suomen kansalaisiksi 11 544 ulkomaalaista henkilöä ja on rekisteröinyt 8 534 EU-kansalaisten yli kolme kuukautta kestänyttä oleskelua maamme rajojen sisäpuolella.

 

Myönteisten oleskelulupa- ja kansalaisuuspäätösten kokonaismäärä on siten ollut kuluneen 12 kuukuden aikana 81 124 ja näiden päätösten yleisimpinä perusteina on ollut hakijan perhesiteet sekä  työ- tai opiskelupaikka. Pakolaisuuden perusteella Suomesta haetaan ja saadaan oleskeluoikeus melko tai peräti hyvin harvoin siis...

 

 

 

]]>
12 http://jiihooantikainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261911-maahanmuuttotietoisuus#comments Maahanmuutto Tue, 02 Oct 2018 09:55:03 +0000 Juho Antikainen http://jiihooantikainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261911-maahanmuuttotietoisuus
Miten paljon suomalainen veronmaksaja velkaantuu kuukausittain maahanmuutosta? http://karinkarjalainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261793-miten-paljon-suomalainen-veronmaksaja-velkaantuu-kuukausittain-maahanmuutosta <p><strong>Miten paljon&nbsp;suomalainen&nbsp;veronmaksaja velkaantuu kuukausittain maahanmuutosta</strong>?&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Olemme jo monta vuotta nukkuneet Suomessa&nbsp;Ruususen Unta. Missä on prinssi, joka avaa&nbsp;Ruususen&nbsp;silmät?&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Vuonna 2016 Suomi maksoi maahanmuutosta miljardin.&nbsp;&nbsp;&nbsp;</p><p><a href="https://www.iltalehti.fi/politiikka/201712182200613008_pi.shtml">https://www.iltalehti.fi/politiikka/201712182200613008_pi.shtml</a>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Suunnitelmissa on&nbsp;100&nbsp;000 maahantulijan vastaanotto. Laskennallisesti tämä kustantaa Suomelle kolme miljardia.&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Käytämme laskennallisena suhdelukuna 35 000 maahantulijan kuluja vuonna 2016. Kulut olivat miljardin.&nbsp;100 000 maahantulijan kulut ovat kolme miljardia.&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Onko menetettyjen miljardien esilletuominen rasismia vai realismia?&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Suomessa on&nbsp;veronmaksajia&nbsp;4,5 miljoonaa. Jokainen&nbsp;velkaantuu&nbsp;vuosittain 666 000 euroa. Kuukausittain jokainen suomalainen&nbsp;veronmaksaja velkaantuu 55500 eurolla.&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Ministeri Mykkänen haluaa kymmenkertaistaa maahantulijat.&nbsp;&nbsp;</p><p><a href="https://yle.fi/uutiset/3-10269925">https://yle.fi/uutiset/3-10269925</a>.</p><p>&nbsp;&nbsp;&nbsp;</p><p>Miten maahanmuuttaja-uussuomalaiset osallistuvat&nbsp;yhteisiin&nbsp;menotalkoisiin?&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Mervi Eskelinen&nbsp;</p><p>Karin&nbsp;Karjalainen&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Miten paljon suomalainen veronmaksaja velkaantuu kuukausittain maahanmuutosta

 

Olemme jo monta vuotta nukkuneet Suomessa Ruususen Unta. Missä on prinssi, joka avaa Ruususen silmät? 

 

Vuonna 2016 Suomi maksoi maahanmuutosta miljardin.   

https://www.iltalehti.fi/politiikka/201712182200613008_pi.shtml 

 

Suunnitelmissa on 100 000 maahantulijan vastaanotto. Laskennallisesti tämä kustantaa Suomelle kolme miljardia. 

 

Käytämme laskennallisena suhdelukuna 35 000 maahantulijan kuluja vuonna 2016. Kulut olivat miljardin. 100 000 maahantulijan kulut ovat kolme miljardia. 

 

Onko menetettyjen miljardien esilletuominen rasismia vai realismia? 

 

Suomessa on veronmaksajia 4,5 miljoonaa. Jokainen velkaantuu vuosittain 666 000 euroa. Kuukausittain jokainen suomalainen veronmaksaja velkaantuu 55500 eurolla. 

 

Ministeri Mykkänen haluaa kymmenkertaistaa maahantulijat.  

https://yle.fi/uutiset/3-10269925.

   

Miten maahanmuuttaja-uussuomalaiset osallistuvat yhteisiin menotalkoisiin? 

 

Mervi Eskelinen 

Karin Karjalainen 

 

]]>
28 http://karinkarjalainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261793-miten-paljon-suomalainen-veronmaksaja-velkaantuu-kuukausittain-maahanmuutosta#comments Maahanmuutto Talous Yhteiskunta Sun, 30 Sep 2018 14:13:49 +0000 Karin Karjalainen http://karinkarjalainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261793-miten-paljon-suomalainen-veronmaksaja-velkaantuu-kuukausittain-maahanmuutosta
Ylen kysely maahanmuuttonäkemyksistä ei yllätä http://tonirintala.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261645-ylen-kysely-maahanmuuttonakemyksista-ei-yllata <p><a href="https://yle.fi/uutiset/3-10414751?utm_source=facebook-share&amp;utm_medium=social">Ylen kysely</a> on taas hassu.</p><p>Ensin olisi voitu kysyä, että <strong>kuinka paljon pakolaisia Suomi kaiken kaikkiaan voisi ottaa!</strong> Nyt kysytään vain kiintiöpakolaisista, jotka ovat olleet vain pieni osa pakolaisten kokonaismäärästä viime vuosina.</p><p>Seuraavaksi <strong>tp-hakuprosessin haluaa EU:n ulkopuolelle</strong> jopa SDP, seuraten näin Tanskan demareiden linjaa, vihdoinkin.</p><p>Sitten kysymys: <strong>Tulisiko laittomasti Suomessa oleskeleville tarjolla olevia th-palveluita laajentaa tai supistaa nykytilanteesta?</strong></p><p><strong>Kuusi puheenjohtajaa</strong> vastaa, että laajentaa: <em>&quot;Kiireellisten hoidon lisäksi pitäisi tarjota alaikäisten lasten, raskaanan olevien ja synnyttäneiden äitien hoito&quot;</em></p><p><strong>Miten tuo on laajennus nykytilanteeseen?</strong> Jo nyt nuo hoidot on saatavilla mm. Helsingissä, Espoossa ja Turussa. <strong>Eivätkö vastaajat tiedä sitä? </strong>Mm. Helsingissä, Espoossa ja Turussa on menty tästäkin pidemmälle ja <a href="https://thl.fi/fi/web/maahanmuuttajat-ja-monikulttuurisuus/maahanmuuttajien-terveys-ja-hyvinvointi/paperittomat/paperittomien-terveyspalvelut-suomessa">tarjotaan palveluja</a> raskaana oleville ja synnyttäneille naisille, alaikäisille ja monille muille. <strong>Mitä nämä kuusi siis haluavat lisää?</strong></p><p><strong>Vihreiden </strong>höperö puheenjohtaja toteaa:<em> &quot;kaikille paperittomille joka puolella Suomea taataan välttämätön terveydenhoito&quot;</em> - <a href="https://stm.fi/laittomasti-maassa-oleskelevien-sosiaali-ja-terveydenhuolto">Johan se on taattu!</a> <strong>Eikö hän tiedä?</strong></p><p><strong>Tarveharkinnassa </strong>RKP, Keskusta, Vihreät ja Kokoomus harhakuvittelevat, että ilman tarveharkintaa saisi helpommin tarvittavia työntekijöitä maahan.</p><p>Yllättävää on se, että vain PS ja Siniset vastustavat <strong>naamioitumiskieltoa</strong>. Muut sallivat naamioitumisen julkisillakin paikoilla.</p><p>Sama jakautuminen <strong>kaksoiskansalaisuudesta</strong>. Vaikka Sipilä onkin halukas jonkinlaisia rajoitteita asettamaan. Suurin osa puheenjohtajista, ne naiivin sinisilmäiset, eivät halua.</p><p><strong>Kehitysavun </strong>kasvattamista kannattaa vain suomalaisten selkänahkaa entistä enemmän raapivat vasurit. <strong>Muut ovat sitä mieltä, että ei nyt nosteta.</strong></p><p>Peruskoulun maahanmuuttajamääristä vain Siniset haluaa harrastaa <strong>rotuerottelua</strong>.</p><p>Maasta poistettavan <strong>liikkumisvapautta </strong>ei halua tutut tahot rajoittaa. Vain suomalaisten liikkumisvapautta he&nbsp; haluavat rajoittaa.</p><p><strong>Rikollisten karkottamista haluaa helpottaa suurin osa vaikka osa vastaa kysymykseen ei, niin kuitenkin selittää, että kyllä.</strong></p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Ylen kysely on taas hassu.

Ensin olisi voitu kysyä, että kuinka paljon pakolaisia Suomi kaiken kaikkiaan voisi ottaa! Nyt kysytään vain kiintiöpakolaisista, jotka ovat olleet vain pieni osa pakolaisten kokonaismäärästä viime vuosina.

Seuraavaksi tp-hakuprosessin haluaa EU:n ulkopuolelle jopa SDP, seuraten näin Tanskan demareiden linjaa, vihdoinkin.

Sitten kysymys: Tulisiko laittomasti Suomessa oleskeleville tarjolla olevia th-palveluita laajentaa tai supistaa nykytilanteesta?

Kuusi puheenjohtajaa vastaa, että laajentaa: "Kiireellisten hoidon lisäksi pitäisi tarjota alaikäisten lasten, raskaanan olevien ja synnyttäneiden äitien hoito"

Miten tuo on laajennus nykytilanteeseen? Jo nyt nuo hoidot on saatavilla mm. Helsingissä, Espoossa ja Turussa. Eivätkö vastaajat tiedä sitä? Mm. Helsingissä, Espoossa ja Turussa on menty tästäkin pidemmälle ja tarjotaan palveluja raskaana oleville ja synnyttäneille naisille, alaikäisille ja monille muille. Mitä nämä kuusi siis haluavat lisää?

Vihreiden höperö puheenjohtaja toteaa: "kaikille paperittomille joka puolella Suomea taataan välttämätön terveydenhoito" - Johan se on taattu! Eikö hän tiedä?

Tarveharkinnassa RKP, Keskusta, Vihreät ja Kokoomus harhakuvittelevat, että ilman tarveharkintaa saisi helpommin tarvittavia työntekijöitä maahan.

Yllättävää on se, että vain PS ja Siniset vastustavat naamioitumiskieltoa. Muut sallivat naamioitumisen julkisillakin paikoilla.

Sama jakautuminen kaksoiskansalaisuudesta. Vaikka Sipilä onkin halukas jonkinlaisia rajoitteita asettamaan. Suurin osa puheenjohtajista, ne naiivin sinisilmäiset, eivät halua.

Kehitysavun kasvattamista kannattaa vain suomalaisten selkänahkaa entistä enemmän raapivat vasurit. Muut ovat sitä mieltä, että ei nyt nosteta.

Peruskoulun maahanmuuttajamääristä vain Siniset haluaa harrastaa rotuerottelua.

Maasta poistettavan liikkumisvapautta ei halua tutut tahot rajoittaa. Vain suomalaisten liikkumisvapautta he  haluavat rajoittaa.

Rikollisten karkottamista haluaa helpottaa suurin osa vaikka osa vastaa kysymykseen ei, niin kuitenkin selittää, että kyllä.

 

