Puoluekannatus http://mannagryn.puheenvuoro.uusisuomi.fi/taxonomy/term/133885/all Thu, 08 Nov 2018 22:10:04 +0200 fi Kiitos hyville Yle uutisille http://janituononen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/263879-kiitos-hyville-yle-uutisille <p>Kiitos Yle ja Taloustutkimus. Vaihteeksi kiitän kritisoinnin sijasta puolueiden kannatusmittauksien uutisoinnista. Kiitokseni perustuu kannatusmittauksien vastausaineistojen tarkempaan esittämiseen kuin muilla medioilla.</p><p>&nbsp;</p><p>Haluaisin silti kysyä vastausaineistosta, että miltä puolueiden kannatus näyttäisi muokkaamattomana, kun vastausaineistoa on muokattu 9,8 %?</p><p>&nbsp;</p><p>Ymmärtäisin Taloustutkimuksen ennustavan eduskuntavaalien äänestysaktiivisuudeksi 68,8 %.</p><p>&nbsp;</p><p>Ohessa on esitetty kannatusmittauksien tulokset painottamattomana ja painotettuna &quot;äänestäjien&quot; osuuden mukaan, mikä ei varmasti vastaa puolueiden kannatuksen muokkaamiseen muuten kuin antamattomien äänien määrän muuttumisena. Myös painotettu versio, jossa on esitetty 1,8 % virhemarginaali harmaana alueena.</p><p>&nbsp;</p><p>Kuinka paljon puolueiden kannatusta on korjattu?</p><p>&nbsp;</p><p>Jos ette koskaan ole lukeneet Ylen loistavaa tausta-aineistoa, siinä kerrotaan kannatusmittauksien tekemisestä esimerkiksi seuraavaa:</p><p><em><u><strong>Kannatusarvion laskentatapa, virhemarginaali </strong></u></em></p><p><em>Kannatusarvio on laskennallinen tulos näihin kysymyksiin saaduista vastauksista.</em></p><p><em>&ldquo;Äänestin eduskuntavaaleissa&rdquo; ja &rdquo;äänestin kunnallisvaaleissa&rdquo; -tulosta verrataan vastaavien vaalien todelliseen tulokseen. Kullekin puolueelle lasketaan korjauskerroin, jolla viime vaaleissa äänestäneiden tulos oikaistaan vaalitulosta vastaavaksi. Näillä kertoimilla korjataan samojen vastaajien &ldquo;äänestäisin nyt&rdquo; -tulos. Tällä menetelmällä &rdquo;uudet äänet&rdquo; (ei äänestänyt&nbsp;ekv 2015, kv 2017), kertoi puoluekantansa nyt) lisätään puolueiden kannatukseen pienentävällä painokertoimella. Tämä kerroin ei ole puoluekohtainen, vaan kaikille puolueille sama.</em></p><p><em>Kannatusarvion virhemarginaalit ovat 95 prosentin luottamustasolla suurimpien puolueiden osalta ilmoitetaan kunkin jakson yhteydessä. Korjauskertoimien ansiosta tulos on kuitenkin käytännössä tarkempi kuin pelkkä tilastollinen virhemarginaali osoittaa.</em></p><p>Ylen vastausaineisto (pdf)</p><p><a href="http://data.yle.fi/dokumentit/Uutiset/puoluekannatuslokakuu2018" title="http://data.yle.fi/dokumentit/Uutiset/puoluekannatuslokakuu2018">http://data.yle.fi/dokumentit/Uutiset/puoluekannatuslokakuu2018</a></p><p>&nbsp;</p><p>Ylen kannatusmittaus: Kokoomus kirii, keskusta vajoaa, SDP selvästi suurin &ndash; vihreiden alamäki jatkuu</p><p><a href="https://yle.fi/uutiset/3-10496137" title="https://yle.fi/uutiset/3-10496137">https://yle.fi/uutiset/3-10496137</a></p><p>&nbsp;</p><p><em><strong>Jos tutkimusta tehdään tietyn lopputuloksen toivossa, tutkimuksen tulokset ovat vaarassa vääristyä. Sama on mielestäni kannatusmittauksissa, jotka ohjaavat vaalien äänestyksen lopputulosta.</strong></em></p><p>&nbsp;</p><p><em>Extra:</em></p><p>Helsingin Sanomat eivät välitä esittää vastaamattomien osuutta HS-gallupista?</p><p>Kysytty sähköpostitse toimittajalta ja Helsingin Sanomien politiikan toimitukselta 16.10.2018 sekä&nbsp;Kantar TNS:n tutkimusjohtaja&nbsp;Sakari Nurmelalta 20.10.2018 ilman vastausta.</p><p>Helsingin Sanomat:&nbsp;Vihreiden sukellus jatkuu, ja se sataa vasemmisto&shy;liiton laariin &ndash; Li Andersson siivitti puolueensa 2010-luvun ennätys&shy;tulokseen, 16.10.2018</p><p><a href="https://www.hs.fi/politiikka/art-2000005865488.html" title="https://www.hs.fi/politiikka/art-2000005865488.html">https://www.hs.fi/politiikka/art-2000005865488.html</a></p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Kiitos Yle ja Taloustutkimus. Vaihteeksi kiitän kritisoinnin sijasta puolueiden kannatusmittauksien uutisoinnista. Kiitokseni perustuu kannatusmittauksien vastausaineistojen tarkempaan esittämiseen kuin muilla medioilla.

 

Haluaisin silti kysyä vastausaineistosta, että miltä puolueiden kannatus näyttäisi muokkaamattomana, kun vastausaineistoa on muokattu 9,8 %?

 

Ymmärtäisin Taloustutkimuksen ennustavan eduskuntavaalien äänestysaktiivisuudeksi 68,8 %.

 

Ohessa on esitetty kannatusmittauksien tulokset painottamattomana ja painotettuna "äänestäjien" osuuden mukaan, mikä ei varmasti vastaa puolueiden kannatuksen muokkaamiseen muuten kuin antamattomien äänien määrän muuttumisena. Myös painotettu versio, jossa on esitetty 1,8 % virhemarginaali harmaana alueena.

 

Kuinka paljon puolueiden kannatusta on korjattu?

 

Jos ette koskaan ole lukeneet Ylen loistavaa tausta-aineistoa, siinä kerrotaan kannatusmittauksien tekemisestä esimerkiksi seuraavaa:

Kannatusarvion laskentatapa, virhemarginaali

Kannatusarvio on laskennallinen tulos näihin kysymyksiin saaduista vastauksista.

“Äänestin eduskuntavaaleissa” ja ”äänestin kunnallisvaaleissa” -tulosta verrataan vastaavien vaalien todelliseen tulokseen. Kullekin puolueelle lasketaan korjauskerroin, jolla viime vaaleissa äänestäneiden tulos oikaistaan vaalitulosta vastaavaksi. Näillä kertoimilla korjataan samojen vastaajien “äänestäisin nyt” -tulos. Tällä menetelmällä ”uudet äänet” (ei äänestänyt ekv 2015, kv 2017), kertoi puoluekantansa nyt) lisätään puolueiden kannatukseen pienentävällä painokertoimella. Tämä kerroin ei ole puoluekohtainen, vaan kaikille puolueille sama.

Kannatusarvion virhemarginaalit ovat 95 prosentin luottamustasolla suurimpien puolueiden osalta ilmoitetaan kunkin jakson yhteydessä. Korjauskertoimien ansiosta tulos on kuitenkin käytännössä tarkempi kuin pelkkä tilastollinen virhemarginaali osoittaa.

Ylen vastausaineisto (pdf)

http://data.yle.fi/dokumentit/Uutiset/puoluekannatuslokakuu2018

 

Ylen kannatusmittaus: Kokoomus kirii, keskusta vajoaa, SDP selvästi suurin – vihreiden alamäki jatkuu

https://yle.fi/uutiset/3-10496137

 

Jos tutkimusta tehdään tietyn lopputuloksen toivossa, tutkimuksen tulokset ovat vaarassa vääristyä. Sama on mielestäni kannatusmittauksissa, jotka ohjaavat vaalien äänestyksen lopputulosta.

 

Extra:

Helsingin Sanomat eivät välitä esittää vastaamattomien osuutta HS-gallupista?

Kysytty sähköpostitse toimittajalta ja Helsingin Sanomien politiikan toimitukselta 16.10.2018 sekä Kantar TNS:n tutkimusjohtaja Sakari Nurmelalta 20.10.2018 ilman vastausta.

Helsingin Sanomat: Vihreiden sukellus jatkuu, ja se sataa vasemmisto­liiton laariin – Li Andersson siivitti puolueensa 2010-luvun ennätys­tulokseen, 16.10.2018

https://www.hs.fi/politiikka/art-2000005865488.html

 

]]>
2 http://janituononen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/263879-kiitos-hyville-yle-uutisille#comments Äänestysaktiivisuus Eduskuntavaalit 2019 Helsingin Sanomat Puoluekannatus Yle Thu, 08 Nov 2018 20:10:04 +0000 Jani Tuononen http://janituononen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/263879-kiitos-hyville-yle-uutisille
Ale! Ylen vaalitulos http://janituononen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262120-ale-ylen-vaalitulos <p><strong>50 % enemmän, yhdellä äänellä!&nbsp;</strong>(<em>Eduskuntavaaleissa 2015 äänioikeutettuja oli&nbsp;4 463 333 ja äänestäneitä&nbsp;2 983 856. Äänestäjä saa enemmän! Laskutoimitus 4 463 333 / 2 983 856 = 1,495827 eli annettu ääni vastasi 150 %</em>)</p><p>&nbsp;</p><p><em><strong>Muutokset</strong></em>&nbsp;edelliseen Ylen kannatusmittaukseen:</p><p>Antamattomat äänet +98 956</p><p>SDP +39 605</p><p>KOK -21 397</p><p>KESK -22 805</p><p>VIHR -38 422</p><p>VAS +9 162</p><p>PS -11 898</p><p>KD +12 108</p><p>RKP -19 827</p><p>MUUT -30 922</p><p>SIN -14 560</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Äänet</strong></p><p>Antamattomat äänet&nbsp;<strong>1 902 656</strong> (42,3 % äänioikeutetuista)</p><p>SDP 586 549 (13,0 % äänioikeutetuista)</p><p>KOK 490521 (10,9 %)</p><p>KESK 456 781 (10,2 %)</p><p>VIHR 301 060 (6,7 %)</p><p>VAS 254 344 (5,7 %)</p><p>PS 241 367 (5,4 %)</p><p>KD 106 409 (2,4 %)</p><p>RKP 96 028 (2,1 %)</p><p>MUUT 33 740 (0,8 %)</p><p>SIN 28 549 (0,6 %)</p><p>&nbsp;</p><p>Hallitusta äänestäisi nyt 21,7 % äänioikeutetuista eli 975 851 henkilöä 4 498 004 henkilöstä. &quot;Enemmistöhallitus&quot;</p><p>&nbsp;</p><p>Ylen kannatusmittaus: Ylen kysely: Demareiden suosiossa yllätyshyppäys, vihreiden kannattajapako vain kiihtyy, 4.10.2018</p><p><a href="https://yle.fi/uutiset/3-10436852" title="https://yle.fi/uutiset/3-10436852">https://yle.fi/uutiset/3-10436852</a></p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Lisäksi huomio tutkimusaineistosta...</p><p><a href="http://data.yle.fi/dokumentit/Uutiset/YLE_puoluekannatus_syyskuu2018-1.pdf" title="http://data.yle.fi/dokumentit/Uutiset/YLE_puoluekannatus_syyskuu2018-1.pdf">http://data.yle.fi/dokumentit/Uutiset/YLE_puoluekannatus_syyskuu2018-1.pdf</a></p><p><strong>O</strong><strong>letetaanko vaaleissa olevan 67,0 % äänestysaktiivisuus, kun kantansa ilmottaneiden osuus painotetusta aineistosta on 67,0 %? Onko melkein 10 % on tutkijoiden ohjailemaa kannatusta, kun kantansa ilmottaneiden osuus aineistosta on vain 57,7 %?</strong></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> 50 % enemmän, yhdellä äänellä! (Eduskuntavaaleissa 2015 äänioikeutettuja oli 4 463 333 ja äänestäneitä 2 983 856. Äänestäjä saa enemmän! Laskutoimitus 4 463 333 / 2 983 856 = 1,495827 eli annettu ääni vastasi 150 %)

 

Muutokset edelliseen Ylen kannatusmittaukseen:

Antamattomat äänet +98 956

SDP +39 605

KOK -21 397

KESK -22 805

VIHR -38 422

VAS +9 162

PS -11 898

KD +12 108

RKP -19 827

MUUT -30 922

SIN -14 560

 

Äänet

Antamattomat äänet 1 902 656 (42,3 % äänioikeutetuista)

SDP 586 549 (13,0 % äänioikeutetuista)

KOK 490521 (10,9 %)

KESK 456 781 (10,2 %)

VIHR 301 060 (6,7 %)

VAS 254 344 (5,7 %)

PS 241 367 (5,4 %)

KD 106 409 (2,4 %)

RKP 96 028 (2,1 %)

MUUT 33 740 (0,8 %)

SIN 28 549 (0,6 %)

 

Hallitusta äänestäisi nyt 21,7 % äänioikeutetuista eli 975 851 henkilöä 4 498 004 henkilöstä. "Enemmistöhallitus"

 

Ylen kannatusmittaus: Ylen kysely: Demareiden suosiossa yllätyshyppäys, vihreiden kannattajapako vain kiihtyy, 4.10.2018

https://yle.fi/uutiset/3-10436852

 

 

Lisäksi huomio tutkimusaineistosta...

http://data.yle.fi/dokumentit/Uutiset/YLE_puoluekannatus_syyskuu2018-1.pdf

Oletetaanko vaaleissa olevan 67,0 % äänestysaktiivisuus, kun kantansa ilmottaneiden osuus painotetusta aineistosta on 67,0 %? Onko melkein 10 % on tutkijoiden ohjailemaa kannatusta, kun kantansa ilmottaneiden osuus aineistosta on vain 57,7 %?

]]>
4 http://janituononen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262120-ale-ylen-vaalitulos#comments Äänestysaktiivisuus Eduskuntavaalit 2019 Gallupit Puoluekannatus Yle Sat, 06 Oct 2018 07:37:51 +0000 Jani Tuononen http://janituononen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262120-ale-ylen-vaalitulos
Alma-kyselyn "vaalitulos" http://janituononen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261773-alma-kyselyn-vaalitulos <p><strong>Antamattomia ääniä 1 165 680 kpl</strong></p><p>Jos vaalit olisivat olleet nyt, puolueet olisivat saaneet ääniä:</p><p>SDP 739 776 (16,4 % äänioikeutetuista)</p><p>KOK 663 132 (14,7 %)</p><p>KESK 503 181 (11,2 %)</p><p>VIHR 409 876 (8,6 %)</p><p>VAS 316 571 (7,0 %)</p><p>PS 263 254 (5,9 %)</p><p>RKP 143 290&nbsp;(3,2 %)</p><p>KD 129 961 (2,9 %)</p><p>SIN 83 308 (1,9 %)</p><p>MUUT 79 976 (1,8 %)</p><p>Yhteensä 4 498 004 (100 %)</p><p>&nbsp;</p><p>Edellisen Alma-kyselyn tuloksiin verrattuna nukkuvien kannatus kasvoi kaikkien puolueiden kustannuksella lukuunottamatta Vasemmistoliittoa, Kristillisdemokraatteja ja Sinisiä.</p><p>Muutos gallupeissa (ääninä):</p><p>Antamattomien määrä lisääntyi +137 136</p><p>SDP -20 036</p><p>KOK -23 821</p><p>KESK -34 585</p><p>VIHR -44 623</p><p>VAS +850</p><p>PS -14 303</p><p>RKP -2 427</p><p>KD +1 591</p><p>SIN +10 449</p><p>MUUT -10 230</p><p>&nbsp;</p><p>Ja hallitusta olisi äänestänyt 27,8 % äänioikeutetuista.</p><p>&nbsp;</p><p>Iltalehti:&nbsp;Alma-kysely: Vihreiden kannatus laskee yhä, SDP jatkaa ykkösenä, 27.09.2018</p><p><a href="https://www.iltalehti.fi/politiikka/175588c4-cd57-482d-bcce-e26e27266640_pi.shtml" title="https://www.iltalehti.fi/politiikka/175588c4-cd57-482d-bcce-e26e27266640_pi.shtml">https://www.iltalehti.fi/politiikka/175588c4-cd57-482d-bcce-e26e27266640...</a></p><p>&nbsp;</p><p>Iltalehti: Tuore Alma-kysely: Kahden kauppa - Antti Rinne alkaa näyttää jo pääministeriltä, 30.08.2018</p><p><a href="https://www.iltalehti.fi/politiikka/201808292201169327_pi.shtml" title="https://www.iltalehti.fi/politiikka/201808292201169327_pi.shtml">https://www.iltalehti.fi/politiikka/201808292201169327_pi.shtml</a></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Antamattomia ääniä 1 165 680 kpl

Jos vaalit olisivat olleet nyt, puolueet olisivat saaneet ääniä:

SDP 739 776 (16,4 % äänioikeutetuista)

KOK 663 132 (14,7 %)

KESK 503 181 (11,2 %)

VIHR 409 876 (8,6 %)

VAS 316 571 (7,0 %)

PS 263 254 (5,9 %)

RKP 143 290 (3,2 %)

KD 129 961 (2,9 %)

SIN 83 308 (1,9 %)

MUUT 79 976 (1,8 %)

Yhteensä 4 498 004 (100 %)

 

Edellisen Alma-kyselyn tuloksiin verrattuna nukkuvien kannatus kasvoi kaikkien puolueiden kustannuksella lukuunottamatta Vasemmistoliittoa, Kristillisdemokraatteja ja Sinisiä.

Muutos gallupeissa (ääninä):

Antamattomien määrä lisääntyi +137 136

SDP -20 036

KOK -23 821

KESK -34 585

VIHR -44 623

VAS +850

PS -14 303

RKP -2 427

KD +1 591

SIN +10 449

MUUT -10 230

 

Ja hallitusta olisi äänestänyt 27,8 % äänioikeutetuista.

 

Iltalehti: Alma-kysely: Vihreiden kannatus laskee yhä, SDP jatkaa ykkösenä, 27.09.2018

https://www.iltalehti.fi/politiikka/175588c4-cd57-482d-bcce-e26e27266640_pi.shtml

 

Iltalehti: Tuore Alma-kysely: Kahden kauppa - Antti Rinne alkaa näyttää jo pääministeriltä, 30.08.2018

https://www.iltalehti.fi/politiikka/201808292201169327_pi.shtml

]]>
6 http://janituononen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261773-alma-kyselyn-vaalitulos#comments Äänestysaktiivisuus Alma-kysely Eduskuntavaalit 2019 Puolueiden kannatusmittaukset Puoluekannatus Sun, 30 Sep 2018 06:41:51 +0000 Jani Tuononen http://janituononen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261773-alma-kyselyn-vaalitulos
Kesä on päättynyt ja ääniä sataa, HS-gallup syyskuu 2018 http://janituononen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261182-kesa-on-paattynyt-ja-aania-sataa-hs-gallup-syyskuu-2018 <p>Edelliseen HS-gallupiin tuloksiin verrattuna kaikki puolueet saivat ääniä lukuunottamatta vihreitä ja kristillisdemokraatteja.</p><p>Muutos gallupeissa (ääninä):</p><p>SDP +20 241</p><p>KOK +12 190</p><p>KESK +20 916</p><p>VIHR -5 623</p><p>VAS +12 955</p><p>PS +34 770</p><p>RKP +11 830</p><p>KD -495</p><p>MUUT +8 727</p><p>SIN +13 674</p><p>&nbsp;</p><p>Antamattomien määrä vähentyi -129 183.&nbsp;<strong>Antamattomia ääniä oli näin 1 484 341 kpl.</strong>&nbsp;Jos vaalit olisivat olleet nyt, puolueet olisivat saaneet ääniä:</p><p>SDP 644 924 (14,3 % äänioikeutetuista)</p><p>KOK 593 692 (13,2 %)</p><p>KESK 467 118 (10,4 %)</p><p>VIHR 388 762 (8,6 %)</p><p>VAS 289 312 (6,4 %)</p><p>PS 262 189 (5,8 %)</p><p>RKP 135 615 (3,0 %)</p><p>KD 117 533 (2,6 %)</p><p>MUUT 66 301 (1,5 %)</p><p>SIN 48 219 (1,1 %)</p><p>&nbsp;</p><p>Ja hallitusta äänestäisi nyt 24,7 % äänioikeutetuista.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Edelliseen HS-gallupiin tuloksiin verrattuna kaikki puolueet saivat ääniä lukuunottamatta vihreitä ja kristillisdemokraatteja.