]]>
27 http://tonirintala.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261645-ylen-kysely-maahanmuuttonakemyksista-ei-yllata#comments Kysely Maahanmuutto Yle Thu, 27 Sep 2018 09:30:41 +0000 Toni Rintala http://tonirintala.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261645-ylen-kysely-maahanmuuttonakemyksista-ei-yllata
Yle selvitti puolueiden maahanmuuttonäkemykset http://rikukivela.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261614-yle-selvitti-puolueiden-maahanmuuttonakemykset <p><a href="https://yle.fi/uutiset/3-10414751" title="https://yle.fi/uutiset/3-10414751">https://yle.fi/uutiset/3-10414751</a></p><p>Artikkelia ei kannata lukea kuin vastausgrafiikan osalta. Sen sijaan lukea PDF-tiedosto.</p><p>&nbsp;</p><p>Jussi Halla-ahoa mahdollisesti YLE taas vahingoitti, mahdollisesti antamalla ymmärtää jonkin enimmäispituuden kirjalliselle perustelulle, joka ei sitten koskenut samalla tavalla kaikkia. Perussuomalaiset ja Jussi Halla-aho on saanut YLE:llä näkyvyyttä niin vähän kuin mahdollista, ellei sitten ole kyse kielteisestä asiasta, jolloin vähäpätöinenkin asia pääsee näkyvästi uutisiin. Varsinkaan mikään Perussuomalaisten kanta koskien muuta kuin maahanmuuttoa ei pääse koskaan TV-uutisiin, YLE:n valtakunnallisiin uutisiin (radio, verkko), tärkeimpiin sanomalehtiin ja STT:n kautta levitykseen. On nähtävästi sovittu, että rakennetaan tietynlaista mielikuvaa puolueesta, jonka on laskettu olevan mahdollisimman haitallinen puolueen kannatukselle. A-studioon, Pressiklubiin ym. Perussuomalaiset eivät pääse, paitsi muutaman harvan aivan pakollisen kerran (jottei voi syyttää 100 prosentin varmuudella törkeästä sivuuttamisesta), silloinkin se mietitään tarkasti, kuka olisi mahdollisimman haitallinen edustaja mahdollisimman haitallisessa yhteydessä. Esim. Tom Packalén A-Talkiin silloin, kun puhutaan Venäjästä, jotta voitaisiin rakentaa väärää mielikuvaa siitä, että Perussuomalaiset on Venäjän &quot;hybridivaikuttaja&quot; Suomessa. Todellisuudessahan Perussuomalaiset on ollut juuri se puolue, jonka kansanedustajat ovat suurimmassa määrin yrittäneet estää venäläisten maahankintoja Suomen strategisilta alueilta. Silloin harvoin, kun Halla-aho on (liian vähäksi aikaa) päässyt YLE:llä ääneen, on usein ollut jotain ongelmia. Esim. yhteys ei &quot;jostain&quot; syystä ole toiminut, ja puheenvuoro on jopa sen takia parhaaseen katseluaikaan lopetettu. Äänenlaatu on ollut niin huono, että lauseista ei saa selvää jne.</p><p>Simon Elo alkoi päästä jatkuvasti esille YLE:ssä sen jälkeen, kun ilmoitti kannattavansa Terhoa Perussuomalaisten puheenjohtajaksi. Sen jälkeen hän on ollut usein televisiossa. Simon Elon 2015 saamaan äänimäärään nähden hämmästyttävän hyvä näkyvyys. Li Andersson oli säännöllinen vieras Pressiklubissa ennen kuin hänestä tuli (tehtiin) puheenjohtaja. Ennen kansanedustajaksi pääsemistään hän oli saanut hämmästyttävän paljon valtakunnallista julkisuutta.</p><p>&nbsp;</p><p>YLE:lle ja puoluejohtajille pitää taas tässä yhteydessä muistuttaa, että nykyinen 0,7 prosenttia bruttokansantulosta (ei siis -tuotteesta!) on huomattavasti kuormittavampi kuin se, mikä on joskus asetettu tavoitteeksi. Tämä johtuu siitä, että kansantalouden tilinpitoon on tehty käsitemuutoksia ja sisällytetty bruttokansantuotteeseen ja -tuloon uusia asioita (joita ei siellä ollut, kun tavoitteesta päätettiin). Tulevaisuudessa esim. kotityöt voidaan sisällyttää talouden kokoon, SNA 2008:n mukaan vielä ei. Esim. jos lasten hoito, siivous ja ruuanlaitto kotona otetaan tulevaisuudessa mukaan bruttokansantuotteeseen ja -tuloon, kehitysapua pitää kasvattaa voimakkaasti, jotta tilastoissa pysyisi sama 0,7. Lasten hoito, siivous ja ruuanlaitto joltakin ostettuna tai julkisen sektorin tekemänä päiväkodissa tai kotipalveluna kasvattaa BKT:ta ja täten kehitysapua. YK:ssä melkein kaikki jäsenmaat ovat YK:n järjestelmässä &quot;kehitysmaita&quot;, joten YK:ssa kehitettävissä kansantalouden tilinpidon järjestelmäneuvotteluissa ylivoimaisesti suurimmalla osalla maista on intressinä, että mahdollisimman moni asia nostaisi BKT:tä. Jo nykyiseen versioon ne saivat muutettua entisiä menoja tuloiksi ja näin 0,7:n tavoitteesta välittävät maat (EU:ssa sovittiin muistaakseni 2005, että kaikki ns. vanhat jäsenmaat sitoutuvat 0,7:ään ja uudet pienempään suhdelukuun välivaiheena 0,7:ään. USA:ssa ja Japanissa suhdeluvulla 0,7 ei ole mitään poliittista merkitystä, ne eivät ole koskaan päässeet lähellekään eikä niillä ole mitään aikomusta päästäkään, juuri nämä kaksi ovat G7:n ja OECD:n DAC:n suurimmat taloudet, mikä laskee huomattavasti keskiarvosuhdelukua) joutuvat nostamaan kehitysapumenojaan entisessä pysyäkseen.</p><p>&nbsp;</p><p>Asia, jota näissä ei koskaan mainita, on, että 1990-luvun lamassa, jossa BKT kehittyi paljon paremmin kuin 2008 alkaneessa lamassa, kehitysapua leikattiin paljon enemmän kuin nyt syytetään leikatun. Todellisuudessa Suomi on ollut Britannian kanssa poikkeus, jossa finanssikriisissä ja sen jälkeen suhdelukua on reilusti kasvatettu, kun suurin osa maista talouden supistuessa leikkasi kehitysapua niin, että sen suhdeluku aleni. Suomessa Vanhasen hallitus oli täysin kyvytön tekemään minkäänlaisia leikkauksia valtion menoihin, ja ennen syksyn 2008 romahduksen tajuamista päätetty jättikorotus kehitysapuun vuodelle 2009 (kuten myös sitä edellisille vuosille, jotta saataisiin suhdeluku selvälle kasvu-uralle (kuten hallitusohjelmassa oli sovittu) talouden kasvaessa voimakkaasti) tehtiin taloustilanteesta huolimatta vanhentuneen korotussuunnitelman mukaan. Seurauksena vuonna 2009 suhdelukuun tuli aivan suunnittelematon tasokorotus, koska BKT laski pahimmillaan kymmenen prosenttia vuoden takaisesta (2008 toinen neljännes verrattuna 2009 toinen neljännes). Samanlainen jättikorotus suhdeluvussa tapahtui 1991. Molemmat kerrat kertovat Suomen poliitikkojen surkeasta kyvystä ja halusta leikata julkisia menoja, vaikka talous romahtaa ja kehitysapu rahoitetaan velalla.</p><p>2007 luku oli siis 0,39, mutta tämä ei ole vertailukelpoinen nykyisiin lukuihin nähden. Nykyisillä laskusäännöillä vuoden 2007 luku olisi arviolta enintään 0,33, todennäköisesti vähän päälle 0,3. Ennen finanssikriisiä Suomen tutkimus- ja tuotekehitysmenot olivat suuremmat mm. Nokian takia kuin viime vuosina. Nykyään ne lisätään suoraan BKT:hen. Mm. tämä ja muutama muu muutos nostivat vuoden 2014 oikean suhdeluvun 0,64 myöhemmin 0,59:ään, kuten nyt tilasto näyttää. Vuonna 2007 samat laskusäännöt olisivat laskeneet kehitysavun bruttokansantulosuhdetta enemmän kuin vuoden 2014 0,05 prosenttiyksikköä. Esim. Britannia ilmoitti OECD:lle suhdeluvut sen mukaan, mikä kansantalouden tilinpidon järjestelmä oli käytössä budjetintekoaikaan (eli 2015 OECD:n tilasto näyttää 0,7, vaikka jo syksyllä 2014 muutos tuli voimaan, mutta 2015 vuoden budjetti tehtiin vielä vanhan järjestelmän mukaan) ja piti vuoden 2015 ja edellisten vuosien suhdeluvut ennallaan, toisin kuin Suomi. Muuten Britannian juuri ja juuri vuodesta 2013 lähtien saavuttama 0,7 olisi muuttunut selväksi alitukseksi. Suomi muutti vuoden 2014 hienon saavutuksen 0,64 pienemmäksi, vaikka olisi voitu toimia kuten mm. Britannia. Suomi laski myös muutaman edellisen vuoden suhdeluvut uusiksi eli pienemmiksi.</p><p>Ennen talouslamaa siis vuonna 2007 Suomi oli reilussa 0,3:ssa, ja vuonna 2014 pääsi 0,64:ään. Joten Suomi ja Britannia olivat juuri ne maat, jotka finanssikriisissä ja sen jälkeen olivat kaikista epäitsekkäimmät ja laittoivat kehitysavun tärkeysjärjestyksessä korkeammalle kuin kotimaiset julkiset menot tai velanoton vähentäminen. Mm. Espanja toimi toisin. Espanja lopetti oman kehitysapunsa käytännössä kokonaan, vuoden 2015 suhdeluku 0,12. Se oli vielä 2009 0,46. Tuo 0,12 on niin pieni, että se koostuu käytännössä melkein kokonaan Euroopan komission eli EU:n yhteisen kehitysavun Espanjalle luettavasta osuudesta. Saksa teki merkittävän kehitysapuleikkauksen talousromahduksen takia vuonna 2009, siis suhdelukukin laski Saksassa 2009, ei siis vain BKT:n romahdusta peilannut leikkaus, jolla olisi pidetty suhdeluku ennallaan. Suomessa uutisoitiin näyttävästi syksyllä 2009, kun Ruotsi leikkasi rajusti kehitysapuaan seuraavan vuoden budjettiin samaan aikaan, kun Suomi kasvatti euromääräänsäkin voimakkaasti. Vaikka Suomessa talous supistui enemmän kuin Ruotsissa. Ruotsi kuitenkin vain piti kehitysapunsa ennallaan yhdessä prosentissa bruttokansantulosta. Mutta koska bruttokansantulo pieneni, kehitysapua piti leikata.</p><p>Näissä &quot;uutisissa&quot;, toimittajien artikkeleissa ei koskaan mainita, että USA, Kanada (kyllä, se mukava anti-Trump <em><strong>Trudeau</strong></em> on leikannut Kanadan kehitysapusuhdelukua vallassaoloaikanaan!), Australia, Uusi-Seelanti ja Japani käyttävät rahaa kehitysapuun paljon vähemmän kuin ns. länsieurooppalaiset. Suomea verrataan vain Ruotsiin, ja suomalaisia syytetään vastuun pakoilusta. Ruotsi on maailmanennätystasoa julkisen rahan lahjoittamisessa YK:n järjestöille, pakolaisleireille, ilmastotyöhön ja Green Climate Fundiin, kuten kehitysyhteistyöhön yleensä. (Joten mm. Suomen 2018 presidentinvaalin keskustelu pakolaisista oli erittäin typerää, kun aina ehdokkaat käänsivät asian siihen, että pakolaisia tuli/tulee paljon, koska hallitus ei lahjoita tarpeeksi kehitysapua ja poista tarpeeksi juurisyitä.)</p><p>Ensimmäiseen YLE:n tämänpäiväiseen kysymykseen Halla-aho ainoana vastasi, että kiintiöpakolaisia pitäisi ottaa vähemmän kuin nykyisin. Perustelussaan ei kerro, kuinka monta kiintiöpakolaista pitäisi ottaa. Käsittääkseni hänen kantansa on, että ei yhtään, mutta puolueella ei ole asiasta välttämättä tarkkaa kantaa, joten ehkä siksi ei kerro määrää.</p><p>&nbsp;</p><p>Toinen kysymys: &quot;<em>Pitäisikö EU:n turvapaikanhakuprosessi hoitaa<br />ensisijaisesti EU:n rajojen ulkopuolella, esimerkiksi<br />ehdotetuissa järjestelykeskuksissa?</em>&quot;</p><p>Tähänkin Halla-ahon vastaus on epätyydyttävä. Miksei Halla-aho kirjoita, että ei pitäisi edes olla olemassa mahdollisuutta hakea turvapaikkaa, kuten erittäin vauraassa, YK-kehitysmaa Singaporessa (joka ei maksa kehitysapua, rahoita pakolaisleirejä, leikkaa päästöjään, tai ilmastorahoita). Suomen pitää erota YK:n vuoden 1951 pakolaissopimuksesta sekä vuoden 1967 pöytäkirjasta. Turvapaikanhakuoikeus on käsittääkseni myös EU:n lainsäädännössä, joten jos Suomi ei saa poikkeuslupaa (näitä poikkeuslupia ja erivapauksia ja muita vastaavia on EU:ssa paljon, esim. Britannialla, Irlannilla ja Tanskalla), EU:sta tulee erota, jotta voimme lakkauttaa turvapaikanhakuoikeuden Suomessa. Singapore kertoo suoraan, että se ei ota vastaan edes sen itsensä mukaan oikeita pakolaisia, vaan pakkopalauttaa heidät hengenvaaraankin.<em> </em>Turvapaikanhakuprosessia ei pidä hoitaa EU:n ulkopuolella eikä sisäpuolella. EU:n turvapaikanhakuleirit EU:n ulkopuolella maksaisivat pelkästään lahjuksina isäntävaltioille miljardeja + valtavat kulut leirien ylläpidosta. Leireillä ei myöskään saisi olla huonot oltavat, tästä kun ollaan aina niin huolestuneita. Joten leirit olisivat itsessään houkuttavia tulla asumaan ja syömään ilmaiseksi. Ennenhän leiritetyt kustansivat elämisensä itse tuottamalla leireillä jotain, mutta raskasta ja tuottavaa pakkotyötä en ole kuullut kenenkään ammattipoliitikon ehdottaneen noille leireille.</p><p>&nbsp;</p><p>&quot;<em>Tulisiko peruskouluissa olla yläraja sille, kuinka suuri<br />osa oppilaista voi olla maahanmuuttajia /<br />maahanmuuttajien lapsia?</em>&quot;</p><p>Halla-aho: &quot;<em>Tämä ei ole ratkaisu, koska yläraja edellyttäisi joko pitkiä koulukuljetuksia tai<br />asuinalueiden sosiaalista sekoittamista verovaroin&quot;</em></p><p>Miksei Halla-aho tässä kohti kirjoittanut lisäksi, että tämä kysymys ratkeaa, jos hankkiudumme eroon kyseessä olevista oppilaista. Hän on aiemmin kertonut, että &quot;kotouttamisesta kotiuttamiseen&quot;.</p><p>Miksei Halla-aho vastaa kehitysapukysymykseen yksiselitteisesti, että kehitysapu pitää lopettaa kokonaan tai että sen paras määrä on nolla euroa vuodessa?</p><p>Kukaan muu ei Suomessa näköjään pidä Cotonoun sopimusta jatkuvasti esillä kuin minä. Cotonoun sopimuksen takia Suomi ei voi lopettaa kokonaan kehitysapua. Suomen pitää saada EU:ssa poikkeus sopimukseen tai erota EU:sta, jotta kehitysavun voi lopettaa. Myös kaikista YK:n sopimuksista, jotka pakottavat ns. kehittyneet maat maksamaan erilaisia asioita. 73,9 miljoonaa euroa on budjettiesityksessä tätä Cotonoun sopimuksen pakottamaa rahaa vuodelle 2019. Tämä Euroopan kehitysrahasto on EU:n budjetin ulkopuolella, jäsenmaiden suoraan rahoittama.</p><p>Pelkästään EU:n yhteiset laitokset yksinään ovat melkein maailman suurin ODA:n antaja. Suomen pitäisi saada vapautus EU:n yhteisestä kehitysavusta tai erota EU:sta. EU:n vuosittainen kehitysapu (ilman EU:n jäsenmaita siis) on kasvanut vuosikymmenessä hyvin paljon ja nopeasti, ja paljon enemmän kuin muut menot.</p><p>Vaikka EU:n toiseksi suurin (Ranska ilmeisesti väliaikaisesti virallisen vaihtokurssin mukaan suurempi talous, mutta valuuttaheilahteluille ei pidä antaa liian suurta painoarvoa vaan katsoa ostovoimakorjattua BKT:tä, punnan arvo heilahtelee eroneuvottelujen käänteiden mukaan) talous eli Britannia ja Pohjois-Irlanti lähtee pois EU:sta ja sen budjetin rahoittamisesta, ja vaikka tämä jäsenmaa sattuu olemaan vielä kokoaankin tärkeämpi, koska on selvä nettomaksaja budjettiin, EU:n seuraavaan seitsenvuotisbudjettiin ollaan tekemässä aivan mieletöntä ja törkeätä <strong>LISÄYSTÄ </strong>EU:n yhteiseen kehitysapuun: <em>funding will increase from &euro;94.5 billion in the period 2014-2020 to &euro;123 billion from 2021-2027, up by 30%. </em>Melkein kaikkialta muualta leikataan rajusti ja EU:n budjetin kokoa suhteessa jäljelle jääneiden EU:n jäsenmaiden talouteen kasvatetaan, jotta tynkä-EU voisi lahjoittaa resurssejaan muiden käyttöön entistäkin enemmän.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> https://yle.fi/uutiset/3-10414751

Artikkelia ei kannata lukea kuin vastausgrafiikan osalta. Sen sijaan lukea PDF-tiedosto.