Muutos gallupeissa (ääninä):

SDP +20 241

KOK +12 190

KESK +20 916

VIHR -5 623

VAS +12 955

PS +34 770

RKP +11 830

KD -495

MUUT +8 727

SIN +13 674

 

Antamattomien määrä vähentyi -129 183. Antamattomia ääniä oli näin 1 484 341 kpl. Jos vaalit olisivat olleet nyt, puolueet olisivat saaneet ääniä:

SDP 644 924 (14,3 % äänioikeutetuista)

KOK 593 692 (13,2 %)

KESK 467 118 (10,4 %)

VIHR 388 762 (8,6 %)

VAS 289 312 (6,4 %)

PS 262 189 (5,8 %)

RKP 135 615 (3,0 %)

KD 117 533 (2,6 %)

MUUT 66 301 (1,5 %)

SIN 48 219 (1,1 %)

 

Ja hallitusta äänestäisi nyt 24,7 % äänioikeutetuista.

]]>
0 http://janituononen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261182-kesa-on-paattynyt-ja-aania-sataa-hs-gallup-syyskuu-2018#comments Äänestysaktiivisuus Eduskuntavaalit 2019 HS-gallup Puolueiden kannatusmittaukset Puoluekannatus Wed, 19 Sep 2018 04:58:00 +0000 Jani Tuononen http://janituononen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261182-kesa-on-paattynyt-ja-aania-sataa-hs-gallup-syyskuu-2018
Ruotsi vai Suomi -äänestys http://janituononen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260653-ruotsi-vai-suomi-aanestys <p>Vertaa Ruotsin valtiopäivävaalien 2014 ja Suomen eduskuntavaalien 2015 lopputuloksien kuvia.&nbsp;<strong><em>Kummassa maassa näkisit suuremman mahdollisuuden vaikuttaa vaalien lopputulokseen, jos et normaalisti äänestäisi?&nbsp;</em></strong>Kommentoi Ruotsi vai Suomi.</p><p>Mitä muita kannatusmittauksia Ruotsissa on kuin Novus/SVT, kun kannatusmittaus ei ole yhtä lähellä äänestystulosta kuin verratuna Ylen kannatusmittaukseen. Huomio äänestysaktiivisuuteen.</p><p>Tai Ruotsin ja Suomen kannatusmittauksien tuloksissa &quot;vastaamattomat&quot; kerrotaan eri tavalla.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Vertaa Ruotsin valtiopäivävaalien 2014 ja Suomen eduskuntavaalien 2015 lopputuloksien kuvia. Kummassa maassa näkisit suuremman mahdollisuuden vaikuttaa vaalien lopputulokseen, jos et normaalisti äänestäisi? Kommentoi Ruotsi vai Suomi.

Mitä muita kannatusmittauksia Ruotsissa on kuin Novus/SVT, kun kannatusmittaus ei ole yhtä lähellä äänestystulosta kuin verratuna Ylen kannatusmittaukseen. Huomio äänestysaktiivisuuteen.

Tai Ruotsin ja Suomen kannatusmittauksien tuloksissa "vastaamattomat" kerrotaan eri tavalla.

]]>
21 http://janituononen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260653-ruotsi-vai-suomi-aanestys#comments Äänestysaktiivisuus Eduskuntavaalit 2019 Gallupit Puoluekannatus Ruotsin valtiopäivävaalit 2018 Sat, 08 Sep 2018 13:22:14 +0000 Jani Tuononen http://janituononen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260653-ruotsi-vai-suomi-aanestys
Prosentit ääninä http://janituononen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260550-prosentit-aanina <p>Hallitusta äänestäisi nyt 23 % äänioikeutetuista eli 1 034 613 henkilöä 4 498 004 henkilöstä.</p><p><em><strong>Muutokset</strong></em> edelliseen Ylen kannatusmittaukseen:</p><p>Antamattomat äänet +58 474</p><p>SDP -36 645</p><p>KOK -33 132</p><p>KESK -10 409</p><p>VIHR -34 896</p><p>PS +13 773</p><p>VAS +33 218</p><p>RKP -2 514</p><p>KD -10 305</p><p>MUUT +1 349</p><p>SIN +21 087</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Äänet</strong></p><p>Antamattomat äänet <strong>1 803 700</strong></p><p>SDP 546 944</p><p>KOK 511 918</p><p>KESK 479 586</p><p>VIHR 339 482</p><p>PS 253 265</p><p>VAS 245 182</p><p>RKP 115 855</p><p>KD 94 301</p><p>MUUT 64 663</p><p>SIN 43 109</p><p>&nbsp;</p><p>Ylen kannatusmittaus: Vihreiden syöksykierre jatkuu, kamppailu pääministeripuolueen paikasta tiivistyy, 6.9.2018</p><p><a href="https://yle.fi/uutiset/3-10387592" title="https://yle.fi/uutiset/3-10387592">https://yle.fi/uutiset/3-10387592</a></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Hallitusta äänestäisi nyt 23 % äänioikeutetuista eli 1 034 613 henkilöä 4 498 004 henkilöstä.

Muutokset edelliseen Ylen kannatusmittaukseen:

Antamattomat äänet +58 474

SDP -36 645

KOK -33 132

KESK -10 409

VIHR -34 896

PS +13 773

VAS +33 218

RKP -2 514

KD -10 305

MUUT +1 349

SIN +21 087

 

Äänet

Antamattomat äänet 1 803 700

SDP 546 944

KOK 511 918

KESK 479 586

VIHR 339 482

PS 253 265

VAS 245 182

RKP 115 855

KD 94 301

MUUT 64 663

SIN 43 109

 

Ylen kannatusmittaus: Vihreiden syöksykierre jatkuu, kamppailu pääministeripuolueen paikasta tiivistyy, 6.9.2018

https://yle.fi/uutiset/3-10387592

]]>
8 http://janituononen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260550-prosentit-aanina#comments Eduskuntavaalit 2019 Gallupit Puoluekannatus Yle Thu, 06 Sep 2018 13:43:12 +0000 Jani Tuononen http://janituononen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260550-prosentit-aanina
Malttia kannatusmittausten tulkintaan - tilanne viime vaaleihin verrattuna http://juliuslaurilehtinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260549-malttia-kannatusmittausten-tulkintaan-tilanne-viime-vaaleihin-verrattuna <p>Puolueiden kannatusta luodataan säännöllisesti mielipidemittausten avulla. Viimeksi tänään YLE julkaisi Taloustutkimuksen teettämän <a href="https://yle.fi/uutiset/3-10387592">kyselyn</a>, jonka merkittävimpiä piirteitä olivat vihreiden kannatuslaskun jatkuminen, vasemmistoliiton reilu nousu ja sekä kokoomuksen että SDP:n lievä kannatuslasku. <a href="http://juliuslaurilehtinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/258094-mielipidemittaukset-tilastotieteen-perusteita"> Kirjoitin </a>aiemmin mielipidemittausten yleispiirteistä sekä mekanismista yrittäen pysyä kohtuullisen yleistajuisella tasolla.</p><p>Niin paljon kun allekirjoittanutta, blogisteja sekä näköjään myös uutismediaa houkuttaisi tarttua, kaluta ja riipiä tuoreimpia kannatuslukuja, kaikista relevanteinta on lopulta puoluekannatuksen muutos viime vaaleihin nähden. Sen perusteella määrittyy mihin suuntaan nykyiset eduskunnan valtasuhteet todennäköisesti tulevat muuttumaan.</p><p>Alla käydään läpi nykyisen kannatustilanteen perusteella isoimmat muutokset viime vaaleihin nähden.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Häviäjät</strong></p><p>Keskustapuolue on viimeisen kymmenen vuoden aikana menettänyt hallituksessa pääministeripuolueena ollessaan kannatusta usean prosenttiyksikön verran kahdesti. <strong>Matti Vanhasen</strong> johdolla 2007 vaaleissa saavutettu voitto suli 23 % kannatuksesta 16 %:iin seuraaviin vaaleihin mennessä, aivan kuten <strong>Juha Sipilän</strong> johdolla 2015 vaaleissa saavutettu 21 % kannatus on sulanut noin 16-18 %:iin.</p><p>Sipilän kuluneella pääministerikaudella hallitus on toteuttanut etenkin työntekijäpuolelle kipeitä päätöksiä ja pannut valtiontalouden tiukalle säästökuurille. Osa kauden kannatuksen laskusta selittynee poliittisesti vaikeiden ratkaisujen toteuttamisella. Valtiovarainministeripuolue Kokoomuksen kannatuksessa kyseiset päätökset taas eivät ole näkyneet, ainakaan negatiivisesti. Kenties hallituksen usein talousoikeistolaiseen viitekehykseen asetetut päätökset ovat olleet kokoomuksen äänestäjäkunnalle helpommin nieltäviä kuin keskustan kannatuspohjalle.</p><p>Keskustan ohella toinen selkeä häviäjä on perussuomalaiset. Perussuomalaisten kohdalla puolueen ensimmäiseen hallituskauteen kohdistuivat suuret odotukset. Vaaleissa saatu vajaan 18 % kannatus jatkoi kasvuaan vielä kesään asti, käyden parhaimmillaan hetkellisesti 20 % yläpuolella. Kannatuksen alamäki alkoi kuitenkin nopeasti jo ensimmäisen syksyn mittaan, hallituksen päätökset alkoivat olla yhä enemmän ristiriidassa <a href="https://www.perussuomalaiset.fi/eduskuntavaalit-2015/perussuomalaisten-eduskuntavaaliohjelmat-2015/">perussuomalaisten vaaliohjelman</a> kanssa.&nbsp;</p><p>Syksyllä 2015 koko Eurooppaa kohtasi miljoonan ihmisen kansainvaellus, kun Lähi-Idän sotaa pakenevat hakivat turvapaikkaa ja parempaa elämää itselleen. Suomeen pyrki syksyn aikana loppujen lopuksi noin 30 000 turvapaikanhakijaa.</p><p>Sipilän hallituksen kipeät, etenkin Perussuomalaisten verrattain pienituloiseen kannattajakuntaan osuvat taloudelliset päätökset yhdistettynä pakolaiskriisiin olivat varmasti merkittävänä osatekijänä suhteellisen nopeaan ja jyrkkään perussuomalaisten kannatuksen laskuun 12 % tasolle. Perussuomalaiset oli eduskuntavaalikampanjassaan puheenjohtajansa <strong>Timo Soinin</strong> johdolla ajaneet muun muassa taloudellisten leikkausten lopettamista sekä painottanut suomalaisista huolenpitoa tuolloin vähäisten maahantulijoiden sijaan.&nbsp;12 prosentista perussuomalaisten kannatus on hiljalleen valunut nykyiseen vajaaseen kymmeneen prosenttiin.</p><p>Sen sijaan vuoden 2017 kesällä tapahtunut perussuomalaisten jakautuminen kahtia ja sitä seurannut lyhyt hallituskriisi eivät näytä vaikuttaneen minkään osapuolen kannatukseen merkittävästi: niin keskusta, kokoomus kuin perussuomalaisetkin ovat suunnilleen samoissa kannatuslukemissa reilun vuoden takaiseen verrattuna.</p><p>Hallituksen enemmistön pelastanut perussuomalaisista irtautunut nykyään sinisenä puolueena tunnettu ryhmittymä sen sijaan näyttää tuhoon tuomitulta: kannatus mielipidemittauksissa vaeltaa maksimissaan muutaman prosenttiyksikön tuntumassa.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Voittajat</strong></p><p>Kun yksi puolue menettää suhteellista kannatustaan, näkyy se muiden puolueiden suhteellisen kannatuksen kasvuna. Mikäli havaitaan, että suunnilleen samanaikaisesti kannatusta reilusti menettämisen kanssa jokin toinen puolue nostaa kannatustaan huomattavasti, voidaan päätellä kannattajien siirtyneen menettäneestä puolueesta kannatustaan lisäävään.</p><p>Näin voidaan katsoa käyneen SDP:n ja perussuomalaisten välillä vuoden 2015 syksyllä. Kun perussuomalaisten kannatus syöksyi useilla prosenttiyksiköillä, nosti oppositiopuolue SDP kannatustaan suunnilleen saman verran. Teoriaa tukee aiemmissa tutkimuksissa (<a href="https://kaks.fi/wp-content/uploads/2018/04/tutkimusjulkaisu_kuntavaalitutkimus-2017.pdf">Kuntavaalitutkimus 2017. s103</a>; <a href="http://www.fsd.uta.fi/tietomilli/static/pdf/OMSO_16_2012_Muutosvaalit_2011_352_s.pdf">Vaalitutkimus 2012. s198</a>) havaittu tendenssi, jonka mukaan perussuomalaisten vuoden 2011 nousun lähteenä oli nukkuvien lisäksi erityisesti sosialidemokraattien äänestäjiä. Puolueiden kannattajapohjassa on siis jonkin verran päällekkäisyyttä.</p><p>SDP:n kannatus on noussut viime vaalien 16,5 %:sta nykyiseen reiluun kahteenkymmeneen.</p><p>Toinen kannatustaan vuoden 2015 eduskuntavaaleista selkeästi nostanut puolue on vihreät. Puolue nosti kannatuksensa <strong>Ville Niinistön</strong> johdolla kahdeksasta ja puolesta prosentista aina 16 prosenttiin asti, mikä oli lähestulkoon kaksi kertaa vuoden 2015 eduskuntavaalien kannatus. Sittemmin puheenjohtajan vaihdoksen jälkeen vihreiden kannatus on hiljalleen laskenut 13 % tasolle, mikä sekin vastaa suunnilleen SDP:n vaalienjälkeistä kannatusnousua. Vihreät olisi kannatuslaskusta huolimatta edelleen SDP:n ohella todennäköisesti vaalien suurin voittaja, mikäli äänestyspäivä olisi huomenna.</p><hr /><p>Perinteisistä suurista puolueista sekä kokoomuksen että SDP:n kannatusluvut ovat Taloustutkimuksen <a href="https://yle.fi/uutiset/3-9215760#start=103">mittaushistorian </a>mukaan tasaisesti laskeneet, Kokoomuksen vuodesta 2007 ja SDP:n jo vuosituhannen alusta. Tällä vaalikaudella molemmat puolueet ovat kuitenkin onnistuneet kääntämään kannatuksensa suunnan, ainakin toistaiseksi. Nähtäväksi jää, säilyvätkö kannatukset talven yli vaaleihin asti, saati onko kyseessä kannatustrendin muutos vai lyhempiaikainen jakso.</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Puolueiden kannatusta luodataan säännöllisesti mielipidemittausten avulla. Viimeksi tänään YLE julkaisi Taloustutkimuksen teettämän kyselyn, jonka merkittävimpiä piirteitä olivat vihreiden kannatuslaskun jatkuminen, vasemmistoliiton reilu nousu ja sekä kokoomuksen että SDP:n lievä kannatuslasku. Kirjoitin aiemmin mielipidemittausten yleispiirteistä sekä mekanismista yrittäen pysyä kohtuullisen yleistajuisella tasolla.

Niin paljon kun allekirjoittanutta, blogisteja sekä näköjään myös uutismediaa houkuttaisi tarttua, kaluta ja riipiä tuoreimpia kannatuslukuja, kaikista relevanteinta on lopulta puoluekannatuksen muutos viime vaaleihin nähden. Sen perusteella määrittyy mihin suuntaan nykyiset eduskunnan valtasuhteet todennäköisesti tulevat muuttumaan.

Alla käydään läpi nykyisen kannatustilanteen perusteella isoimmat muutokset viime vaaleihin nähden.

 

Häviäjät

Keskustapuolue on viimeisen kymmenen vuoden aikana menettänyt hallituksessa pääministeripuolueena ollessaan kannatusta usean prosenttiyksikön verran kahdesti. Matti Vanhasen johdolla 2007 vaaleissa saavutettu voitto suli 23 % kannatuksesta 16 %:iin seuraaviin vaaleihin mennessä, aivan kuten Juha Sipilän johdolla 2015 vaaleissa saavutettu 21 % kannatus on sulanut noin 16-18 %:iin.

Sipilän kuluneella pääministerikaudella hallitus on toteuttanut etenkin työntekijäpuolelle kipeitä päätöksiä ja pannut valtiontalouden tiukalle säästökuurille. Osa kauden kannatuksen laskusta selittynee poliittisesti vaikeiden ratkaisujen toteuttamisella. Valtiovarainministeripuolue Kokoomuksen kannatuksessa kyseiset päätökset taas eivät ole näkyneet, ainakaan negatiivisesti. Kenties hallituksen usein talousoikeistolaiseen viitekehykseen asetetut päätökset ovat olleet kokoomuksen äänestäjäkunnalle helpommin nieltäviä kuin keskustan kannatuspohjalle.

Keskustan ohella toinen selkeä häviäjä on perussuomalaiset. Perussuomalaisten kohdalla puolueen ensimmäiseen hallituskauteen kohdistuivat suuret odotukset. Vaaleissa saatu vajaan 18 % kannatus jatkoi kasvuaan vielä kesään asti, käyden parhaimmillaan hetkellisesti 20 % yläpuolella. Kannatuksen alamäki alkoi kuitenkin nopeasti jo ensimmäisen syksyn mittaan, hallituksen päätökset alkoivat olla yhä enemmän ristiriidassa perussuomalaisten vaaliohjelman kanssa. 

Syksyllä 2015 koko Eurooppaa kohtasi miljoonan ihmisen kansainvaellus, kun Lähi-Idän sotaa pakenevat hakivat turvapaikkaa ja parempaa elämää itselleen. Suomeen pyrki syksyn aikana loppujen lopuksi noin 30 000 turvapaikanhakijaa.

Sipilän hallituksen kipeät, etenkin Perussuomalaisten verrattain pienituloiseen kannattajakuntaan osuvat taloudelliset päätökset yhdistettynä pakolaiskriisiin olivat varmasti merkittävänä osatekijänä suhteellisen nopeaan ja jyrkkään perussuomalaisten kannatuksen laskuun 12 % tasolle. Perussuomalaiset oli eduskuntavaalikampanjassaan puheenjohtajansa Timo Soinin johdolla ajaneet muun muassa taloudellisten leikkausten lopettamista sekä painottanut suomalaisista huolenpitoa tuolloin vähäisten maahantulijoiden sijaan. 12 prosentista perussuomalaisten kannatus on hiljalleen valunut nykyiseen vajaaseen kymmeneen prosenttiin.

Sen sijaan vuoden 2017 kesällä tapahtunut perussuomalaisten jakautuminen kahtia ja sitä seurannut lyhyt hallituskriisi eivät näytä vaikuttaneen minkään osapuolen kannatukseen merkittävästi: niin keskusta, kokoomus kuin perussuomalaisetkin ovat suunnilleen samoissa kannatuslukemissa reilun vuoden takaiseen verrattuna.

Hallituksen enemmistön pelastanut perussuomalaisista irtautunut nykyään sinisenä puolueena tunnettu ryhmittymä sen sijaan näyttää tuhoon tuomitulta: kannatus mielipidemittauksissa vaeltaa maksimissaan muutaman prosenttiyksikön tuntumassa.

 

Voittajat

Kun yksi puolue menettää suhteellista kannatustaan, näkyy se muiden puolueiden suhteellisen kannatuksen kasvuna. Mikäli havaitaan, että suunnilleen samanaikaisesti kannatusta reilusti menettämisen kanssa jokin toinen puolue nostaa kannatustaan huomattavasti, voidaan päätellä kannattajien siirtyneen menettäneestä puolueesta kannatustaan lisäävään.