 

Jussi Halla-ahoa mahdollisesti YLE taas vahingoitti, mahdollisesti antamalla ymmärtää jonkin enimmäispituuden kirjalliselle perustelulle, joka ei sitten koskenut samalla tavalla kaikkia. Perussuomalaiset ja Jussi Halla-aho on saanut YLE:llä näkyvyyttä niin vähän kuin mahdollista, ellei sitten ole kyse kielteisestä asiasta, jolloin vähäpätöinenkin asia pääsee näkyvästi uutisiin. Varsinkaan mikään Perussuomalaisten kanta koskien muuta kuin maahanmuuttoa ei pääse koskaan TV-uutisiin, YLE:n valtakunnallisiin uutisiin (radio, verkko), tärkeimpiin sanomalehtiin ja STT:n kautta levitykseen. On nähtävästi sovittu, että rakennetaan tietynlaista mielikuvaa puolueesta, jonka on laskettu olevan mahdollisimman haitallinen puolueen kannatukselle. A-studioon, Pressiklubiin ym. Perussuomalaiset eivät pääse, paitsi muutaman harvan aivan pakollisen kerran (jottei voi syyttää 100 prosentin varmuudella törkeästä sivuuttamisesta), silloinkin se mietitään tarkasti, kuka olisi mahdollisimman haitallinen edustaja mahdollisimman haitallisessa yhteydessä. Esim. Tom Packalén A-Talkiin silloin, kun puhutaan Venäjästä, jotta voitaisiin rakentaa väärää mielikuvaa siitä, että Perussuomalaiset on Venäjän "hybridivaikuttaja" Suomessa. Todellisuudessahan Perussuomalaiset on ollut juuri se puolue, jonka kansanedustajat ovat suurimmassa määrin yrittäneet estää venäläisten maahankintoja Suomen strategisilta alueilta. Silloin harvoin, kun Halla-aho on (liian vähäksi aikaa) päässyt YLE:llä ääneen, on usein ollut jotain ongelmia. Esim. yhteys ei "jostain" syystä ole toiminut, ja puheenvuoro on jopa sen takia parhaaseen katseluaikaan lopetettu. Äänenlaatu on ollut niin huono, että lauseista ei saa selvää jne.

Simon Elo alkoi päästä jatkuvasti esille YLE:ssä sen jälkeen, kun ilmoitti kannattavansa Terhoa Perussuomalaisten puheenjohtajaksi. Sen jälkeen hän on ollut usein televisiossa. Simon Elon 2015 saamaan äänimäärään nähden hämmästyttävän hyvä näkyvyys. Li Andersson oli säännöllinen vieras Pressiklubissa ennen kuin hänestä tuli (tehtiin) puheenjohtaja. Ennen kansanedustajaksi pääsemistään hän oli saanut hämmästyttävän paljon valtakunnallista julkisuutta.

 

YLE:lle ja puoluejohtajille pitää taas tässä yhteydessä muistuttaa, että nykyinen 0,7 prosenttia bruttokansantulosta (ei siis -tuotteesta!) on huomattavasti kuormittavampi kuin se, mikä on joskus asetettu tavoitteeksi. Tämä johtuu siitä, että kansantalouden tilinpitoon on tehty käsitemuutoksia ja sisällytetty bruttokansantuotteeseen ja -tuloon uusia asioita (joita ei siellä ollut, kun tavoitteesta päätettiin). Tulevaisuudessa esim. kotityöt voidaan sisällyttää talouden kokoon, SNA 2008:n mukaan vielä ei. Esim. jos lasten hoito, siivous ja ruuanlaitto kotona otetaan tulevaisuudessa mukaan bruttokansantuotteeseen ja -tuloon, kehitysapua pitää kasvattaa voimakkaasti, jotta tilastoissa pysyisi sama 0,7. Lasten hoito, siivous ja ruuanlaitto joltakin ostettuna tai julkisen sektorin tekemänä päiväkodissa tai kotipalveluna kasvattaa BKT:ta ja täten kehitysapua. YK:ssä melkein kaikki jäsenmaat ovat YK:n järjestelmässä "kehitysmaita", joten YK:ssa kehitettävissä kansantalouden tilinpidon järjestelmäneuvotteluissa ylivoimaisesti suurimmalla osalla maista on intressinä, että mahdollisimman moni asia nostaisi BKT:tä. Jo nykyiseen versioon ne saivat muutettua entisiä menoja tuloiksi ja näin 0,7:n tavoitteesta välittävät maat (EU:ssa sovittiin muistaakseni 2005, että kaikki ns. vanhat jäsenmaat sitoutuvat 0,7:ään ja uudet pienempään suhdelukuun välivaiheena 0,7:ään. USA:ssa ja Japanissa suhdeluvulla 0,7 ei ole mitään poliittista merkitystä, ne eivät ole koskaan päässeet lähellekään eikä niillä ole mitään aikomusta päästäkään, juuri nämä kaksi ovat G7:n ja OECD:n DAC:n suurimmat taloudet, mikä laskee huomattavasti keskiarvosuhdelukua) joutuvat nostamaan kehitysapumenojaan entisessä pysyäkseen.

 

Asia, jota näissä ei koskaan mainita, on, että 1990-luvun lamassa, jossa BKT kehittyi paljon paremmin kuin 2008 alkaneessa lamassa, kehitysapua leikattiin paljon enemmän kuin nyt syytetään leikatun. Todellisuudessa Suomi on ollut Britannian kanssa poikkeus, jossa finanssikriisissä ja sen jälkeen suhdelukua on reilusti kasvatettu, kun suurin osa maista talouden supistuessa leikkasi kehitysapua niin, että sen suhdeluku aleni. Suomessa Vanhasen hallitus oli täysin kyvytön tekemään minkäänlaisia leikkauksia valtion menoihin, ja ennen syksyn 2008 romahduksen tajuamista päätetty jättikorotus kehitysapuun vuodelle 2009 (kuten myös sitä edellisille vuosille, jotta saataisiin suhdeluku selvälle kasvu-uralle (kuten hallitusohjelmassa oli sovittu) talouden kasvaessa voimakkaasti) tehtiin taloustilanteesta huolimatta vanhentuneen korotussuunnitelman mukaan. Seurauksena vuonna 2009 suhdelukuun tuli aivan suunnittelematon tasokorotus, koska BKT laski pahimmillaan kymmenen prosenttia vuoden takaisesta (2008 toinen neljännes verrattuna 2009 toinen neljännes). Samanlainen jättikorotus suhdeluvussa tapahtui 1991. Molemmat kerrat kertovat Suomen poliitikkojen surkeasta kyvystä ja halusta leikata julkisia menoja, vaikka talous romahtaa ja kehitysapu rahoitetaan velalla.

2007 luku oli siis 0,39, mutta tämä ei ole vertailukelpoinen nykyisiin lukuihin nähden. Nykyisillä laskusäännöillä vuoden 2007 luku olisi arviolta enintään 0,33, todennäköisesti vähän päälle 0,3. Ennen finanssikriisiä Suomen tutkimus- ja tuotekehitysmenot olivat suuremmat mm. Nokian takia kuin viime vuosina. Nykyään ne lisätään suoraan BKT:hen. Mm. tämä ja muutama muu muutos nostivat vuoden 2014 oikean suhdeluvun 0,64 myöhemmin 0,59:ään, kuten nyt tilasto näyttää. Vuonna 2007 samat laskusäännöt olisivat laskeneet kehitysavun bruttokansantulosuhdetta enemmän kuin vuoden 2014 0,05 prosenttiyksikköä. Esim. Britannia ilmoitti OECD:lle suhdeluvut sen mukaan, mikä kansantalouden tilinpidon järjestelmä oli käytössä budjetintekoaikaan (eli 2015 OECD:n tilasto näyttää 0,7, vaikka jo syksyllä 2014 muutos tuli voimaan, mutta 2015 vuoden budjetti tehtiin vielä vanhan järjestelmän mukaan) ja piti vuoden 2015 ja edellisten vuosien suhdeluvut ennallaan, toisin kuin Suomi. Muuten Britannian juuri ja juuri vuodesta 2013 lähtien saavuttama 0,7 olisi muuttunut selväksi alitukseksi. Suomi muutti vuoden 2014 hienon saavutuksen 0,64 pienemmäksi, vaikka olisi voitu toimia kuten mm. Britannia. Suomi laski myös muutaman edellisen vuoden suhdeluvut uusiksi eli pienemmiksi.

Ennen talouslamaa siis vuonna 2007 Suomi oli reilussa 0,3:ssa, ja vuonna 2014 pääsi 0,64:ään. Joten Suomi ja Britannia olivat juuri ne maat, jotka finanssikriisissä ja sen jälkeen olivat kaikista epäitsekkäimmät ja laittoivat kehitysavun tärkeysjärjestyksessä korkeammalle kuin kotimaiset julkiset menot tai velanoton vähentäminen. Mm. Espanja toimi toisin. Espanja lopetti oman kehitysapunsa käytännössä kokonaan, vuoden 2015 suhdeluku 0,12. Se oli vielä 2009 0,46. Tuo 0,12 on niin pieni, että se koostuu käytännössä melkein kokonaan Euroopan komission eli EU:n yhteisen kehitysavun Espanjalle luettavasta osuudesta. Saksa teki merkittävän kehitysapuleikkauksen talousromahduksen takia vuonna 2009, siis suhdelukukin laski Saksassa 2009, ei siis vain BKT:n romahdusta peilannut leikkaus, jolla olisi pidetty suhdeluku ennallaan. Suomessa uutisoitiin näyttävästi syksyllä 2009, kun Ruotsi leikkasi rajusti kehitysapuaan seuraavan vuoden budjettiin samaan aikaan, kun Suomi kasvatti euromääräänsäkin voimakkaasti. Vaikka Suomessa talous supistui enemmän kuin Ruotsissa. Ruotsi kuitenkin vain piti kehitysapunsa ennallaan yhdessä prosentissa bruttokansantulosta. Mutta koska bruttokansantulo pieneni, kehitysapua piti leikata.

Näissä "uutisissa", toimittajien artikkeleissa ei koskaan mainita, että USA, Kanada (kyllä, se mukava anti-Trump Trudeau on leikannut Kanadan kehitysapusuhdelukua vallassaoloaikanaan!), Australia, Uusi-Seelanti ja Japani käyttävät rahaa kehitysapuun paljon vähemmän kuin ns. länsieurooppalaiset. Suomea verrataan vain Ruotsiin, ja suomalaisia syytetään vastuun pakoilusta. Ruotsi on maailmanennätystasoa julkisen rahan lahjoittamisessa YK:n järjestöille, pakolaisleireille, ilmastotyöhön ja Green Climate Fundiin, kuten kehitysyhteistyöhön yleensä. (Joten mm. Suomen 2018 presidentinvaalin keskustelu pakolaisista oli erittäin typerää, kun aina ehdokkaat käänsivät asian siihen, että pakolaisia tuli/tulee paljon, koska hallitus ei lahjoita tarpeeksi kehitysapua ja poista tarpeeksi juurisyitä.)

Ensimmäiseen YLE:n tämänpäiväiseen kysymykseen Halla-aho ainoana vastasi, että kiintiöpakolaisia pitäisi ottaa vähemmän kuin nykyisin. Perustelussaan ei kerro, kuinka monta kiintiöpakolaista pitäisi ottaa. Käsittääkseni hänen kantansa on, että ei yhtään, mutta puolueella ei ole asiasta välttämättä tarkkaa kantaa, joten ehkä siksi ei kerro määrää.

 

Toinen kysymys: "Pitäisikö EU:n turvapaikanhakuprosessi hoitaa
ensisijaisesti EU:n rajojen ulkopuolella, esimerkiksi
ehdotetuissa järjestelykeskuksissa?
"

Tähänkin Halla-ahon vastaus on epätyydyttävä. Miksei Halla-aho kirjoita, että ei pitäisi edes olla olemassa mahdollisuutta hakea turvapaikkaa, kuten erittäin vauraassa, YK-kehitysmaa Singaporessa (joka ei maksa kehitysapua, rahoita pakolaisleirejä, leikkaa päästöjään, tai ilmastorahoita). Suomen pitää erota YK:n vuoden 1951 pakolaissopimuksesta sekä vuoden 1967 pöytäkirjasta. Turvapaikanhakuoikeus on käsittääkseni myös EU:n lainsäädännössä, joten jos Suomi ei saa poikkeuslupaa (näitä poikkeuslupia ja erivapauksia ja muita vastaavia on EU:ssa paljon, esim. Britannialla, Irlannilla ja Tanskalla), EU:sta tulee erota, jotta voimme lakkauttaa turvapaikanhakuoikeuden Suomessa. Singapore kertoo suoraan, että se ei ota vastaan edes sen itsensä mukaan oikeita pakolaisia, vaan pakkopalauttaa heidät hengenvaaraankin. Turvapaikanhakuprosessia ei pidä hoitaa EU:n ulkopuolella eikä sisäpuolella. EU:n turvapaikanhakuleirit EU:n ulkopuolella maksaisivat pelkästään lahjuksina isäntävaltioille miljardeja + valtavat kulut leirien ylläpidosta. Leireillä ei myöskään saisi olla huonot oltavat, tästä kun ollaan aina niin huolestuneita. Joten leirit olisivat itsessään houkuttavia tulla asumaan ja syömään ilmaiseksi. Ennenhän leiritetyt kustansivat elämisensä itse tuottamalla leireillä jotain, mutta raskasta ja tuottavaa pakkotyötä en ole kuullut kenenkään ammattipoliitikon ehdottaneen noille leireille.

 

"Tulisiko peruskouluissa olla yläraja sille, kuinka suuri
osa oppilaista voi olla maahanmuuttajia /
maahanmuuttajien lapsia?
"

Halla-aho: "Tämä ei ole ratkaisu, koska yläraja edellyttäisi joko pitkiä koulukuljetuksia tai
asuinalueiden sosiaalista sekoittamista verovaroin"

Miksei Halla-aho tässä kohti kirjoittanut lisäksi, että tämä kysymys ratkeaa, jos hankkiudumme eroon kyseessä olevista oppilaista. Hän on aiemmin kertonut, että "kotouttamisesta kotiuttamiseen".

Miksei Halla-aho vastaa kehitysapukysymykseen yksiselitteisesti, että kehitysapu pitää lopettaa kokonaan tai että sen paras määrä on nolla euroa vuodessa?

Kukaan muu ei Suomessa näköjään pidä Cotonoun sopimusta jatkuvasti esillä kuin minä. Cotonoun sopimuksen takia Suomi ei voi lopettaa kokonaan kehitysapua. Suomen pitää saada EU:ssa poikkeus sopimukseen tai erota EU:sta, jotta kehitysavun voi lopettaa. Myös kaikista YK:n sopimuksista, jotka pakottavat ns. kehittyneet maat maksamaan erilaisia asioita. 73,9 miljoonaa euroa on budjettiesityksessä tätä Cotonoun sopimuksen pakottamaa rahaa vuodelle 2019. Tämä Euroopan kehitysrahasto on EU:n budjetin ulkopuolella, jäsenmaiden suoraan rahoittama.

Pelkästään EU:n yhteiset laitokset yksinään ovat melkein maailman suurin ODA:n antaja. Suomen pitäisi saada vapautus EU:n yhteisestä kehitysavusta tai erota EU:sta. EU:n vuosittainen kehitysapu (ilman EU:n jäsenmaita siis) on kasvanut vuosikymmenessä hyvin paljon ja nopeasti, ja paljon enemmän kuin muut menot.

Vaikka EU:n toiseksi suurin (Ranska ilmeisesti väliaikaisesti virallisen vaihtokurssin mukaan suurempi talous, mutta valuuttaheilahteluille ei pidä antaa liian suurta painoarvoa vaan katsoa ostovoimakorjattua BKT:tä, punnan arvo heilahtelee eroneuvottelujen käänteiden mukaan) talous eli Britannia ja Pohjois-Irlanti lähtee pois EU:sta ja sen budjetin rahoittamisesta, ja vaikka tämä jäsenmaa sattuu olemaan vielä kokoaankin tärkeämpi, koska on selvä nettomaksaja budjettiin, EU:n seuraavaan seitsenvuotisbudjettiin ollaan tekemässä aivan mieletöntä ja törkeätä LISÄYSTÄ EU:n yhteiseen kehitysapuun: funding will increase from €94.5 billion in the period 2014-2020 to €123 billion from 2021-2027, up by 30%. Melkein kaikkialta muualta leikataan rajusti ja EU:n budjetin kokoa suhteessa jäljelle jääneiden EU:n jäsenmaiden talouteen kasvatetaan, jotta tynkä-EU voisi lahjoittaa resurssejaan muiden käyttöön entistäkin enemmän.

]]>
19 http://rikukivela.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261614-yle-selvitti-puolueiden-maahanmuuttonakemykset#comments Euroopan unioni Jussi Halla-aho Kehitysapu Maahanmuutto Singapore Wed, 26 Sep 2018 17:30:20 +0000 Riku Kivelä http://rikukivela.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261614-yle-selvitti-puolueiden-maahanmuuttonakemykset
Dalai-lama ajoi median kriisiin ja peittelyyn http://mikkokangasoja.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261307-dalai-lama-ajoi-median-kriisiin-ja-peittelyyn <p><strong>Dalai-lama aiheutti toimittajille kriisin. Hän <a href="https://www.suomenuutiset.fi/dalai-lama-eurooppa-kuuluu-eurooppalaisille-pakolaisten-tulisi-palata-kotiin-uudelleenrakentamaan-kotimaitaan/">sanoi </a>Euroopan kuuluvan eurooppalaisille. Ruotsalaiset mediatalot poistivat pian uutisen sivuiltaan ja vaihtoivat muihin laman sanomisiin. Suomalainen valtaa pitävä vasemmistomedia <a href="https://www.google.com/search?client=firefox-b-ab&amp;ei=6NWfW7KCJsGFrwTLsr7QAw&amp;q=dalai+lama+eurooppa+eurooppalaisille&amp;oq=dalai+lama+euroop&amp;gs_l=psy-ab.1.0.35i39k1j0i13k1j0i13i30k1l3j0i22i30k1l3j0i8i13i30k1l2.17110.18115.0.19745.7.7.0.0.0.0.83.550.7.7.0....0...1.1.64.psy-ab..0.7.545...0j0i3k1j0i131i22i30k1j0i22i10i30k1.0.h8Ja918fs6Q">vaikeni </a>täysin &rdquo;kuuluu eurooppalaisille&rdquo;-uutisesta. Kun lama keskusteli luostareissaan havaitusta seksuaalisesta hyväksikäytöstä, seurasi kosto: se <a href="https://www.google.com/search?client=firefox-b-ab&amp;ei=NNafW5SuJI-rrgTpnKXgDw&amp;q=dalai+lama+hyv%C3%A4ksik%C3%A4ytt%C3%B6&amp;oq=dalai+lama+hyv%C3%A4ksik%C3%A4ytt%C3%B6&amp;gs_l=psy-ab.3..33i160k1l2.6883.11583.0.11829.14.14.0.0.0.0.169.1304.11j3.14.0....0...1.1.64.psy-ab..0.12.1085...0j35i39k1j0i3k1j0i19k1j0i22i30i19k1j33i21k1.0.vEePkSeen5g">uutisoitiin </a>isolla rintamalla ja vieläpä vailla todisteita dalai-lamaan siitä syyllisyyttä tahrien. Hänen puheitaan oli siis kokoajan seurattu.</strong></p><p>&nbsp;</p><p>Toimittajat rakentavat tarinoita. Nyt heistä tuli sellainen. Miksi jotain ei uutisoitu ja jos uutisoitiin, niin poistettiin? Miksi jotain uutisoitiin pyhän miehen mainetta tahrivaan tyyliin? Vastaus on varsin selkeä. <a href="https://www.suomenuutiset.fi/nyt-se-on-tutkittu-journalistiyliopistot-lapikotaisin-punavihreita/">Murskaava valtaenemmistö</a> (kenties yhdeksän kymmenestä) toimittajista on vasemmistolaisia, vihreitä ja sinivihreitä (kokoomuslaisia vihreitä). Näille vihervasemmistolaisille tärkeintä on taistella hyvyyden puolesta. Heille hyvyyttä on puhua hyvää hyvistä ihmisistä. Hyviä ovat he, jotka eivät puhu pahaa hyvistä. Buddhalaisuus on korkeasti arvostettu vihervasemmistossa. Se ei kirkkokuntana ole tehnyt pahaa, kuten kristinusko ja on osaltaan tuonut länsimaihin ainakin oletetusti hyvyyttä lisääviä harjoitteita, kuten joogan ja meditaation. Se, joka johtaa tällaista uskontoa, on siten arvostetuin arvostetuista, hyvin hyvistä.</p><p>&nbsp;</p><p>Yhtäkkiä täysin puskista tämä hyvistä hyvin, yksi &rdquo;omista&rdquo;, väittää samaa kuin vihervasemmiston periviholliset. Kun &rdquo;yksi omista&rdquo; näin pettää, siitä voi seurata syvä järkytys ja syvästi petetty olo. Seuraa epävarmuutta: jos hyvistä hyvin voi pettää, miksei silloin kuka tahansa? Tuloksena on pahimmillaan vainoharhaisuutta, josta taas seuraa kyräilyn kyllästämä ilmapiiri. Se voi johtaa puhdistuksiin. Eikä siinä vielä kaikki. Kun oma maailmankuva on rakennettu hyvyyden varaan ja omat ideologiat on johdettu siitä, myös maailmankuva järkkyy varmimpina pidetyn pilarin petettyä. Kyse ei ole vain siitä, että joku petti vaan siitä, että joku &rdquo;omien joukoista&rdquo; ei uskokaan aatteeseen. Vihervasemmistolainen joutuu täten valitsemaan pohtiiko sitä, onko hyvyys sitä mitä on luullut. Mitä jos itse on väärässä?</p><p>&nbsp;</p><p>Maailmankuvan järkkyminen heikentää turvallisuudentunnetta. Siihen ja muuhun järkytykseen on lääke: kieltäminen ja vastustaminen. Se onnistuu valehtelemalla itselleen, että se joku toinen on väärässä ja itse on oikeassa. On hyvä huomioida tässä yhteydessä, että itselleen valehtelun suhteen ei tarvitse välittää siitä onko oikeassa vai ei. Valhe rakentuu kahdesta: siitä, että <em>uskottelee</em> itsellensä olevansa oikeassa (väite). Se pitää myös sisällään sen, että &rdquo;uskotelma&rdquo; (väitteen perusteet) perustuisi muka oikeasti tosiasioihin. Kun vääriä totuuksia ei voi asia-argumentein kumota, käytetään tunteita, vähättelyä, ylimielisyyttä ja manipulointia.</p><p>&nbsp;</p><p>Vasemmistomedialla ja -klusterilla oli ennen vahva valta ihmisten mielissä. Reviiri oli laaja. Oli vähän aatteen vihollisia näkyvissä, paljon omia ja epävarmaa hiljaista ihmismassaa. Klusterilla oli määräävä markkina-asema viestinnässä, kun vihervasemmistolaiset (tai punavihreät) toimittajat kirjoittelivat juttujaan maailman luettavaksi. Sitten tulivat netti, some ja populistit. Hiljaisesta ihmismassasta alkoi paljastua yhä enemmän aatteen vihollisia. Kun tätä oli jatkunut tarpeeksi pitkään, toimittajat alkoivat kokea sen aidoksi uhaksi aatteelleen. Sitä piti alkaa vastustaa. Helpoin ja paras keino oli vaieta &rdquo;pahojen&rdquo; hyvyydestä ja heitä auttavista uutisista. Toinen keino oli etsiä heistä jotain pahaa. Jos sellaista ei ollut tarjolla, oli mahdollista esittää heidät ikävässä valossa (ryhtyä toimittajasta &rdquo;dramaturgiksi&rdquo;). Nämä keinot alkoivat ruokkia vastakkain asettelevaa ja kärjistynyttä mielikuvaa vastustajista. Leimatut kokivat kohtelunsa epäreiluksi ja kiihkeimmät (vihervasemmistolaisen) aatteen kannattajat uskoivat kaiken. Vuoden 1918 toisinto oli täällä taas.</p><p>&nbsp;</p><p>Populistien yhä jatkuvat vaalivoitot, netin vihainen puhe, Brexit, Trump ja monet epämiellyttävät paljastukset asioiden (kuten siirtolaiskriisin) todellisesta laidasta ovat kaventaneet vihervasemmistolaisten reviiriä. Mitä nurkkaan ajetummiksi he itsensä kokevat, sitä kärjistyneempiä he ovat. Yhä useampi loikkaa riveistä, koska kokee kärjistyneen ilmapiirin vieraaksi. Loikkaukset ruokkivat keskinäistä epäluuloa entisestään ja jäljellä oleva porukka on yhä vain kiihkeämpää ja vetää puoleensa uusia hengenheimolaisia. Lopulta edessä on tuho.</p><p>&nbsp;</p><p><em>Sota tulee. </em>Ennen tuhoa taistelu ideologisesta hegemoniasta tullee kärjistymään, pahimmillaan mittoihin, mitä emme haluaisi nähdä. Näemme uuden aikakauden länsimaiden sisäisen mediasodan. Yhdysvalloissa ollaan jo pitkällä. Ainakin totuus tullaan raiskaamaan kerta toisensa jälkeen. Näinkin on jo. Mediaa käytetään härskisti hyväksi valta-asemien pönkittämiseen. Media ja valta naittavat toisensa toisilleen, koska toimittajat eivät voi tehdä kiihkeästi kaipaamiaan poliittisia päätöksiä. Kun heidän ainoa vaikuttamiskeinonsa, toimittaminen, ei tuota asiaan tulosta ja maailmaa uhkaa &rdquo;vääryys&rdquo;, he liittoutuvat yhä tiiviimmin mieluisten vallanpitäjien kanssa. Siten vallanpitäjät voivat turvata asemansa ja media aatteensa. Kun mikä tahansa uhka on tarpeeksi suuri, moni ihminen on valmis pettämään kenet ja minkä tahansa pelastaakseen maailmankuvansa, aatteensa ja viime kädessä aina itsensä.</p><p>&nbsp;</p><p>Yksi dalai-lama ei tietenkään mitään yllä olevaa aiheuta ja ainahan voi ottaa opiksi. Valitettavasti itsetutkiskelu ei ole toimittajamaista. Dalai Laman tapaus sattui vain osoittamaan etenkin Suomessa ja Ruotsissa kärkevän selvästi toimittajien rappeutuneen suhtautumisen totuuden välittämisestä herkässä aiheessa. Niinpä oltiin valmiita tahrimaan pyhän miehen maine pedofilialla. Se on osoitus toimittajien heikosti kehittyneestä itsekritiikistä. Länsimaiset arvot saavat jatkossa yhä enemmän hävitä egolle ja valtataistelulle.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Dalai-lama aiheutti toimittajille kriisin. Hän sanoi Euroopan kuuluvan eurooppalaisille. Ruotsalaiset mediatalot poistivat pian uutisen sivuiltaan ja vaihtoivat muihin laman sanomisiin. Suomalainen valtaa pitävä vasemmistomedia vaikeni täysin ”kuuluu eurooppalaisille”-uutisesta. Kun lama keskusteli luostareissaan havaitusta seksuaalisesta hyväksikäytöstä, seurasi kosto: se uutisoitiin isolla rintamalla ja vieläpä vailla todisteita dalai-lamaan siitä syyllisyyttä tahrien. Hänen puheitaan oli siis kokoajan seurattu.