Näin voidaan katsoa käyneen SDP:n ja perussuomalaisten välillä vuoden 2015 syksyllä. Kun perussuomalaisten kannatus syöksyi useilla prosenttiyksiköillä, nosti oppositiopuolue SDP kannatustaan suunnilleen saman verran. Teoriaa tukee aiemmissa tutkimuksissa (Kuntavaalitutkimus 2017. s103; Vaalitutkimus 2012. s198) havaittu tendenssi, jonka mukaan perussuomalaisten vuoden 2011 nousun lähteenä oli nukkuvien lisäksi erityisesti sosialidemokraattien äänestäjiä. Puolueiden kannattajapohjassa on siis jonkin verran päällekkäisyyttä.

SDP:n kannatus on noussut viime vaalien 16,5 %:sta nykyiseen reiluun kahteenkymmeneen.

Toinen kannatustaan vuoden 2015 eduskuntavaaleista selkeästi nostanut puolue on vihreät. Puolue nosti kannatuksensa Ville Niinistön johdolla kahdeksasta ja puolesta prosentista aina 16 prosenttiin asti, mikä oli lähestulkoon kaksi kertaa vuoden 2015 eduskuntavaalien kannatus. Sittemmin puheenjohtajan vaihdoksen jälkeen vihreiden kannatus on hiljalleen laskenut 13 % tasolle, mikä sekin vastaa suunnilleen SDP:n vaalienjälkeistä kannatusnousua. Vihreät olisi kannatuslaskusta huolimatta edelleen SDP:n ohella todennäköisesti vaalien suurin voittaja, mikäli äänestyspäivä olisi huomenna.


Perinteisistä suurista puolueista sekä kokoomuksen että SDP:n kannatusluvut ovat Taloustutkimuksen mittaushistorian mukaan tasaisesti laskeneet, Kokoomuksen vuodesta 2007 ja SDP:n jo vuosituhannen alusta. Tällä vaalikaudella molemmat puolueet ovat kuitenkin onnistuneet kääntämään kannatuksensa suunnan, ainakin toistaiseksi. Nähtäväksi jää, säilyvätkö kannatukset talven yli vaaleihin asti, saati onko kyseessä kannatustrendin muutos vai lyhempiaikainen jakso.

 

]]>
1 http://juliuslaurilehtinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260549-malttia-kannatusmittausten-tulkintaan-tilanne-viime-vaaleihin-verrattuna#comments Eduskuntavaalit 2019 Kokonaiskuva Mielipidemittaukset Puoluekannatus Thu, 06 Sep 2018 13:31:23 +0000 Julius Lehtinen http://juliuslaurilehtinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260549-malttia-kannatusmittausten-tulkintaan-tilanne-viime-vaaleihin-verrattuna
HS-gallupit http://janituononen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/258412-hs-gallupit <p>Gallupeissa luvattiin taas seuraavien vaalien tulosta. Kuvaa (HS-gallup, ääninä) tehdessä huomasin aikaisemmassa uutisessa sekoitettavan prosentteja luontevasti keskenään.</p><p>Helsingin Sanomat:&nbsp;Sdp on säilyttänyt paikkansa suosituimpana puolueena, perussuomalaisten kannatus laski eniten, 17.5.2018</p><p>&quot;<strong>KAIKKIAAN</strong>&nbsp;hallituksessa olevat kolme puoluetta nauttivat nyt vajaan 38 prosentin luottamusta, mutta siitä kokoomuksen osuus on runsaat puolet. Toisaalta myös epätietoisia kannastaan tai sen salaavia on melkein yhtä paljon eli 35 prosenttia.&quot;</p><p>Hallituksen prosentit (38 %) lasketaan vain puolueensa ilmottaneiden vastaajien määrästä ja antamattomien äänien prosentit (35 %) kaikkien vastanneiden määrästä, mikä vääristää hallitukseen luottavien määrän suhdetta antamattomiin ääniin.</p><p>Jos samassa kappaleessa ilmoitetaan kahdet prosenttiluvut, tulisi prosenttien vastata edes olla suhteessa toisiinsa. Kun kerrotaan antamattomia ääniä olleen 35 %, on hallitukseen luottavia 25 %.</p><p>Kuvassa prosentit ovat muutettu ääniksi. Kuvan saa auki suuremmaksi klikkaamalla kuvasta.</p><p>- <strong><em>Prosenttipeliä</em></strong></p><p><a href="https://www.hs.fi/politiikka/art-2000005682873.html" title="https://www.hs.fi/politiikka/art-2000005682873.html">https://www.hs.fi/politiikka/art-2000005682873.html</a></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Gallupeissa luvattiin taas seuraavien vaalien tulosta. Kuvaa (HS-gallup, ääninä) tehdessä huomasin aikaisemmassa uutisessa sekoitettavan prosentteja luontevasti keskenään.

Helsingin Sanomat: Sdp on säilyttänyt paikkansa suosituimpana puolueena, perussuomalaisten kannatus laski eniten, 17.5.2018

"KAIKKIAAN hallituksessa olevat kolme puoluetta nauttivat nyt vajaan 38 prosentin luottamusta, mutta siitä kokoomuksen osuus on runsaat puolet. Toisaalta myös epätietoisia kannastaan tai sen salaavia on melkein yhtä paljon eli 35 prosenttia."

Hallituksen prosentit (38 %) lasketaan vain puolueensa ilmottaneiden vastaajien määrästä ja antamattomien äänien prosentit (35 %) kaikkien vastanneiden määrästä, mikä vääristää hallitukseen luottavien määrän suhdetta antamattomiin ääniin.

Jos samassa kappaleessa ilmoitetaan kahdet prosenttiluvut, tulisi prosenttien vastata edes olla suhteessa toisiinsa. Kun kerrotaan antamattomia ääniä olleen 35 %, on hallitukseen luottavia 25 %.

Kuvassa prosentit ovat muutettu ääniksi. Kuvan saa auki suuremmaksi klikkaamalla kuvasta.

- Prosenttipeliä

https://www.hs.fi/politiikka/art-2000005682873.html

]]>
0 http://janituononen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/258412-hs-gallupit#comments Eduskuntavaali 2019 HS-gallup Puoluekannatus Thu, 19 Jul 2018 12:12:01 +0000 Jani Tuononen http://janituononen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/258412-hs-gallupit
Prosentit ääninä http://janituononen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257865-prosentit-aanina <p>Ylen kesäkuun ja toukokuun puoluekannatusmittauksen prosentit ääninä.</p> <p>Vertailukohtana myös eduskuntavaalit 2015.</p> <p>Avaa kuvat suuremmiksi klikkaamalla kuvia.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Ylen kesäkuun ja toukokuun puoluekannatusmittauksen prosentit ääninä.

Vertailukohtana myös eduskuntavaalit 2015.

Avaa kuvat suuremmiksi klikkaamalla kuvia.

]]>
6 http://janituononen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257865-prosentit-aanina#comments Eduskuntavaalit 2019 Gallupit Puoluekannatus Yle Thu, 05 Jul 2018 05:50:31 +0000 Jani Tuononen http://janituononen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257865-prosentit-aanina
Touko Aalto on seuraavan hallituksen varmin ministeri http://markkuhuusko.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257591-touko-aalto-on-seuraavan-hallituksen-varmin-ministeri <p>Uuden Suomen ja Iltalehden <a href="https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/252424-il-us-kysely-kokoomus-aivan-sdpn-kannoilla-onko-keskustan-kannatusalho-nyt-nahty">kesäkuun puoluekannatusmittaus</a> vahvistaa kuvaa, että tulevissa eduskuntavaaleissa pääministerin paikasta kamppailee kaksi puoluetta: SDP ja kokoomus.</p><p>Noin 20 prosenttiin yltävien demareiden ja kokoomuksen jälkeen kolmospaikalle (eroa nyt nelisen prosenttiyksikköä) on jumittunut keskusta ja sen perässä tulee vihreät.</p><p>Seuraavassa kannatuskategoriassa, <a href="https://www.iltalehti.fi/politiikka/201806282201041161_pi.shtml">8&ndash;9 prosentin maailmassa, ovat vasemmistoliitto ja perussuomalaiset</a>.</p><p>RKP, kristillisdemokraatit ja siniset pelaavat 2&ndash;5 prosentin sarjassa, kuten myös luokka muut, johon kuuluvat Hjallis Harkimon Liike Nyt ja Paavo Väyrynen, jonka uusin viiteryhmä on nimeltään Seitsemän tähden liike.</p><p>Näillä asetelmilla nykyinen pääministeripuolue keskusta kärsisi veret seisauttavan vaalitappion, jonka myötä se menettäisi yli kymmenen kansanedustajapaikkaa.</p><p>Vielä totaalisempi kato on käymässä sinisten eduskuntaryhmässä, joka voisi yltää nykyisen 18 paikan sijaan ehkä 3&ndash;5 paikkaan riippuen Timo Soinin osallistumisesta vaaleihin. Jussi Halla-ahon perussuomalaiset menettäisivät tämän hetken gallupkannatuksen perusteella myös useita paikkoja.</p><p>Vaalien voittaja olisi vihreät, joka muuttuisi yli 20 kansanedustajan puolueeksi siitäkin huolimatta, että menestys vaaleissa ei olisi aivan niin hyvä kuin kannatusmittaukset nyt kertovat. Tällä hetkellä vihreiden eduskuntaryhmä on vasta kuudenneksi suurin 15:llä paikallaan.&nbsp;(<a href="https://www.eduskunta.fi/FI/kansanedustajat/tilastot/Sivut/hex8110_Eduskuntaryhmien%20voimasuhteet.aspx">Eduskuntaryhmien nykyiset voimasuhteet tämän linkin takana, kansalaispuolue tarkoittaa Väyrystä</a>)&nbsp;</p><p><strong>Mitä tämä merkitsisi tulevan hallituksen muodostamisen kannalta?</strong> Jos Antti Rinteen SDP nousee suurimmaksi, olisi se Petteri Orpon kokoomukselle vähintään henkinen tappio ja sen halut lähteä Rinteen hallitukseen riippuisivat täysin hallitusohjelmaneuvotteluista. Sama olisi asetelma demareiden näkökulmasta, jos Orpon kokoomus nousisi ykköseksi.</p><p>On täysin mahdollista, että Rinteen tai Orpon puolue ei lähtisi hallitukseen kakkossijalta lainkaan, vaan voittaja saisi kolmospaikalla kärkkyvän keskustan intoutumaan tappiosta huolimatta mukaan. Todennäköisempää tosin on, että Juha Sipilän keskusta ei ole tulevassa hallituksessa nykyisillä kannatusluvuilla.</p><p>Kolmen suuren &ndash; SDP:n, kokoomuksen ja keskustan &ndash; hallitukseen on hyvin vaikea uskoa. Vihreät olisikin vaalivoittajana se puolue, joka toisi tukevan lisän kahden suuren puolueen päälle ja se pääsisi osalliseksi jaettavista ministerisalkuista.</p><p>Nykykannatuksilla SDP, kokoomus ja vihreät saisivat aikaan enemmistöhallituksen. Jos SDP:n tai kokoomuksen korvaisi keskusta, näin ei kävisi niin suurella todennäköisyydellä, vaan silloin etsittäisiin lisäapuja ainakin RKP:n suunnasta. Ruotsinkielisten etuja vaalivaa liberaalipuoluetta voisivat tarvita myös SDP, kokoomus ja vihreät enemmistöä vahvistaakseen.</p><p>Tällä matematiikalla tulevan hallituksen varmin ministeri on vihreiden puheenjohtaja Touko Aalto.</p><p>Ei Aaltokaan tietysti vielä saletissa ole. Puoluekannatusmittaukset ovat eri asia kuin seuraavat eduskuntavaalit, joiden<a href="https://vaalit.fi/aikataulut"> ilmoitettuun ajankohtaan</a><a href="http://Ajankohta: https://vaalit.fi/aikataulut">&nbsp;</a>on yhdeksän ja puoli kuukautta aikaa.</p> Uuden Suomen ja Iltalehden kesäkuun puoluekannatusmittaus vahvistaa kuvaa, että tulevissa eduskuntavaaleissa pääministerin paikasta kamppailee kaksi puoluetta: SDP ja kokoomus.