 

Toimittajat rakentavat tarinoita. Nyt heistä tuli sellainen. Miksi jotain ei uutisoitu ja jos uutisoitiin, niin poistettiin? Miksi jotain uutisoitiin pyhän miehen mainetta tahrivaan tyyliin? Vastaus on varsin selkeä. Murskaava valtaenemmistö (kenties yhdeksän kymmenestä) toimittajista on vasemmistolaisia, vihreitä ja sinivihreitä (kokoomuslaisia vihreitä). Näille vihervasemmistolaisille tärkeintä on taistella hyvyyden puolesta. Heille hyvyyttä on puhua hyvää hyvistä ihmisistä. Hyviä ovat he, jotka eivät puhu pahaa hyvistä. Buddhalaisuus on korkeasti arvostettu vihervasemmistossa. Se ei kirkkokuntana ole tehnyt pahaa, kuten kristinusko ja on osaltaan tuonut länsimaihin ainakin oletetusti hyvyyttä lisääviä harjoitteita, kuten joogan ja meditaation. Se, joka johtaa tällaista uskontoa, on siten arvostetuin arvostetuista, hyvin hyvistä.

 

Yhtäkkiä täysin puskista tämä hyvistä hyvin, yksi ”omista”, väittää samaa kuin vihervasemmiston periviholliset. Kun ”yksi omista” näin pettää, siitä voi seurata syvä järkytys ja syvästi petetty olo. Seuraa epävarmuutta: jos hyvistä hyvin voi pettää, miksei silloin kuka tahansa? Tuloksena on pahimmillaan vainoharhaisuutta, josta taas seuraa kyräilyn kyllästämä ilmapiiri. Se voi johtaa puhdistuksiin. Eikä siinä vielä kaikki. Kun oma maailmankuva on rakennettu hyvyyden varaan ja omat ideologiat on johdettu siitä, myös maailmankuva järkkyy varmimpina pidetyn pilarin petettyä. Kyse ei ole vain siitä, että joku petti vaan siitä, että joku ”omien joukoista” ei uskokaan aatteeseen. Vihervasemmistolainen joutuu täten valitsemaan pohtiiko sitä, onko hyvyys sitä mitä on luullut. Mitä jos itse on väärässä?

 

Maailmankuvan järkkyminen heikentää turvallisuudentunnetta. Siihen ja muuhun järkytykseen on lääke: kieltäminen ja vastustaminen. Se onnistuu valehtelemalla itselleen, että se joku toinen on väärässä ja itse on oikeassa. On hyvä huomioida tässä yhteydessä, että itselleen valehtelun suhteen ei tarvitse välittää siitä onko oikeassa vai ei. Valhe rakentuu kahdesta: siitä, että uskottelee itsellensä olevansa oikeassa (väite). Se pitää myös sisällään sen, että ”uskotelma” (väitteen perusteet) perustuisi muka oikeasti tosiasioihin. Kun vääriä totuuksia ei voi asia-argumentein kumota, käytetään tunteita, vähättelyä, ylimielisyyttä ja manipulointia.

 

Vasemmistomedialla ja -klusterilla oli ennen vahva valta ihmisten mielissä. Reviiri oli laaja. Oli vähän aatteen vihollisia näkyvissä, paljon omia ja epävarmaa hiljaista ihmismassaa. Klusterilla oli määräävä markkina-asema viestinnässä, kun vihervasemmistolaiset (tai punavihreät) toimittajat kirjoittelivat juttujaan maailman luettavaksi. Sitten tulivat netti, some ja populistit. Hiljaisesta ihmismassasta alkoi paljastua yhä enemmän aatteen vihollisia. Kun tätä oli jatkunut tarpeeksi pitkään, toimittajat alkoivat kokea sen aidoksi uhaksi aatteelleen. Sitä piti alkaa vastustaa. Helpoin ja paras keino oli vaieta ”pahojen” hyvyydestä ja heitä auttavista uutisista. Toinen keino oli etsiä heistä jotain pahaa. Jos sellaista ei ollut tarjolla, oli mahdollista esittää heidät ikävässä valossa (ryhtyä toimittajasta ”dramaturgiksi”). Nämä keinot alkoivat ruokkia vastakkain asettelevaa ja kärjistynyttä mielikuvaa vastustajista. Leimatut kokivat kohtelunsa epäreiluksi ja kiihkeimmät (vihervasemmistolaisen) aatteen kannattajat uskoivat kaiken. Vuoden 1918 toisinto oli täällä taas.

 

Populistien yhä jatkuvat vaalivoitot, netin vihainen puhe, Brexit, Trump ja monet epämiellyttävät paljastukset asioiden (kuten siirtolaiskriisin) todellisesta laidasta ovat kaventaneet vihervasemmistolaisten reviiriä. Mitä nurkkaan ajetummiksi he itsensä kokevat, sitä kärjistyneempiä he ovat. Yhä useampi loikkaa riveistä, koska kokee kärjistyneen ilmapiirin vieraaksi. Loikkaukset ruokkivat keskinäistä epäluuloa entisestään ja jäljellä oleva porukka on yhä vain kiihkeämpää ja vetää puoleensa uusia hengenheimolaisia. Lopulta edessä on tuho.

 

Sota tulee. Ennen tuhoa taistelu ideologisesta hegemoniasta tullee kärjistymään, pahimmillaan mittoihin, mitä emme haluaisi nähdä. Näemme uuden aikakauden länsimaiden sisäisen mediasodan. Yhdysvalloissa ollaan jo pitkällä. Ainakin totuus tullaan raiskaamaan kerta toisensa jälkeen. Näinkin on jo. Mediaa käytetään härskisti hyväksi valta-asemien pönkittämiseen. Media ja valta naittavat toisensa toisilleen, koska toimittajat eivät voi tehdä kiihkeästi kaipaamiaan poliittisia päätöksiä. Kun heidän ainoa vaikuttamiskeinonsa, toimittaminen, ei tuota asiaan tulosta ja maailmaa uhkaa ”vääryys”, he liittoutuvat yhä tiiviimmin mieluisten vallanpitäjien kanssa. Siten vallanpitäjät voivat turvata asemansa ja media aatteensa. Kun mikä tahansa uhka on tarpeeksi suuri, moni ihminen on valmis pettämään kenet ja minkä tahansa pelastaakseen maailmankuvansa, aatteensa ja viime kädessä aina itsensä.

 

Yksi dalai-lama ei tietenkään mitään yllä olevaa aiheuta ja ainahan voi ottaa opiksi. Valitettavasti itsetutkiskelu ei ole toimittajamaista. Dalai Laman tapaus sattui vain osoittamaan etenkin Suomessa ja Ruotsissa kärkevän selvästi toimittajien rappeutuneen suhtautumisen totuuden välittämisestä herkässä aiheessa. Niinpä oltiin valmiita tahrimaan pyhän miehen maine pedofilialla. Se on osoitus toimittajien heikosti kehittyneestä itsekritiikistä. Länsimaiset arvot saavat jatkossa yhä enemmän hävitä egolle ja valtataistelulle.

]]>
8 http://mikkokangasoja.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261307-dalai-lama-ajoi-median-kriisiin-ja-peittelyyn#comments Dalai Lama Maahanmuutto Mediakritiikki Populismi Vihervasemmisto Fri, 21 Sep 2018 07:15:03 +0000 Mikko Kangasoja http://mikkokangasoja.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261307-dalai-lama-ajoi-median-kriisiin-ja-peittelyyn
Ylikansallista poliittista ideologiaa edistetään EU:n nimissä http://aveollila1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261140-ylikansallista-poliittista-ideologiaa-edistetaan-eun-nimissa <p>&nbsp;Valtamediaan kuuluva Hesari eli HS on valinnut näkyvästi neljä poliittista tavoitetta ja ideologiaa, joita se ajaa voimakkaasti ja ne ovat: ihmisestä aiheutuva ilmastonmuutos, EU, Nato, ja Trumpin politiikan vastustaminen. Saksan liittopresidentin Frank-Walter Steinmeierin vierailun johdosta maassamme Hesarille tarjoutui oiva tilaisuus tuoda esiin EU:n ylikansallisen ideologian esittelyä.</p><p>Maailmassa esiintyy vuorollaan suuria poliittisia suuntauksia, joista kannattaa mainita kansallisuusaate (=nationalismi), jonka seurauksena 1900-luvulla syntyi suuri joukko kansallisvaltioita Euroopassa ja Afrikassa sekä Venäjällä syntynyt ja kuollut ylikansallinen kommunismi. Sekä EU:lla, jota syystäkin joskus pilkataan nimellä Eurostoliitto, että Neuvostoliittolla on samoja piirteitä, jotka ovat yhtä vastenmielisiä ja vakavia yksittäisten kansalaisten kannalta. Sen vuoksi tuon asian esiin seuraavassa analyysissäni, joka perustuu Steinmeierin haastattelun ydinsanomaan.</p><p><strong>Yhtenäisyys</strong></p><p>Steinmeier on huolissaan EU:n yhtenäisyydestä, koska se on perushuoli kaikissa ylikansallisissa valtioissa kuten NL:ssa ja Kiinassa. Se on perussyy, miksi EU ei tule koskaan pysymään kasassa ilman pakkoa niin kuin ei pysynyt Neuvostoliittokaan. Steinmeier &ndash; eikä näköjään toimittajatkaan &ndash; tuo esiin sitä tosiasiaa, että Saksan liittokansleri on tosiasiallinen EU:n johtaja, jota Suomen pääministeri tukee kaikin tavoin. Niin tekee Sipilä ja niin teki Katainen, ja kuka siitä hyötyi? Katainen. Kun Merkelin mielestä piti pelastaa Saksan pankit, jotka olivat taanneet Kreikan lainoja, niin EU:n oma säännös, että kukin maa vastaa omista lainoistaan, heitettiin romukoppaan. Suomen ei olisi tarvinnut olla tällaisessa toiminnassa mukana.</p><p><strong>Yksittäiset maat ajautuvat pelinappuloiksi</strong></p><p>Yhtenäisyyden tarvetta Steinmeier perustelee sillä, että yksittäiset maat joutuvat pelinappuloiksi. Miten yksittäinen maa Euroopassa voi joutua pelinappulaksi? Steinmeier ei sano sitä ääneen, että se painostaja on tietenkin Venäjä. Voisiko Trump painostaa? Ilmeisesti kauppasodassa voisi, mutta yksittäinen maa pärjäisi yhtä hyvin kuin EU:kin, koska EU on paperitiikeri, joka yöllisissä kokouksissa tekee lopulta sen päätöksen, jonka Saksa haluaa. Venäjää pelätään, että se toteuttaa vanhaa panslavisitsta visiota, että se haluaa ulottua Atlantilta Tyyynellemerelle. Ei ole realismia.</p><p><strong>Äärioikeiston nousu</strong></p><p>EU:n ylikansallista politiikkaa on noussut vastustamaan kansallismieliset puolueet kaikissa EU-maissa. Useimmat tällaiset puolueet ovat poliittisen kentän oikealla laidalla ja joissakin tapauksissa äärioikealla. Mukana kuvioissa on myös ainakin Saksassa ja Ruotsissa natseja. Ruotsidemokraatit ovat sanoutuneet irti natseista. Se onkin ainut keino kansallismielisille puolueille, että puolueen elimissä ei ole yhtään tällaista henkilöä. Steinmeier ei peittele EU:n ylikansallisen ideologian tavoitetta: &rdquo;Pyrimme naapuriemme ja kumppaniemme kanssa vastaamaan haasteeseen niin, ettei <strong>uudelle nationalismille</strong> jää tilaa&rdquo;. Se on totta jo tämän päivän EU:ssa, että nationalismi on yhtä inhottava aate ja uhka kuin se oli Neuvostoliitossa. Se on kirosana, joka kyseenalaistaa EU:n yhtenäisyyden. Politiikassa voittaja on se, joka luo käsitteet ja leimaa niillä vastustajansa. EU:n ideologian tarkoituksena on osoittaa, että nationalistit ovat äärioikeistolaisia natseja eli säälittävää porukkaa. Tämä puhe näyttää menevän kaikkein huonoimmin perille Itä-Euroopan maissa, koska heillä on liian tuoreessa muistissa, mitä tarkoittaa ylikansallinen valtio pienille kansallisuuksille.</p><p><strong>Rauha Euroopassa</strong></p><p>EU mahtailee sillä, että se on pitänyt rauhan Euroopassa. Maailmansodat sai aikaan Saksan keisari ja Saksan Hitler ja Neuvostoliiton Stalin. Saksalaisena olisin toistaiseksi aika hiljaa tästä asiasta. Saksan liittokansleri on EU:n piilojohtaja ja rauhattomuus EU:ssa lisääntyy.</p><p><strong>EU:n vastuu lähialueiden kriiseistä</strong></p><p>EU on ottamassa suurvallan asenteen, että sillä on erikoisvastuu naapuriensa kriiseistä. EU oli yhdessä USA:n kanssa kaatamassa Ukrainan laillista hallitusta ja sai aikaan sekasorron. Tätäkö tarkoittaa EU rauhan asialla? Niin myös Neuvostoliitto oli viemässä rauhaa ympäri maailmaa.</p><p><strong>Maahanmuutto ja pakolaisuus</strong></p><p>Pakolaisuuden nimissä tapahtuva maahanmuutto EU-maihin osoittaa EU:n vakavat heikkoudet. Kun Merkel oli sitä mieltä, että kyllä Saksa voi ottaa pakolaisia Afrikasta ja Lähi-idästä, niin saman tien luovuttiin Schengen- ja Dublin-sopimuksista ja muut maat muutamaa Itä-Euroopan maata lukuun ottamatta hyväksyivät mukisematta sääntöjen rikkomisen.</p><p><strong>Venäjää ei pidä eristää</strong></p><p>Tekopyhästi Steinmeier sanoo, että Venäjää ei pidä eristää. Muille EU-maille asetettiin kauppapakotteita Venäjää vastaan, mutta miksi Saksa ostaa edelleen kaasua Venäjältä? Sillähän on jotain merkitystä Venäjälle. No mitäs meidän poliitikot välittävät maatalouden ahdingosta, jos EU sanoo, että pakottakaa Venäjää.</p><p><strong>Mikä on vakavinta EU:ssa?</strong></p><p>Mielestäni vakavinta on arvojen ja oikeusvaltion periaate, jota EU toimillaan avoimesti rikkoo. Neuvostoliiton kaikkein ahdistavin piirre yksittäisen kansalaisen kannalta oli oikeusvaltion puuttuminen. Valtio teki lait, tulkitsi niitä ja rikkoi niitä täysin avoimesti. EU tekee samoin. Se rikkoo omia säädöksiään täysin avoimesti kuten yksittäisen maiden lainojen avustaminen, Schengen-sopimus ja Dublin-sopimus. Mitä voit odottaa tällaiselta ylikansalliselta valtiolta? Varaudu mihin vain. Kun EU:lle annetaan lopullinen liittovaltion asema, niin olemme täysin arvaamattomassa tilanteessa.</p><p>+++++++++++++++++++++++++++++</p><p>Loppukaneetti. Lienee kaikille tullut selväksi, että olen EU:n ja euron vastustaja. Euro on aiheuttanut Suomelle satojen miljardien tappiot. Olen kansallisuusaatteen eli nationalismin kannattaja ja myös demokratian ja markkinatalouden (en kapitalismin) kannattaja.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div>  Valtamediaan kuuluva Hesari eli HS on valinnut näkyvästi neljä poliittista tavoitetta ja ideologiaa, joita se ajaa voimakkaasti ja ne ovat: ihmisestä aiheutuva ilmastonmuutos, EU, Nato, ja Trumpin politiikan vastustaminen. Saksan liittopresidentin Frank-Walter Steinmeierin vierailun johdosta maassamme Hesarille tarjoutui oiva tilaisuus tuoda esiin EU:n ylikansallisen ideologian esittelyä.

Maailmassa esiintyy vuorollaan suuria poliittisia suuntauksia, joista kannattaa mainita kansallisuusaate (=nationalismi), jonka seurauksena 1900-luvulla syntyi suuri joukko kansallisvaltioita Euroopassa ja Afrikassa sekä Venäjällä syntynyt ja kuollut ylikansallinen kommunismi. Sekä EU:lla, jota syystäkin joskus pilkataan nimellä Eurostoliitto, että Neuvostoliittolla on samoja piirteitä, jotka ovat yhtä vastenmielisiä ja vakavia yksittäisten kansalaisten kannalta. Sen vuoksi tuon asian esiin seuraavassa analyysissäni, joka perustuu Steinmeierin haastattelun ydinsanomaan.

Yhtenäisyys

Steinmeier on huolissaan EU:n yhtenäisyydestä, koska se on perushuoli kaikissa ylikansallisissa valtioissa kuten NL:ssa ja Kiinassa. Se on perussyy, miksi EU ei tule koskaan pysymään kasassa ilman pakkoa niin kuin ei pysynyt Neuvostoliittokaan. Steinmeier – eikä näköjään toimittajatkaan – tuo esiin sitä tosiasiaa, että Saksan liittokansleri on tosiasiallinen EU:n johtaja, jota Suomen pääministeri tukee kaikin tavoin. Niin tekee Sipilä ja niin teki Katainen, ja kuka siitä hyötyi? Katainen. Kun Merkelin mielestä piti pelastaa Saksan pankit, jotka olivat taanneet Kreikan lainoja, niin EU:n oma säännös, että kukin maa vastaa omista lainoistaan, heitettiin romukoppaan. Suomen ei olisi tarvinnut olla tällaisessa toiminnassa mukana.

Yksittäiset maat ajautuvat pelinappuloiksi

Yhtenäisyyden tarvetta Steinmeier perustelee sillä, että yksittäiset maat joutuvat pelinappuloiksi. Miten yksittäinen maa Euroopassa voi joutua pelinappulaksi? Steinmeier ei sano sitä ääneen, että se painostaja on tietenkin Venäjä. Voisiko Trump painostaa? Ilmeisesti kauppasodassa voisi, mutta yksittäinen maa pärjäisi yhtä hyvin kuin EU:kin, koska EU on paperitiikeri, joka yöllisissä kokouksissa tekee lopulta sen päätöksen, jonka Saksa haluaa. Venäjää pelätään, että se toteuttaa vanhaa panslavisitsta visiota, että se haluaa ulottua Atlantilta Tyyynellemerelle. Ei ole realismia.

Äärioikeiston nousu

EU:n ylikansallista politiikkaa on noussut vastustamaan kansallismieliset puolueet kaikissa EU-maissa. Useimmat tällaiset puolueet ovat poliittisen kentän oikealla laidalla ja joissakin tapauksissa äärioikealla. Mukana kuvioissa on myös ainakin Saksassa ja Ruotsissa natseja. Ruotsidemokraatit ovat sanoutuneet irti natseista. Se onkin ainut keino kansallismielisille puolueille, että puolueen elimissä ei ole yhtään tällaista henkilöä. Steinmeier ei peittele EU:n ylikansallisen ideologian tavoitetta: ”Pyrimme naapuriemme ja kumppaniemme kanssa vastaamaan haasteeseen niin, ettei uudelle nationalismille jää tilaa”. Se on totta jo tämän päivän EU:ssa, että nationalismi on yhtä inhottava aate ja uhka kuin se oli Neuvostoliitossa. Se on kirosana, joka kyseenalaistaa EU:n yhtenäisyyden. Politiikassa voittaja on se, joka luo käsitteet ja leimaa niillä vastustajansa. EU:n ideologian tarkoituksena on osoittaa, että nationalistit ovat äärioikeistolaisia natseja eli säälittävää porukkaa. Tämä puhe näyttää menevän kaikkein huonoimmin perille Itä-Euroopan maissa, koska heillä on liian tuoreessa muistissa, mitä tarkoittaa ylikansallinen valtio pienille kansallisuuksille.

Rauha Euroopassa

EU mahtailee sillä, että se on pitänyt rauhan Euroopassa. Maailmansodat sai aikaan Saksan keisari ja Saksan Hitler ja Neuvostoliiton Stalin. Saksalaisena olisin toistaiseksi aika hiljaa tästä asiasta. Saksan liittokansleri on EU:n piilojohtaja ja rauhattomuus EU:ssa lisääntyy.

EU:n vastuu lähialueiden kriiseistä

EU on ottamassa suurvallan asenteen, että sillä on erikoisvastuu naapuriensa kriiseistä. EU oli yhdessä USA:n kanssa kaatamassa Ukrainan laillista hallitusta ja sai aikaan sekasorron. Tätäkö tarkoittaa EU rauhan asialla? Niin myös Neuvostoliitto oli viemässä rauhaa ympäri maailmaa.

Maahanmuutto ja pakolaisuus

Pakolaisuuden nimissä tapahtuva maahanmuutto EU-maihin osoittaa EU:n vakavat heikkoudet. Kun Merkel oli sitä mieltä, että kyllä Saksa voi ottaa pakolaisia Afrikasta ja Lähi-idästä, niin saman tien luovuttiin Schengen- ja Dublin-sopimuksista ja muut maat muutamaa Itä-Euroopan maata lukuun ottamatta hyväksyivät mukisematta sääntöjen rikkomisen.

Venäjää ei pidä eristää

Tekopyhästi Steinmeier sanoo, että Venäjää ei pidä eristää. Muille EU-maille asetettiin kauppapakotteita Venäjää vastaan, mutta miksi Saksa ostaa edelleen kaasua Venäjältä? Sillähän on jotain merkitystä Venäjälle. No mitäs meidän poliitikot välittävät maatalouden ahdingosta, jos EU sanoo, että pakottakaa Venäjää.

Mikä on vakavinta EU:ssa?

Mielestäni vakavinta on arvojen ja oikeusvaltion periaate, jota EU toimillaan avoimesti rikkoo. Neuvostoliiton kaikkein ahdistavin piirre yksittäisen kansalaisen kannalta oli oikeusvaltion puuttuminen. Valtio teki lait, tulkitsi niitä ja rikkoi niitä täysin avoimesti. EU tekee samoin. Se rikkoo omia säädöksiään täysin avoimesti kuten yksittäisen maiden lainojen avustaminen, Schengen-sopimus ja Dublin-sopimus. Mitä voit odottaa tällaiselta ylikansalliselta valtiolta? Varaudu mihin vain. Kun EU:lle annetaan lopullinen liittovaltion asema, niin olemme täysin arvaamattomassa tilanteessa.

+++++++++++++++++++++++++++++

Loppukaneetti. Lienee kaikille tullut selväksi, että olen EU:n ja euron vastustaja. Euro on aiheuttanut Suomelle satojen miljardien tappiot. Olen kansallisuusaatteen eli nationalismin kannattaja ja myös demokratian ja markkinatalouden (en kapitalismin) kannattaja.

]]>
30 http://aveollila1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261140-ylikansallista-poliittista-ideologiaa-edistetaan-eun-nimissa#comments Äärinationalismi EU Maahanmuutto Nationalismi Tue, 18 Sep 2018 06:09:55 +0000 Antero Ollila http://aveollila1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261140-ylikansallista-poliittista-ideologiaa-edistetaan-eun-nimissa
Sisäministeri Mykkänen keksi porsaanreiän irakilaisten maahan jäämiseksi http://ainoahelmi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260888-sisaministeri-mykkanen-keksi-porsaanreian-irakilaisten-maahan-jaamiseksi <p>Hallituspuolueiden hokema &quot;me tarvitsemme työperäistä maahanmuuttoa&quot; -mantra on varmasti soinut kuukaudesta toiseen kaikkien korvissa. Harva kuitenkaan suostuu erittelemään, millaista työperäistä maahanmuuttoa he tarkalleen ottaen edes haluavat. Euroopassahan työvoima voi liikkua suhteellisen vapaasti jo nyt, ja kuten tiedämme, esimerkiksi Afrikasta ja Lähi-idästä tulevat ihmiset eivät puolestaan työllisty järin hyvin. Oikeiden osaajien kohdalla tarveharkintaa ei ole nytkään, joten sillä saralla työvoiman liikkumiselle ei ole esteitä. Nytpä Kokoomuksessa on keksitty, miten kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneet irakilaiset voivat jäädä maahan &quot;työperäisinä maahanmuuttajina&quot;.</p><p>Sisäministeri Mykkäsen (kok.) uusin tempaus tekee nimittäin selväksi sen, että hallituspuolueet tuntuvat tahtovan työperäistä maahanmuuttoa nimenomaan Lähi-idästä. Mykkänen on nyt sopinut Irakin sisäministeriön kanssa, että he tulevat Suomeen jakamaan irakilaisille, kielteisen päätöksen saaneille turvapaikanhakijoille passeja, jotta he voivat hakea työperusteista oleskelulupaa - ja jäädä mahdollisesti sen myötä Suomeen. Ylen arvion mukaan tällaisia henkilöitä olisi maassamme noin 500.</p><p>Tämä toimintatapa on vähintäänkin kyseenalainen. Ensinnäkin turvapaikkajärjestelmä ja -prosessi eivät ole työnhakua varten, eikä turvapaikan hakeminen oikeuta työperäiseen oleskelulupaan, ja tosiasiassa Mykkänen luo tällä jälleen uuden houkuttimen turvapaikanhakijoille: tervetuloa Suomeen hakemaan turvapaikkaa, mutta hanki ihmeessä käsittelyn aikana itsellesi työpaikka, ja kielteisen päätöksen myötä me hankimme sinulle passin, jotta voit hakea työperäistä oleskelulupaa. Kaikki muut puolueethan Perussuomalaisia lukuunottamatta haluavat myös poistaa tarveharkinnan, joka tarkoittaa, että näiden ihmisten työperäiset oleskelulupapäätökset olisivat todennäköisesti lähes sataprosenttisesti myönteisiä, jos muut ehdot täyttyvät.</p><p>Kyseenalaiseksi Mykkäsen toimintatavan tekee myös se, että kielteisen päätöksen saaneita irakilaisia on ollut hankalaa palauttaa kotimaahansa, sillä Irak on kieltäytynyt vastaanottamasta heitä puuttuvien passien vuoksi. Nyt Irak kuitenkin tulee jakamaan passeja - vain, jotta nämä ihmiset voisivat jäädä Suomeen. Olisiko Mykkäsen ollut fiksumpaa neuvotella Irak jakamaan passit samalla ihan jokaiselle irakilaiselle, jotta lentokoneet voidaan tankata, ja arviolta 10 000 laittomasti maassa olevan irakilaismiehen joukkio poistaa Suomen kamaralta?</p><p>Pääministeri lupasi turvapaikanhakijoille talonsa, nyt sisäministeri Mykkänen tarjoaa porsaanreikää, jolla ihmiset voivat tulla Suomeen istumaan vastaanottokeskukseen veronmaksajien varoilla, ja etsimään työtä ennen työperäisen oleskeluluvan hakemista. Että tällaista työperäistä maahanmuuttoa tällä kertaa.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Hallituspuolueiden hokema "me tarvitsemme työperäistä maahanmuuttoa" -mantra on varmasti soinut kuukaudesta toiseen kaikkien korvissa. Harva kuitenkaan suostuu erittelemään, millaista työperäistä maahanmuuttoa he tarkalleen ottaen edes haluavat. Euroopassahan työvoima voi liikkua suhteellisen vapaasti jo nyt, ja kuten tiedämme, esimerkiksi Afrikasta ja Lähi-idästä tulevat ihmiset eivät puolestaan työllisty järin hyvin. Oikeiden osaajien kohdalla tarveharkintaa ei ole nytkään, joten sillä saralla työvoiman liikkumiselle ei ole esteitä. Nytpä Kokoomuksessa on keksitty, miten kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneet irakilaiset voivat jäädä maahan "työperäisinä maahanmuuttajina".