Noin 20 prosenttiin yltävien demareiden ja kokoomuksen jälkeen kolmospaikalle (eroa nyt nelisen prosenttiyksikköä) on jumittunut keskusta ja sen perässä tulee vihreät.

Seuraavassa kannatuskategoriassa, 8–9 prosentin maailmassa, ovat vasemmistoliitto ja perussuomalaiset.

RKP, kristillisdemokraatit ja siniset pelaavat 2–5 prosentin sarjassa, kuten myös luokka muut, johon kuuluvat Hjallis Harkimon Liike Nyt ja Paavo Väyrynen, jonka uusin viiteryhmä on nimeltään Seitsemän tähden liike.

Näillä asetelmilla nykyinen pääministeripuolue keskusta kärsisi veret seisauttavan vaalitappion, jonka myötä se menettäisi yli kymmenen kansanedustajapaikkaa.

Vielä totaalisempi kato on käymässä sinisten eduskuntaryhmässä, joka voisi yltää nykyisen 18 paikan sijaan ehkä 3–5 paikkaan riippuen Timo Soinin osallistumisesta vaaleihin. Jussi Halla-ahon perussuomalaiset menettäisivät tämän hetken gallupkannatuksen perusteella myös useita paikkoja.

Vaalien voittaja olisi vihreät, joka muuttuisi yli 20 kansanedustajan puolueeksi siitäkin huolimatta, että menestys vaaleissa ei olisi aivan niin hyvä kuin kannatusmittaukset nyt kertovat. Tällä hetkellä vihreiden eduskuntaryhmä on vasta kuudenneksi suurin 15:llä paikallaan. (Eduskuntaryhmien nykyiset voimasuhteet tämän linkin takana, kansalaispuolue tarkoittaa Väyrystä

Mitä tämä merkitsisi tulevan hallituksen muodostamisen kannalta? Jos Antti Rinteen SDP nousee suurimmaksi, olisi se Petteri Orpon kokoomukselle vähintään henkinen tappio ja sen halut lähteä Rinteen hallitukseen riippuisivat täysin hallitusohjelmaneuvotteluista. Sama olisi asetelma demareiden näkökulmasta, jos Orpon kokoomus nousisi ykköseksi.

On täysin mahdollista, että Rinteen tai Orpon puolue ei lähtisi hallitukseen kakkossijalta lainkaan, vaan voittaja saisi kolmospaikalla kärkkyvän keskustan intoutumaan tappiosta huolimatta mukaan. Todennäköisempää tosin on, että Juha Sipilän keskusta ei ole tulevassa hallituksessa nykyisillä kannatusluvuilla.

Kolmen suuren – SDP:n, kokoomuksen ja keskustan – hallitukseen on hyvin vaikea uskoa. Vihreät olisikin vaalivoittajana se puolue, joka toisi tukevan lisän kahden suuren puolueen päälle ja se pääsisi osalliseksi jaettavista ministerisalkuista.

Nykykannatuksilla SDP, kokoomus ja vihreät saisivat aikaan enemmistöhallituksen. Jos SDP:n tai kokoomuksen korvaisi keskusta, näin ei kävisi niin suurella todennäköisyydellä, vaan silloin etsittäisiin lisäapuja ainakin RKP:n suunnasta. Ruotsinkielisten etuja vaalivaa liberaalipuoluetta voisivat tarvita myös SDP, kokoomus ja vihreät enemmistöä vahvistaakseen.

Tällä matematiikalla tulevan hallituksen varmin ministeri on vihreiden puheenjohtaja Touko Aalto.

Ei Aaltokaan tietysti vielä saletissa ole. Puoluekannatusmittaukset ovat eri asia kuin seuraavat eduskuntavaalit, joiden ilmoitettuun ajankohtaan on yhdeksän ja puoli kuukautta aikaa.

]]>
95 http://markkuhuusko.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257591-touko-aalto-on-seuraavan-hallituksen-varmin-ministeri#comments Kotimaa Eduskuntavaalit 2019 Puolueet Puoluekannatus Fri, 29 Jun 2018 07:53:55 +0000 Markku Huusko http://markkuhuusko.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257591-touko-aalto-on-seuraavan-hallituksen-varmin-ministeri
IL-US-kannatusmittauksen äänet http://janituononen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257563-il-us-kannatusmittauksen-aanet <p>Ylen ja IL-US kannatusmittaukset eroavat toisistaan huomattavasti. Katso kuvat suurempana klikkaamalla niitä.</p><p>Ylen toukokuun kannatusmittaus edustaa paremmin eduskuntavaalien äänestysaktiivisuutta.</p><p>Antamattomat äänet jätetään näyttämättä äänestysaktiivisuuden hillitsemiseksi. Useasti kuullun mielipiteen mukaan vain &quot;oikein&quot; äänestävät ovat hyväksyttyjä äänestämään.</p><p>Eniten hyötyvät kärkipuolueet.</p><p>&quot;Kiitos&quot; medialle.</p><p>&nbsp;</p><p>Jos ette usko kuvia, laskekaa itse.&nbsp; Äänioikeutettujen määränä käytetty 2018 presidentinvaalien äänioikeutettujen määrää (4&nbsp;498&nbsp;004). Lähteet:</p><p>Uusi Suomi:&nbsp;IL-US-kysely: Kokoomus aivan SDP:n kannoilla &ndash; Onko keskustan kannatusalho nyt nähty?</p><p><a href="https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/252424-il-us-kysely-kokoomus-aivan-sdpn-kannoilla-onko-keskustan-kannatusalho-nyt-nahty" title="https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/252424-il-us-kysely-kokoomus-aivan-sdpn-kannoilla-onko-keskustan-kannatusalho-nyt-nahty">https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/252424-il-us-kysely-kokoomus-aivan-sdpn...</a></p><p>Iltalehti:&nbsp;IL-US-kannatusmittaus: Keskustan alamäki oikeni - SDP ja kokoomus kisaavat rinta rinnan</p><p><a href="https://www.iltalehti.fi/politiikka/201806282201041161_pi.shtml" title="https://www.iltalehti.fi/politiikka/201806282201041161_pi.shtml">https://www.iltalehti.fi/politiikka/201806282201041161_pi.shtml</a></p><p>Yle:&nbsp;Ylen puoluekannatusmittaus: Kokoomuksen alamäki jatkuu, SDP suosituin puolue</p><p><a href="https://yle.fi/uutiset/3-10240365#start=252" title="https://yle.fi/uutiset/3-10240365#start=252">https://yle.fi/uutiset/3-10240365#start=252</a></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Ylen ja IL-US kannatusmittaukset eroavat toisistaan huomattavasti. Katso kuvat suurempana klikkaamalla niitä.

Ylen toukokuun kannatusmittaus edustaa paremmin eduskuntavaalien äänestysaktiivisuutta.

Antamattomat äänet jätetään näyttämättä äänestysaktiivisuuden hillitsemiseksi. Useasti kuullun mielipiteen mukaan vain "oikein" äänestävät ovat hyväksyttyjä äänestämään.

Eniten hyötyvät kärkipuolueet.

"Kiitos" medialle.