Sisäministeri Mykkäsen (kok.) uusin tempaus tekee nimittäin selväksi sen, että hallituspuolueet tuntuvat tahtovan työperäistä maahanmuuttoa nimenomaan Lähi-idästä. Mykkänen on nyt sopinut Irakin sisäministeriön kanssa, että he tulevat Suomeen jakamaan irakilaisille, kielteisen päätöksen saaneille turvapaikanhakijoille passeja, jotta he voivat hakea työperusteista oleskelulupaa - ja jäädä mahdollisesti sen myötä Suomeen. Ylen arvion mukaan tällaisia henkilöitä olisi maassamme noin 500.

Tämä toimintatapa on vähintäänkin kyseenalainen. Ensinnäkin turvapaikkajärjestelmä ja -prosessi eivät ole työnhakua varten, eikä turvapaikan hakeminen oikeuta työperäiseen oleskelulupaan, ja tosiasiassa Mykkänen luo tällä jälleen uuden houkuttimen turvapaikanhakijoille: tervetuloa Suomeen hakemaan turvapaikkaa, mutta hanki ihmeessä käsittelyn aikana itsellesi työpaikka, ja kielteisen päätöksen myötä me hankimme sinulle passin, jotta voit hakea työperäistä oleskelulupaa. Kaikki muut puolueethan Perussuomalaisia lukuunottamatta haluavat myös poistaa tarveharkinnan, joka tarkoittaa, että näiden ihmisten työperäiset oleskelulupapäätökset olisivat todennäköisesti lähes sataprosenttisesti myönteisiä, jos muut ehdot täyttyvät.

Kyseenalaiseksi Mykkäsen toimintatavan tekee myös se, että kielteisen päätöksen saaneita irakilaisia on ollut hankalaa palauttaa kotimaahansa, sillä Irak on kieltäytynyt vastaanottamasta heitä puuttuvien passien vuoksi. Nyt Irak kuitenkin tulee jakamaan passeja - vain, jotta nämä ihmiset voisivat jäädä Suomeen. Olisiko Mykkäsen ollut fiksumpaa neuvotella Irak jakamaan passit samalla ihan jokaiselle irakilaiselle, jotta lentokoneet voidaan tankata, ja arviolta 10 000 laittomasti maassa olevan irakilaismiehen joukkio poistaa Suomen kamaralta?

Pääministeri lupasi turvapaikanhakijoille talonsa, nyt sisäministeri Mykkänen tarjoaa porsaanreikää, jolla ihmiset voivat tulla Suomeen istumaan vastaanottokeskukseen veronmaksajien varoilla, ja etsimään työtä ennen työperäisen oleskeluluvan hakemista. Että tällaista työperäistä maahanmuuttoa tällä kertaa.

]]>
106 http://ainoahelmi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260888-sisaministeri-mykkanen-keksi-porsaanreian-irakilaisten-maahan-jaamiseksi#comments Irak Maahanmuutto Pakkopalautukset Turvapaikanhakijat Työperäinen maahanmuutto Wed, 12 Sep 2018 15:19:52 +0000 Jenna Simula http://ainoahelmi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260888-sisaministeri-mykkanen-keksi-porsaanreian-irakilaisten-maahan-jaamiseksi
Unkarin äänioikeus sekä taloudellinen tuki EU:ssa vaakalaudalla http://juliuslaurilehtinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260869-unkarin-orban-hyvaksikayttaa-euta-eu-parlamentin-vastaus-tanaan <p>Keskiviikkona puoli kahdesta eteenpäin Euroopan Parlamentti äänestää päätöslauselmasta, joka toimisi ensimmäisenä askeleena <strong>Viktor Orbánin</strong> johtaman Unkarin rankaisemiseen muun muassa äänioikeuden sekä EU-tukien menetyksellä.</p><p>Helsingin Sanomien <a href="https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005823519.html">artikkelin </a>mukaan kyseessä olisi ensimmäinen kerta, kun parlamentti suosittelisi jäsenmaiden hallituksista koostuvalle Eurooppa-neuvostolle sekä Euroopan Komissiolle toimia EU:n perussopimuksen seitsemännen artiklan pohjalta. Sen mukaan jäsenvaltion tiettyjä oikeuksia voidaan panna hyllylle mikäli valtion katsotaan toimivan hyväksymiään EU:n perusarvoja vastaan.</p><p>Seitsemäs artikla on hyväksytty jokaisen EU-maan osalta osana Nizzan sopimusta vuonna 2001. Unkari hyväksyi sen liittyessään Euroopan Unioniin vuonna 2004.</p><p>Siitä huolimatta, että kyseessä on täysin omaehtoinen ja itse aiheutettu tilanne Unkarin toimesta, liikkuu tälläkin palstalla hämmentäviä narratiiveja Unkarin eristämisestä ja EU:n toteuttamasta kiristämisestä. Käyttääpä Orbán itsekin moista kielikuvaa tiheään.</p><p>Koko vyyhti on suhteellisen helppo tiivistää kahteen johdonmukaiseen toimintavaihtoehtoon Unkarin osalta.</p><p>Ensimmäinen vaihtoehto on, totta kai, noudattaa hyväksymiäsi Euroopan Unionin <a href="http://europarlamentti.info/fi/arvot-ja-tavoitteet/arvot/">perusarvoja</a>, jotka on määritelty Lissabonin sopimuksen yhteydessä vuonna 2009. Lissabonin sopimus on jälleen hyväksytty myös Unkarin toimesta, kuten muidenkin jäsenmaiden. Tällöin mitään ongelmaa ei tietenkään ole. Saat niitä EU-tukia joihin oikeutettu olet ja toimit täysivaltaisena arvoyhteisön jäsenenä.</p><p>Toinen vaihtoehto on, että et noudata hyväksymiäsi Euroopan Unionin perusarvoja. Tällöin täysin johdonmukaisesti et myöskään ole oikeutettu EU-tukiaisiin tai vaikuttamiseen arvoyhteisössä. Olet myös vapaa eroamaan niin tahtoessasi.</p><p>Tällä hetkellä Unkari pyrkii ajamaan kaksilla rattailla poimien rusinat pullasta: Orbánin johtama Unkari tahtoisi edelleen ottaa vastaan EU-tukia, joita se saa merkittävästi ja joista se on riippuvainen. Kuitenkaan Unkari ei tahdo noudattaa sen itsensä hyväksymiä EU:n perusarvoja, vaan toimii aktiivisesti niitä vastaan.</p><p>Hyödyt tahdotaan kyllä ottaa vastaan, mutta velvollisuuksista laistetaan.</p><hr /><p>Tänään äänestettävän päätöslauselman läpimeno näyttää ensimmäistä kertaa myöskin täysin mahdolliselta. Kriittisen ratkaisevassa roolissa ovat keskustaoikeistolaisen EPP-europuolueen jäsenet, johon myös Orbánin johtama ja Unkarissa hallitusvastuussa oleva Fidesz-puolue kuuluu.</p><p>Yllä siteeratun Helsingin Sanomien artikkelin mukaan ainakin EPP-ryhmään kuuluvan kokoomuksen europarlamenttiedustajat ovat äänestämässä päätöslauselman ja siis rankaisun puolesta. Samoin on tekemässä <strong>Sebastian Kurzin</strong> johtama Itävallan konservatiivipuolue, joka aiemmin on Orbánia lukuisissa yhteyksissä puolustanut ja on Orbánin tavoin erittäin kriittinen maahanmuuton suhteen.</p><p>Samaan aikaan EPP-europuolueen sisällä on kiertänyt aloite Fideszin potkimiseksi pois sen jäsenistöstä. Hollantilainen De Standaard <a href="http://www.standaard.be/cnt/dmf20180907_03719214">uutisoi</a>, että aloitteen tekijänä olisi suomalainen EPP:n jäsen, siis kokoomuslainen. EPP:n tanskalaiset, ruotsalaiset sekä luxemburgilaiset jäsenet ovat uutisen mukaan niin ikään kannattaneet ehdotusta.</p><p>Puoli kahdesta alkaen nähdään, onko Euroopan parlamentilla selkärankaa puolustaa Euroopan Unionin perusarvoja, vai onnistuuko Unkari jatkamaan kaksilla rattailla ajeluaan ja EU:n hyväksikäyttöä.</p><p>Samalla nähdään onko Unkarilla selkärankaa seisoa sanojensa ja toimiensa takana tietämistään seurauksista huolimatta. Joko noudatat hyväksymiäsi arvoja ja vastaanotat jäsenen edut, tai et noudata hyväksymiäsi arvoja ja et ole oikeutettu jäsenyyden etuihin.</p><p>Kukaan ei estä lähtemästä, jos arvot eivät kelpaa.</p><hr /><p>edit. Päätöslauselma meni läpi äänin kyllä: 448, ei: 197, tyhjä: 48.</p><p>Ensiaskel on otettu.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Keskiviikkona puoli kahdesta eteenpäin Euroopan Parlamentti äänestää päätöslauselmasta, joka toimisi ensimmäisenä askeleena Viktor Orbánin johtaman Unkarin rankaisemiseen muun muassa äänioikeuden sekä EU-tukien menetyksellä.

Helsingin Sanomien artikkelin mukaan kyseessä olisi ensimmäinen kerta, kun parlamentti suosittelisi jäsenmaiden hallituksista koostuvalle Eurooppa-neuvostolle sekä Euroopan Komissiolle toimia EU:n perussopimuksen seitsemännen artiklan pohjalta. Sen mukaan jäsenvaltion tiettyjä oikeuksia voidaan panna hyllylle mikäli valtion katsotaan toimivan hyväksymiään EU:n perusarvoja vastaan.

Seitsemäs artikla on hyväksytty jokaisen EU-maan osalta osana Nizzan sopimusta vuonna 2001. Unkari hyväksyi sen liittyessään Euroopan Unioniin vuonna 2004.

Siitä huolimatta, että kyseessä on täysin omaehtoinen ja itse aiheutettu tilanne Unkarin toimesta, liikkuu tälläkin palstalla hämmentäviä narratiiveja Unkarin eristämisestä ja EU:n toteuttamasta kiristämisestä. Käyttääpä Orbán itsekin moista kielikuvaa tiheään.

Koko vyyhti on suhteellisen helppo tiivistää kahteen johdonmukaiseen toimintavaihtoehtoon Unkarin osalta.

Ensimmäinen vaihtoehto on, totta kai, noudattaa hyväksymiäsi Euroopan Unionin perusarvoja, jotka on määritelty Lissabonin sopimuksen yhteydessä vuonna 2009. Lissabonin sopimus on jälleen hyväksytty myös Unkarin toimesta, kuten muidenkin jäsenmaiden. Tällöin mitään ongelmaa ei tietenkään ole. Saat niitä EU-tukia joihin oikeutettu olet ja toimit täysivaltaisena arvoyhteisön jäsenenä.

Toinen vaihtoehto on, että et noudata hyväksymiäsi Euroopan Unionin perusarvoja. Tällöin täysin johdonmukaisesti et myöskään ole oikeutettu EU-tukiaisiin tai vaikuttamiseen arvoyhteisössä. Olet myös vapaa eroamaan niin tahtoessasi.

Tällä hetkellä Unkari pyrkii ajamaan kaksilla rattailla poimien rusinat pullasta: Orbánin johtama Unkari tahtoisi edelleen ottaa vastaan EU-tukia, joita se saa merkittävästi ja joista se on riippuvainen. Kuitenkaan Unkari ei tahdo noudattaa sen itsensä hyväksymiä EU:n perusarvoja, vaan toimii aktiivisesti niitä vastaan.

Hyödyt tahdotaan kyllä ottaa vastaan, mutta velvollisuuksista laistetaan.


Tänään äänestettävän päätöslauselman läpimeno näyttää ensimmäistä kertaa myöskin täysin mahdolliselta. Kriittisen ratkaisevassa roolissa ovat keskustaoikeistolaisen EPP-europuolueen jäsenet, johon myös Orbánin johtama ja Unkarissa hallitusvastuussa oleva Fidesz-puolue kuuluu.

Yllä siteeratun Helsingin Sanomien artikkelin mukaan ainakin EPP-ryhmään kuuluvan kokoomuksen europarlamenttiedustajat ovat äänestämässä päätöslauselman ja siis rankaisun puolesta. Samoin on tekemässä Sebastian Kurzin johtama Itävallan konservatiivipuolue, joka aiemmin on Orbánia lukuisissa yhteyksissä puolustanut ja on Orbánin tavoin erittäin kriittinen maahanmuuton suhteen.

Samaan aikaan EPP-europuolueen sisällä on kiertänyt aloite Fideszin potkimiseksi pois sen jäsenistöstä. Hollantilainen De Standaard uutisoi, että aloitteen tekijänä olisi suomalainen EPP:n jäsen, siis kokoomuslainen. EPP:n tanskalaiset, ruotsalaiset sekä luxemburgilaiset jäsenet ovat uutisen mukaan niin ikään kannattaneet ehdotusta.

Puoli kahdesta alkaen nähdään, onko Euroopan parlamentilla selkärankaa puolustaa Euroopan Unionin perusarvoja, vai onnistuuko Unkari jatkamaan kaksilla rattailla ajeluaan ja EU:n hyväksikäyttöä.

Samalla nähdään onko Unkarilla selkärankaa seisoa sanojensa ja toimiensa takana tietämistään seurauksista huolimatta. Joko noudatat hyväksymiäsi arvoja ja vastaanotat jäsenen edut, tai et noudata hyväksymiäsi arvoja ja et ole oikeutettu jäsenyyden etuihin.

Kukaan ei estä lähtemästä, jos arvot eivät kelpaa.


edit. Päätöslauselma meni läpi äänin kyllä: 448, ei: 197, tyhjä: 48.

Ensiaskel on otettu.

]]>
89 http://juliuslaurilehtinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260869-unkarin-orban-hyvaksikayttaa-euta-eu-parlamentin-vastaus-tanaan#comments Euroopan unioni Hyväksikäyttö Maahanmuutto Unkari Viktor Orbán Wed, 12 Sep 2018 08:53:07 +0000 Julius Lehtinen http://juliuslaurilehtinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260869-unkarin-orban-hyvaksikayttaa-euta-eu-parlamentin-vastaus-tanaan
Kuinka tärkeäksi aiheeksi maahanmuutto nousee? http://selavii.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260778-kuinka-tarkeaksi-aiheeksi-maahanmuutto-nousee <p>Kaikille lienee selvää, että kyseessä on SDP, kun puhutaan yhden asian puolueesta. Korjaan Keskusta. Eikun Vihreät. No nythän tässä menee itsekkin sekaisin, sillä tarkoitin Kokoomusta. Sori, Vasemmistoliittoa, Perussuomalaisia, eikun...</p><p>Vaalit lähestyy ja käy kuten Ruotsissa. Vaalien puheenaiheeksi Suomessakin nousee maahanmuutto. Itse asiassa on jo noussut, vai mistä media ja kaikki puolueet nyt puhuu? Maahanmuutosta! Pahinta lienee se, että politikot tahallaan hämärtävät humanitäärisen ja työperäisen maahanmuuton. Kansalaiset ovat epätietoisia, eikä minkäänlaista järkevää keskustelua edes haluta aikaiseksi. Vastakkainasettelulla on helpompaa haudata ikävät asiat. Hajoita ja hallitse.</p><p>Ja ihan oikeasti olisi myös muitakin täkeitä aiheita käydä vaalikamppailua. Sote- ja maakuntauudistus on jäänyt maahanmuuton varjoon lähes tyystin. Toki näin pitkään politiikkaa seuranneena uskallan väittää, että asia nousee framille tuossa vuodenvaihteen tienoilla ja siitä pitää huolen SDP.</p><p>Vaalitaktiikkaa on hiottu eri kabineteissa pidemmän aikaa ja yksi toisensa jälkeen pulpahtelee esille. Tässä kuvaan astuu sitten myös media, joka omalta osaltaan ohjaa sitä mistä vaalikeskusteluja käydään. Esimerkkinä ihan tuore mielipide erään median päätoimittajalta: <a href="http://markkuhuusko.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260723-halla-ahon-puolueessa-turha-riehaantua-ruotsista?ref=poiminnat" title="http://markkuhuusko.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260723-halla-ahon-puolueessa-turha-riehaantua-ruotsista?ref=poiminnat">http://markkuhuusko.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260723-halla-ahon-puolueess...</a></p><p>Tulitukea sataa myös liittojen suunnalta kaiken maailman lakkouhilla, mikä on jo nyt nähtävissä eri ulostuloissa ja näitä nähdään kiihtyvällä tahdilla vaalipäivän lähestyessä. Kansantalouden noususuhdanteessa tällaisia ei toivottavasti tarvitse nähdä.</p><p>Jokseenkin varmaa lienee kuitenkin, ettei nämä kaksi jo vuosikymmeniä uudistusta kaivannutta asiaa pääse maaliin tällä hallituskaudella. Ei ole edes varmaa kestääkö tämä hallitus kasassa kauden loppuun saakka. Sanansa sanottavana tässä on Sinisillä. Mikäli käyrät gallupeissa ei lähde nousukiitoon, niin Soinilaiset saattavat vetää ässän hihasta, kuten Vihreät tekivät viimeksi. Asiaa ei edistä osan oppositiosta esittämä epäluottamusesitys ulkoministeri Soinia kohtaan. (edistää toiselta kantilta).</p><p>Onko SDP:n vaalivoitto jo kirkossa kuulutettu? Tuskin, sillä pääministeripuolueena maakuntauudistus alkaisi taas alusta ja hallituskokoonpanosta riippuen myös sote-uudistus. Tämähän tietäisi sitä, että yksityiseen terveydenhuoltopalveluihin sijoittaneet vetäisivät riskin kasvaessa sijoituksensa pois ja &quot;valinnanvapaus&quot; kariutuisi. Rohkeimmat menettäisivät sijoittamansa ja Kokoomus saisi vaaliaseen kosiskella köyhiä, sekä sairaita.&nbsp;</p><p>SDP:n vaalivoitto käytännössä tarkittaisi maakuntauudistuksen kannalta sitä, että seuraavat neljä vuotta vatvottaisiin uudistusta viiden maakunnan pohjalta. Tämähän ei käy Keskustalle, mutta Kokoomuksen ollessa hallituksessa se olisi hyvinkin mieleinen vaihtoehto. Apuja tulisi tietenkin apulaisilta, eli RKP:n ja Vihreiden suunnalta. Tietenkin kalliilla myönnytyksillä, mutta nehän kuuluvat hallitusyhteistyön ylläpitämiseksi. Kotimaista maataloutta kuritettaisiin juuri kuten Vihreiden juuri julkaisemassa maatalousohjelmassa kuvaillaan. Maksajiksi tälle hulluudelle tulisi ne perinteiset pienituloiset. Vihreiden ohjelma on suoraan sanottuna otsikostaan poikkeavasti kestämätön jos sitä viitsii tarkemmin analysoida.</p><p><a href="https://www.vihreat.fi/artikkeli/2018/09/vihreiden-maatalousohjelma-suomalaisesta-maataloudesta-tehtava-maailman-eettisinta-kestavinta#.W5X4jBpORca.facebook" title="https://www.vihreat.fi/artikkeli/2018/09/vihreiden-maatalousohjelma-suomalaisesta-maataloudesta-tehtava-maailman-eettisinta-kestavinta#.W5X4jBpORca.facebook">https://www.vihreat.fi/artikkeli/2018/09/vihreiden-maatalousohjelma-suom...</a></p><p>Eipä siinä mitä. Vaalit tulee, kuten aina ja vaalikarjan muisti on lyhyt. Tuohon jos joku lääketeollisuuden firma keksisi poliittista muistia pidentävän lääkkeen, niin ehkäpä päättäjinä istuisi seuraavaksi vain lääketeollisuudesta kuppaavia tohtoreita, eikä puoluepoliittisesti lobbareiden ohjaamia julkkiksia, urheilijoita, missejä... tai jonkin kiintiön täyttäviä.&nbsp;</p><p>Ps. Tarkoitus oli vastata Vesa Levosen blogiin ja kysymykseen: Miten arvioisitte kuinka tärkeäksi aiheeksi maahanmuutto nousee Suomen seuraavissa eduskuntavaaleissa ja kuinka tärkeä asia se teille itsellenne on?</p><p>Vastauksestani ryöpsähti hieman pitkä ja aiheesta poikkeava, niin aattelin avata uuden blogin.</p><p><a href="http://vesalevonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/comment/reply/260765/3954648" title="http://vesalevonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/comment/reply/260765/3954648">http://vesalevonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/comment/reply/260765/3954648</a></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Kaikille lienee selvää, että kyseessä on SDP, kun puhutaan yhden asian puolueesta. Korjaan Keskusta. Eikun Vihreät. No nythän tässä menee itsekkin sekaisin, sillä tarkoitin Kokoomusta. Sori, Vasemmistoliittoa, Perussuomalaisia, eikun...

Vaalit lähestyy ja käy kuten Ruotsissa. Vaalien puheenaiheeksi Suomessakin nousee maahanmuutto. Itse asiassa on jo noussut, vai mistä media ja kaikki puolueet nyt puhuu? Maahanmuutosta! Pahinta lienee se, että politikot tahallaan hämärtävät humanitäärisen ja työperäisen maahanmuuton. Kansalaiset ovat epätietoisia, eikä minkäänlaista järkevää keskustelua edes haluta aikaiseksi. Vastakkainasettelulla on helpompaa haudata ikävät asiat. Hajoita ja hallitse.

Ja ihan oikeasti olisi myös muitakin täkeitä aiheita käydä vaalikamppailua. Sote- ja maakuntauudistus on jäänyt maahanmuuton varjoon lähes tyystin. Toki näin pitkään politiikkaa seuranneena uskallan väittää, että asia nousee framille tuossa vuodenvaihteen tienoilla ja siitä pitää huolen SDP.

Vaalitaktiikkaa on hiottu eri kabineteissa pidemmän aikaa ja yksi toisensa jälkeen pulpahtelee esille. Tässä kuvaan astuu sitten myös media, joka omalta osaltaan ohjaa sitä mistä vaalikeskusteluja käydään. Esimerkkinä ihan tuore mielipide erään median päätoimittajalta: http://markkuhuusko.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260723-halla-ahon-puolueessa-turha-riehaantua-ruotsista?ref=poiminnat

Tulitukea sataa myös liittojen suunnalta kaiken maailman lakkouhilla, mikä on jo nyt nähtävissä eri ulostuloissa ja näitä nähdään kiihtyvällä tahdilla vaalipäivän lähestyessä. Kansantalouden noususuhdanteessa tällaisia ei toivottavasti tarvitse nähdä.

Jokseenkin varmaa lienee kuitenkin, ettei nämä kaksi jo vuosikymmeniä uudistusta kaivannutta asiaa pääse maaliin tällä hallituskaudella. Ei ole edes varmaa kestääkö tämä hallitus kasassa kauden loppuun saakka. Sanansa sanottavana tässä on Sinisillä. Mikäli käyrät gallupeissa ei lähde nousukiitoon, niin Soinilaiset saattavat vetää ässän hihasta, kuten Vihreät tekivät viimeksi. Asiaa ei edistä osan oppositiosta esittämä epäluottamusesitys ulkoministeri Soinia kohtaan. (edistää toiselta kantilta).

Onko SDP:n vaalivoitto jo kirkossa kuulutettu? Tuskin, sillä pääministeripuolueena maakuntauudistus alkaisi taas alusta ja hallituskokoonpanosta riippuen myös sote-uudistus. Tämähän tietäisi sitä, että yksityiseen terveydenhuoltopalveluihin sijoittaneet vetäisivät riskin kasvaessa sijoituksensa pois ja "valinnanvapaus" kariutuisi. Rohkeimmat menettäisivät sijoittamansa ja Kokoomus saisi vaaliaseen kosiskella köyhiä, sekä sairaita. 

SDP:n vaalivoitto käytännössä tarkittaisi maakuntauudistuksen kannalta sitä, että seuraavat neljä vuotta vatvottaisiin uudistusta viiden maakunnan pohjalta. Tämähän ei käy Keskustalle, mutta Kokoomuksen ollessa hallituksessa se olisi hyvinkin mieleinen vaihtoehto. Apuja tulisi tietenkin apulaisilta, eli RKP:n ja Vihreiden suunnalta. Tietenkin kalliilla myönnytyksillä, mutta nehän kuuluvat hallitusyhteistyön ylläpitämiseksi. Kotimaista maataloutta kuritettaisiin juuri kuten Vihreiden juuri julkaisemassa maatalousohjelmassa kuvaillaan. Maksajiksi tälle hulluudelle tulisi ne perinteiset pienituloiset. Vihreiden ohjelma on suoraan sanottuna otsikostaan poikkeavasti kestämätön jos sitä viitsii tarkemmin analysoida.

https://www.vihreat.fi/artikkeli/2018/09/vihreiden-maatalousohjelma-suomalaisesta-maataloudesta-tehtava-maailman-eettisinta-kestavinta#.W5X4jBpORca.facebook

Eipä siinä mitä. Vaalit tulee, kuten aina ja vaalikarjan muisti on lyhyt. Tuohon jos joku lääketeollisuuden firma keksisi poliittista muistia pidentävän lääkkeen, niin ehkäpä päättäjinä istuisi seuraavaksi vain lääketeollisuudesta kuppaavia tohtoreita, eikä puoluepoliittisesti lobbareiden ohjaamia julkkiksia, urheilijoita, missejä... tai jonkin kiintiön täyttäviä. 

Ps. Tarkoitus oli vastata Vesa Levosen blogiin ja kysymykseen: Miten arvioisitte kuinka tärkeäksi aiheeksi maahanmuutto nousee Suomen seuraavissa eduskuntavaaleissa ja kuinka tärkeä asia se teille itsellenne on?

Vastauksestani ryöpsähti hieman pitkä ja aiheesta poikkeava, niin aattelin avata uuden blogin.

http://vesalevonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/comment/reply/260765/3954648

]]>
12 http://selavii.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260778-kuinka-tarkeaksi-aiheeksi-maahanmuutto-nousee#comments Eduskuntavaalit 2019 Maahanmuutto Maakuntauudistus Sote Vesa Levonen Mon, 10 Sep 2018 19:06:56 +0000 Seppo Lavikainen http://selavii.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260778-kuinka-tarkeaksi-aiheeksi-maahanmuutto-nousee