 

Jos ette usko kuvia, laskekaa itse.  Äänioikeutettujen määränä käytetty 2018 presidentinvaalien äänioikeutettujen määrää (4 498 004). Lähteet:

Uusi Suomi: IL-US-kysely: Kokoomus aivan SDP:n kannoilla – Onko keskustan kannatusalho nyt nähty?

https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/252424-il-us-kysely-kokoomus-aivan-sdpn-kannoilla-onko-keskustan-kannatusalho-nyt-nahty

Iltalehti: IL-US-kannatusmittaus: Keskustan alamäki oikeni - SDP ja kokoomus kisaavat rinta rinnan

https://www.iltalehti.fi/politiikka/201806282201041161_pi.shtml

Yle: Ylen puoluekannatusmittaus: Kokoomuksen alamäki jatkuu, SDP suosituin puolue

https://yle.fi/uutiset/3-10240365#start=252

]]>
2 http://janituononen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257563-il-us-kannatusmittauksen-aanet#comments Eduskuntavaalit 2019 Iltalehti Puoluekannatus Uusi Suomi Thu, 28 Jun 2018 18:00:43 +0000 Jani Tuononen http://janituononen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257563-il-us-kannatusmittauksen-aanet
Hallitusta kannattaa joka neljäs suomalainen http://janituononen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254812-hallitusta-kannattaa-joka-neljas-suomalainen <p>Suomalaisista 24 % kannattaa hallitusta tuoreen Ylen tuoreen puoluekannatusarvion mukaan.</p><p>Näkymättömiä äänioikeutettuja oli 38 %, mikä on näytetty oheisessa kuvassa.</p><p>Aion muistuttaa Uuden Suomen blogipalvelun Puheenvuoron käyttäjiä seuraaviin eduskuntavaaleihin asti näkymättömistä äänioikeutetuista, jos ihmettely jalostuisi palautteeksi medialle asti.</p><p>Haluan muutoksen puoluekannatusarvioiden esittämiseen äänestysaktiivisuuden parantamiseksi. Tuskin puolueet pahoittavat mielensä, jos muutama prosenttiyksikkö häviää ja mielestäni demokraattisempi esitystapa voittaa. Nykyinen median esitystapa käy vaaleissa, kun lopputulos on selvä.</p><p>Näkymättömät äänioikeutetut eli äänestämättömät tai nukkuvat. Oliko muita ilmaisuja?</p><p>Ylen uutinen&nbsp;<a href="https://yle.fi/uutiset/3-10187200">https://yle.fi/uutiset/3-10187200</a></p><p>Lähteet&nbsp;<a href="http://data.yle.fi/dokumentit/Uutiset/Yle_puoluekannatus042018.pdf">http://data.yle.fi/dokumentit/Uutiset/Yle_puoluekannatus042018.pdf</a></p><p>Tutkimuksen toteutus:</p><p>Tilaaja YLE Uutiset</p><p>Toteuttaja Taloustutkimus Oy</p><p>Tiedonkeruun ajankohta 03.04.2018-26.04.2018</p><p>Kohde Puolueiden eduskuntavaalikannatus</p><p>Tiedonkeruumenetelmä Tietokoneavusteinen puhelinhaastattelu</p><p>Kohderyhmä: Suomen 18-79 &ndash;vuotias väestö pl. Ahvenanmaa</p><p>Tehdyt haastattelut 2428</p><p>- kantansa ilmoittaneet 1505</p><p>Kantansa ilmoittaneiden osuus</p><p>- painottamattomasta aineistosta&nbsp;61,9 %</p><p>- painotetusta aineistosta 68,3 %</p><p>Virhemarginaali &plusmn; 2,1%-yksikköä</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Suomalaisista 24 % kannattaa hallitusta tuoreen Ylen tuoreen puoluekannatusarvion mukaan.

Näkymättömiä äänioikeutettuja oli 38 %, mikä on näytetty oheisessa kuvassa.

Aion muistuttaa Uuden Suomen blogipalvelun Puheenvuoron käyttäjiä seuraaviin eduskuntavaaleihin asti näkymättömistä äänioikeutetuista, jos ihmettely jalostuisi palautteeksi medialle asti.

Haluan muutoksen puoluekannatusarvioiden esittämiseen äänestysaktiivisuuden parantamiseksi. Tuskin puolueet pahoittavat mielensä, jos muutama prosenttiyksikkö häviää ja mielestäni demokraattisempi esitystapa voittaa. Nykyinen median esitystapa käy vaaleissa, kun lopputulos on selvä.

Näkymättömät äänioikeutetut eli äänestämättömät tai nukkuvat. Oliko muita ilmaisuja?

Ylen uutinen https://yle.fi/uutiset/3-10187200

Lähteet http://data.yle.fi/dokumentit/Uutiset/Yle_puoluekannatus042018.pdf

Tutkimuksen toteutus:

Tilaaja YLE Uutiset

Toteuttaja Taloustutkimus Oy

Tiedonkeruun ajankohta 03.04.2018-26.04.2018

Kohde Puolueiden eduskuntavaalikannatus

Tiedonkeruumenetelmä Tietokoneavusteinen puhelinhaastattelu

Kohderyhmä: Suomen 18-79 –vuotias väestö pl. Ahvenanmaa

Tehdyt haastattelut 2428

- kantansa ilmoittaneet 1505

Kantansa ilmoittaneiden osuus

- painottamattomasta aineistosta 61,9 %

- painotetusta aineistosta 68,3 %

Virhemarginaali ± 2,1%-yksikköä

]]>
10 http://janituononen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254812-hallitusta-kannattaa-joka-neljas-suomalainen#comments Eduskuntavaalit 2019 Puoluegallupit Puoluekannatus Puoluekannatusarviointi Thu, 03 May 2018 15:02:46 +0000 Jani Tuononen http://janituononen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254812-hallitusta-kannattaa-joka-neljas-suomalainen
Antti Rinne kipusi Petteri Orpon haastajaksi pääministerikisassa http://markkuhuusko.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248067-antti-rinne-kipusi-petteri-orpon-haastajaksi-paaministerikisassa <p>Iltalehden ja Uuden Suomen puoluekannatuskyselyt saivat lentävän lähdön, sillä <a href="https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/237929-il-us-kysely-sdp-kirinyt-lahelle-kokoomusta">heti ensimmäisessä on merkittävä uutinen: sosialidemokraattinen puolue on hiipinyt aivan kokoomuksen kantaan.</a></p><p>Tietoykkösen meille tuottama kannatusarvio antaa viitteitä siitä, että seuraavissa eduskuntavaaleissa käydään huima kamppailu suomalaisten arkeen eniten vaikuttavan päätöksentekijän eli pääministerin paikasta.</p><p>Eroa kokoomuksen ja demareiden välillä on vaivaiset 0,7 prosenttiyksikköä, joka mahtuu helposti virhemarginaalin sisään. Esimerkiksi Yleisradion tuoreimmassa kyselyssä ero oli vielä 2,6 prosenttiyksikköä ja Helsingin Sanomien vastaavassa runsaat kolme prosenttiyksikköä.</p><p>Tämä ei ole iloinen uutinen 20,8 prosenttiin yltäneelle kokoomukselle, joka on paistatellut keväästä alkaen kuukausi toisensa jälkeen piikkipaikalla. Demarit ovat hivuttautuneet muissakin viime aikojen kyselyissä jo ylöspäin, mutta nyt puolueen saavuttama 20,1 prosenttia on heille paras tulos pitkään aikaan.</p><p>Vielä syksyn alkaessa SDP ylsi Ylen kyselyssä vaivoin 15 prosentin päälle ja oli vasta valtakunnan neljänneksi suurin puolue vihreiden ollessa elämänsä iskussa. Pääministeripuolue keskustakaan ei ollut vielä romahtanut nykyiselle, viime eduskuntavaaleihin nähden hyvin vaatimattomalle tasolleen.</p><p>Keskustan kannatuksen jyrkkä alamäki alkoi viime vuoden lopulla, samoihin aikoihin, kun puolueen puheenjohtaja, pääministeri Juha Sipilä nostatti kohun lähettämillään lukuisilla sähköposteilla Yleisradion toimittajalle. Sipilä oli suuren kritiikin kohteena tuon jälkeen, ja keskustan sisälläkin on analysoitu, että kannatuskäänteellä ja tuolla tapahtumalla on yhteys.</p><p>Kokoomuksen puheenjohtaja, valtiovarainministeri Petteri Orpo on Sipilän kärvistellessä kameroiden edessä vedonnut kansalaisiin julkikuvalla, joka on ollut värittömän virheetön. Kokoomus näyttäisi keränneen myös kaiken glorian talouden kääntymisestä nousuun, vaikka sen ansiot eivät ole ainakaan sen kummemmat kuin hallituskaveri keskustan.</p><p>Kokoomuslaiset saavat hieman nostetta myös päällä olevista presidentinvaaleista, mutta samanlaista se ei ole ollut kuin loppuvuonna 2011, jolloin kokoomuksen ehdokkaana tuolloin ollut Sauli Niinistö kiskoi puolueen kannatusta ylös.</p><p>Mutta mitä SDP:lle on tapahtunut? Sitä piinannut vihreät on esimerkiksi jo yli kuuden prosenttiyksikön päässä ja perussuomalaiset ovat pudonneet aivan eri divisioonaan. Juuri näitä demareiden onkin Sipilän lisäksi kiittäminen.</p><p>Kuntavaalien menestyjää syö se, että kesällä valittu puheenjohtaja Touko Aalto joutui poliittisen syksyn koittaessa huonoon julkisuuskierteeseen. Ikävin niistä oli helsinkiläisen kaupunginvaltuutetun Fatim Diarran aiheuttama some-hässäkkä, jota Aalto ei osannut marraskuun alussa sammuttaa parhaalla mahdollisella tavalla.</p><p>Perussuomalaiset sekosivat puolestaan kokonaan pasmoissaan ja hajosivat. Timo Soinin ympärille rakentunut Sininen tulevaisuus on kannatukseltaan yhä aivan marginaalinen, eikä Jussi Halla-ahokaan ole saanut omaa ryhmäänsä lentoon.</p><p>SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne onkin alkanut näyttää selviytyjältä kilpailijoiden pudotessa kovaa ja korkealta. Hän on saanut vahvaa poliittista vetoapua esimerkiksi eduskuntaryhmän verovastaavalta Timo Harakalta, joka on pitänyt herrojen verosuunnittelua esillä ärhäkästi. Retoriikka on ollut perinteisen vasemmistolaista ja tuntuisi purreen äänestäjiin.</p><p>Seuraavissa eduskuntavaaleissa kiinnityksestä Kesärantaan kamppailevat nykynäkymillä kokoomuksen Orpo ja SDP:n Rinne. Jälkimmäinen lähtee vielä takamatkalta, mutta hänen etunsa on oppositioasema. Rinnettä yhä harmittava kiky-sopimus, johon demarivetoinen ay-liike viime vuonna taipui, on jo poliittisesta muistista kaikonnut.</p><p>Hallituksella &ndash; ja myös sen valtiovarainministerillä &ndash; on sen sijaan vielä lukuisia tilaisuuksia menettää kasvot. Orpoa ei välttämättä nosta pääministeriksi edes se, että talous laukkaa, tuloverotus kevenee ja töitä on.</p> Iltalehden ja Uuden Suomen puoluekannatuskyselyt saivat lentävän lähdön, sillä heti ensimmäisessä on merkittävä uutinen: sosialidemokraattinen puolue on hiipinyt aivan kokoomuksen kantaan.

Tietoykkösen meille tuottama kannatusarvio antaa viitteitä siitä, että seuraavissa eduskuntavaaleissa käydään huima kamppailu suomalaisten arkeen eniten vaikuttavan päätöksentekijän eli pääministerin paikasta.

Eroa kokoomuksen ja demareiden välillä on vaivaiset 0,7 prosenttiyksikköä, joka mahtuu helposti virhemarginaalin sisään. Esimerkiksi Yleisradion tuoreimmassa kyselyssä ero oli vielä 2,6 prosenttiyksikköä ja Helsingin Sanomien vastaavassa runsaat kolme prosenttiyksikköä.

Tämä ei ole iloinen uutinen 20,8 prosenttiin yltäneelle kokoomukselle, joka on paistatellut keväästä alkaen kuukausi toisensa jälkeen piikkipaikalla. Demarit ovat hivuttautuneet muissakin viime aikojen kyselyissä jo ylöspäin, mutta nyt puolueen saavuttama 20,1 prosenttia on heille paras tulos pitkään aikaan.

Vielä syksyn alkaessa SDP ylsi Ylen kyselyssä vaivoin 15 prosentin päälle ja oli vasta valtakunnan neljänneksi suurin puolue vihreiden ollessa elämänsä iskussa. Pääministeripuolue keskustakaan ei ollut vielä romahtanut nykyiselle, viime eduskuntavaaleihin nähden hyvin vaatimattomalle tasolleen.

Keskustan kannatuksen jyrkkä alamäki alkoi viime vuoden lopulla, samoihin aikoihin, kun puolueen puheenjohtaja, pääministeri Juha Sipilä nostatti kohun lähettämillään lukuisilla sähköposteilla Yleisradion toimittajalle. Sipilä oli suuren kritiikin kohteena tuon jälkeen, ja keskustan sisälläkin on analysoitu, että kannatuskäänteellä ja tuolla tapahtumalla on yhteys.

Kokoomuksen puheenjohtaja, valtiovarainministeri Petteri Orpo on Sipilän kärvistellessä kameroiden edessä vedonnut kansalaisiin julkikuvalla, joka on ollut värittömän virheetön. Kokoomus näyttäisi keränneen myös kaiken glorian talouden kääntymisestä nousuun, vaikka sen ansiot eivät ole ainakaan sen kummemmat kuin hallituskaveri keskustan.

Kokoomuslaiset saavat hieman nostetta myös päällä olevista presidentinvaaleista, mutta samanlaista se ei ole ollut kuin loppuvuonna 2011, jolloin kokoomuksen ehdokkaana tuolloin ollut Sauli Niinistö kiskoi puolueen kannatusta ylös.

Mutta mitä SDP:lle on tapahtunut? Sitä piinannut vihreät on esimerkiksi jo yli kuuden prosenttiyksikön päässä ja perussuomalaiset ovat pudonneet aivan eri divisioonaan. Juuri näitä demareiden onkin Sipilän lisäksi kiittäminen.

Kuntavaalien menestyjää syö se, että kesällä valittu puheenjohtaja Touko Aalto joutui poliittisen syksyn koittaessa huonoon julkisuuskierteeseen. Ikävin niistä oli helsinkiläisen kaupunginvaltuutetun Fatim Diarran aiheuttama some-hässäkkä, jota Aalto ei osannut marraskuun alussa sammuttaa parhaalla mahdollisella tavalla.

Perussuomalaiset sekosivat puolestaan kokonaan pasmoissaan ja hajosivat. Timo Soinin ympärille rakentunut Sininen tulevaisuus on kannatukseltaan yhä aivan marginaalinen, eikä Jussi Halla-ahokaan ole saanut omaa ryhmäänsä lentoon.

SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne onkin alkanut näyttää selviytyjältä kilpailijoiden pudotessa kovaa ja korkealta. Hän on saanut vahvaa poliittista vetoapua esimerkiksi eduskuntaryhmän verovastaavalta Timo Harakalta, joka on pitänyt herrojen verosuunnittelua esillä ärhäkästi. Retoriikka on ollut perinteisen vasemmistolaista ja tuntuisi purreen äänestäjiin.

Seuraavissa eduskuntavaaleissa kiinnityksestä Kesärantaan kamppailevat nykynäkymillä kokoomuksen Orpo ja SDP:n Rinne. Jälkimmäinen lähtee vielä takamatkalta, mutta hänen etunsa on oppositioasema. Rinnettä yhä harmittava kiky-sopimus, johon demarivetoinen ay-liike viime vuonna taipui, on jo poliittisesta muistista kaikonnut.

Hallituksella – ja myös sen valtiovarainministerillä – on sen sijaan vielä lukuisia tilaisuuksia menettää kasvot. Orpoa ei välttämättä nosta pääministeriksi edes se, että talous laukkaa, tuloverotus kevenee ja töitä on.

]]>
80 http://markkuhuusko.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248067-antti-rinne-kipusi-petteri-orpon-haastajaksi-paaministerikisassa#comments Kotimaa Eduskuntavaalit 2019 Puoluekannatus Fri, 22 Dec 2017 16:03:51 +0000 Markku Huusko http://markkuhuusko.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248067-antti-rinne-kipusi-petteri-orpon-haastajaksi-paaministerikisassa
Vihreiden nousuhumalasta räpiköivään krapulaan! http://mirjamiparant1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/242008-vihreiden-nousuhumalasta-rapikoivaan-krapulaan <p>Vihreiden kannatus niin Yle:n kuin HS:n mittauksissa on pitänyt.</p><p>Puolue on noussut toiselle sijalle Kokoomuksen jälkeen. Demarit ja Keskusta riekkuvat peränpitäjinä.</p><p>Ylenpalttisen nousuhuuman innoittamana, uusi puheenjohtaja Touko Aalto, on nostanut profiiliaan kuin sotasankari, jolle voitot tuovat glamouria.</p><p>Mies uskaltaa nyt olla myöskin maahanmuuttajien edeskäypä. Kaikille on annettava oleskelulupa, kielteisistä turvapaikkapäätöksistä huolimatta.</p><p>Ulostulonsa on kaksijakoinen. Touko Aalto purkaa omaa ahdinkoaan metaforisesti heikkoihin. Tai, hän haluaa oppositiossa luoda mielikuvaa vahvasta johtajasta, joka uskaltaa olla eri mieltä.</p><p>Koulukiusattu poika antaa palaa.&nbsp; On maksun aika.</p><p>On kuitenkin täysin väärä lähtökohta käyttää valtaansa tilanteessa, jossa kansallinen turvallisuus on koetuksella.</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Vihreiden kannatus niin Yle:n kuin HS:n mittauksissa on pitänyt.

Puolue on noussut toiselle sijalle Kokoomuksen jälkeen. Demarit ja Keskusta riekkuvat peränpitäjinä.

Ylenpalttisen nousuhuuman innoittamana, uusi puheenjohtaja Touko Aalto, on nostanut profiiliaan kuin sotasankari, jolle voitot tuovat glamouria.

Mies uskaltaa nyt olla myöskin maahanmuuttajien edeskäypä. Kaikille on annettava oleskelulupa, kielteisistä turvapaikkapäätöksistä huolimatta.

Ulostulonsa on kaksijakoinen. Touko Aalto purkaa omaa ahdinkoaan metaforisesti heikkoihin. Tai, hän haluaa oppositiossa luoda mielikuvaa vahvasta johtajasta, joka uskaltaa olla eri mieltä.

Koulukiusattu poika antaa palaa.  On maksun aika.

On kuitenkin täysin väärä lähtökohta käyttää valtaansa tilanteessa, jossa kansallinen turvallisuus on koetuksella.

 

]]>
3 http://mirjamiparant1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/242008-vihreiden-nousuhumalasta-rapikoivaan-krapulaan#comments Puoluekannatus Mon, 28 Aug 2017 14:51:42 +0000 Mirjami Parant http://mirjamiparant1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/242008-vihreiden-nousuhumalasta-rapikoivaan-krapulaan
Jos olisin urbaani puoluejohtaja... http://jpvuorela.puheenvuoro.uusisuomi.fi/240284-jos-olisin-urbaani-puoluejohtaja <p>Kokoomus 21,0; Sosialidemokraatit 19,6; Vihreät 15,5...</p><p>Taitaa tehdä yhteensä 56,1%, vai mitä? Jos johtaisin jotakin näistä puolueista, enkä olisi erityisen innostunut maakuntahimmelistä, mieleeni saattaisi tulla, että eduskuntavaalit voitaisiin oikeastaan pitää samaan aikaan presidentinvaalien ensimmäisen kierroksen kanssa, tai miksei aikaisemminkin.</p><p>Niinistön ja Haaviston kannattajille tämä tuskin olisi ongelma. Saisiko demarit ymmärtämään, ettei ratkaisusta Maar... köh, demarien tulevalle ehdokkaalle ainakaan haittaa olisi? Ja eduskuntavaaleissa äänestäjät miettivät joka tapauksessa asiakysymyksiä ja hallituspohjaa.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Kokoomus 21,0; Sosialidemokraatit 19,6; Vihreät 15,5...

Taitaa tehdä yhteensä 56,1%, vai mitä? Jos johtaisin jotakin näistä puolueista, enkä olisi erityisen innostunut maakuntahimmelistä, mieleeni saattaisi tulla, että eduskuntavaalit voitaisiin oikeastaan pitää samaan aikaan presidentinvaalien ensimmäisen kierroksen kanssa, tai miksei aikaisemminkin.

Niinistön ja Haaviston kannattajille tämä tuskin olisi ongelma. Saisiko demarit ymmärtämään, ettei ratkaisusta Maar... köh, demarien tulevalle ehdokkaalle ainakaan haittaa olisi? Ja eduskuntavaaleissa äänestäjät miettivät joka tapauksessa asiakysymyksiä ja hallituspohjaa.

]]>
11 http://jpvuorela.puheenvuoro.uusisuomi.fi/240284-jos-olisin-urbaani-puoluejohtaja#comments %23hallitus gallup Puoluekannatus Wed, 19 Jul 2017 09:38:31 +0000 Jari-Pekka Vuorela http://jpvuorela.puheenvuoro.uusisuomi.fi/240284-jos-olisin-urbaani-puoluejohtaja